Se on siinä!

Heipä Hei Lukija,

Espanjanseikkailu alkaa olla päättymässä... Lähes kolme viikkoa täällä ihanassa lämpimässä opiskelua on takana.

Vietän viimeisiä hetkiä täällä hotellihuoneessa, odottaen lentokentälle lähtöä. Kaikki alkaa olla pakattuna, pesuaineet vielä puuttuvat, koska aion ottaa vielä kylvyn ennen lähtöä.

Yölintu

Paluulento on yöllä. Kone lähtee klo 23.55. Flunssa on nyt kova ja esirukousta tarvitaan, että lento ei ole tuskainen. Meinaan kyllä sujuvasti ottaa Duactin jotta nenä pysyisi edes jotenkin auki. Samoin buranaa, jotta pää ei särje. Yleensä en koskaan käytä lääkkeitä kuin äärimmäisessä hädässä.

Pakkaamisen ekspertti

Kyllä, se minä olen. Olen elämäni aikana muuttanut niin monesti, että voisin hyvinkin ottaa hoidettavakseni ihmisten muuttopakkauksia. Samoin nämä matkalaukkuihin sullomiset alkaa olla aika hyvin hallussa.

Kävin kiinakaupassa ostamassa markan matkalaukun, johon sain tungettua ostamani työtuolin, UV-kaapin jolla pidetään välineet steriileinä, sekä puikkoja, joilla voidaan hoitotuotteita levittää+muuta studioon tulevaa tavaraa. Ostin myös kaksi seinään kinnitettävää tuuletinta, jollaisia ei suomesta saa... Ne eivät mahtuneet matkalaukkuun, joten ne tulevat erillisenä pakettina. Tämän kiinalaukun tavaroineen sekä tuulettimet laitoin tulemaan TavaraTaksilla Suomeen. Kuva tyhästä ja täysinäisestä lähes ratkeamispisteessä olevasta laukusta.

Tämän toisen matkalaukun, jossa on siis vaatteeni, tuon normaalisti koneessa. Jaksan aina yllättyä siitä, kuinka paljon mahtuu tavaraa pieneen matkalaukkuun.

Haikeaa

Kyllä, on haikeaa lähteä täältä lämpimästä ja lämpimien ihmisten luota takaisin kylmään Suomeen. Jos perhettä ei olisi, harkitsisin vakavasti jäämistä.

Ikävä kotia, Aria, Jonea ja Tepaa

Ristiriitainen tunne tulee siitä, että mun persoona sopisi huomattavasti paljon paremmin tänne pitkien aamujen maahan ja kovaääniseen, käsilläpuhuvien joukkoon.... Mutta rakkaat on kaikki Suomessa.

Onneksi on SKYPE

Skypen kautta ollaan Arin kanssa juteltu, nettikameraa käyttäen, pari kertaa päivässä. Samalla olen vaihtanut parit sanat Jonen kanssa ja Tepakin on käynyt ruudulla ja olen hänellekin jutellut. Täällä olisi ollut iltaisin melko tylsää, jos ei olisi skypeä.

Samoin kaikki käytännön asiat ollaan voitu puhua samantein ja ajanvarauskirja pystytty pitämään ajantasalla kun Ari on sitä päivitellyt.

Sisäisen parantumisen aikaa...

Olen täällä ollessani käynyt läpi surutyötä äidistä ja isästä sekä ex-puolisostani, joka menehtyi viime keväänä. Olen myös pohtinut paljon poikaani ja hänen menetystään isänsä kuoleman myötä.

Mieleeni on noussut asioita lapsuudestani, joiden merkityksiä olen miettinyt tähän päivään, miten tapahtuneet ovat minua muokanneet... esim. selkäleikkaukseni, kävelemään uudestaan opetteleminen, sektiot + muut leikkaukseni. Opiskeluni, soittotunnit ja jatkuva kurinalainen treenaaminen ja sen tuomat rajoitukset elämääni. Lapsien syntymä, avioero, 8v yksinhuoltajana oleminen ja sen mukana tuoma taloudellinen kitkuuttaminen ja lopulta köyhyyden kirouksesta vapautuminen. Päämäärätietoinen opiskelu ja itsensä kehittäminen ja miten Jumalan viisaus on siinä minua konkreettisesti auttanut.

Jumalan armosta, avioituminen Arin kanssa, sen tuomat kasvuprosessit naiseuteen ja naisena olemiseen. Yrittäjäelämä ja sen tuomat haasteet ja monet monet muut asiat, joita olen nyt täällä ollessani käynyt läpi.

Tämä on ollut erinomaista aikaa tutkia itseään ja kiittää Herraa kaikesta, mitä elämässä on tapahtunut. Vaikeista tilanteista huolimatta on Jumala aina ollut lähellä. Silloinkin vaikka mielessä on ollut lähes jo epätoivo, epäilys - on Herra kuitenkin ollut jokaista olosuhdetta suurempi ja ihmeellisempi. Kuinka vaikeat asiat ovat kääntyneet siunauksiksi, jotka ovat kantaneet ja jotka on voinut jakaa eteenpäin.

Olen tullut siihen tulokseen, ettei siunausta saa koskaan pitää itsellään, vaan sillä siunauksella, jolla Jumala on sinua siunannut, voit siunata muita. Se voi olla taloudellinen tuki, viisauden jakaminen, opitun jakaminen, aikasi antaminen... mikä tahansa. Ja kuinka saamasi siunaus alkaa kasvaa. Kohta sinä ja elämäsi on niin täynnä Jumalan siunausta, ettei elämääsi mahdu enää tuskaa ja ahdistusta, koska ne ovat jääneet kaikkien siunausten alle eli muuttaneet muotoaan "ei häritseviksi" tai "ei liikaa tilaa ajatuksistasi vieviksi".

1 Kor 7:5 sanotaan aviopareille, ettei ole hyvä vetäytyä pois toisistansa paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömytenne tähden.

Tämä on viisas neuvo meille. Koska yhdessä rukoileminen puolison kanssa on kuitenkin erilaista kuin omassa rukouskammiossa sydämensä vuodattaminen Jumalalle kaikkine tuskineen ja kiitoksineen. Salassa... vain sinä ja Jeesus. Rakkaussuhde Jeesukseen tulee pitää kunnossa, tilivälien tulee olla lyhyitä, jotta voisi elää täydellisesti täyteläistä elämää Kristuksessa.

Muuttua Kristuksen kuvan kaltaiseksi, eli tulla enemmän täyteen Pyhän Hengen täyteyttä, jotta alkaisi ajatella ja toimia kuten Jeesus tekisi. Ja ennenkaikkea pystyä rukoilemaan muiden ihmisten, maansa, kansakuntien puolesta, jotka esirukousta tarvitsevat.

Näihin tunnelmiin, täältä Espanjan Fuengirolasta, päätän matkakertomukseni...