Tänään oli hyvä päivä...
Paiskin töitä aamusta iltaan ja koneelle ei ole juurikaan riittänyt aikaa.
Nyt jos koskaan voisin sanoa olevani väsynyt. Aion pian painua pehkuihin. Kello lähenee puolta yötä ja pian vaihtuu kesäkuu heinäkuuksi...
Kuten varmasti olet lähetysmatka-kertomuksestamme lukenut, Keniassa on huutava pula raamatuista, joten koska rakastamme Jumalan Sanaa, Jeesusta, haluamme olla kantamassa korttamme kekoon raamattujen hankinnassa.
Jos sinulta, hyvä lukija, löytyy enlanninkielinen raamattu, josta voisit luopua... Lähetä se 15.07.2009 mennessä, Fight For Salvationin osoitteeseen: Porvarintie 3 B 17, 00750 Helsinki.
Osan keräämistämme raamatuista annamme Pastori Geoffreyn mukana vietäväksi Keniaan heinäkuussa, osan lähetämme ja osan viemme mukanamme ensi vuonna kun palamme Keniaan.
Kiitos, että voit olla tälläkin tavalla tukemassa avustustyötämme Keniaan.
Ole siunattu Jeesuksen nimessä!
tiistai 30. kesäkuuta 2009
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
14.06.2009
Tervehdys...
Olet varmaan ihmetellyt, miksi en ole tänne blogitekstiä kirjoitellut...
Olen pari viimeistä viikkoa tehnyt hurjasti töitä...
Rukousalttarillani on ollut Pakistaniin suuntautuva matkamme tulevana syksynä. Se mietityttää.... onko nyt oikea aika lähteä?
Sain kaksi viikkoa sitten rukouspyynnön paikalliselta Pakistanilaiselta pastorilta, että kristittyjä on hirtetty, naisia ja lapsia on tapettu kaduilla/kaduille, pommi-iskuja on tapahtunut. Useita kuolleita ja haavoittuneita.
Nämä eivät ole tapahtuneet siellä, mihin olemme menossa, vaan reilun 150km päässä. Onko se lähellä vai kaukana? Riippuu kai siitä, mistä katsotaan. Rukoukseni onkin, että ymmärtäisin, mitä nyt pitää tehdä. Viisumithan meillä on.... sanakin on valmiina... mutta onko nyt juuri SE OIKEA AIKA?
Pystymmekö me nyt kriisin keskellä tavoittamaan ihmiset, jotka Jeesusta tarvitsevat? Uskaltavatko he kohdata meidät, kun olemme "erinäköisiä" ja koska olen nainen ja vieläpä kristitty? Tulevatko ne ihmiset kokouksiin, siitä huolimatta, että ulkona liikkuminen on vaarallista? Tulevatko ne ihmiset, jotka Jeesusta tarvitsevat, julkisiin herätyskokouksiin tietoisina siitä, että kristittyjä tapetaan kaduille? Ja uskalletaanko herätyskokouksia ylipäätään järjestää?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia... Minä en pelkää oman turvallisuuteni puolesta vaan kysyn oikeaa aikaa.
Matkustamista korkean riskiluokan maahan (lue: maahan joka on sotatilassa) tulee Ulkoministeriön mukaan välttää. Osa lentoyhtiöstä on lopettanut lentämisen Pakistaniin, osa turvallisuuden, osa boikotin tähden, joten maahan matkustaminen vaatii vaihtoehtoisia reittejä. Sotatilaluokituksessa olevaan maahan matkustettaessa vakuutusmaksut ovat korkeammat ja paikallisten on annettava vakuutus siitä, että he huolehtivat matkustajien turvallisuudesta. He antavat tämän vakuutuksen kirjallisesti konsulaattiin. Konsulaatille on myös ilmoitettava etukäteen paikat, joissa matkustavat henkilöt tulevat vierailemaan.
Muslimimaat voivat olla matkustamisen kannalta hankalia, koska suuressa (kiihko) muslimiperheessä, jossa on paljon poikia, sijoitetaan osa pojista "ammatteihin" osa "hyviläisten" ja osa "vihollisten" puolelle, jotta tiukan paikan tullen, on sitten apua saatavilla perheelle ja suvulle "puolin ja toisin". Tämä on ihan yleinen tapa. Lapsia on paljon ja heitä voidaan uhrata itsemurhaiskuissa Allahille.
Olosuhteet puhuvat Pakistaniin matkustamista vastaan... Mutta mitä sanoo Herra?
Auta minua rukouksessa.... Rukoile viisautta ja ymmärrystä ymmärtää oikea ajoitus.
Kiitos esirukouksistasi!
Jeesuksen nimessä...
Olet varmaan ihmetellyt, miksi en ole tänne blogitekstiä kirjoitellut...
Olen pari viimeistä viikkoa tehnyt hurjasti töitä...
Rukousalttarillani on ollut Pakistaniin suuntautuva matkamme tulevana syksynä. Se mietityttää.... onko nyt oikea aika lähteä?
Sain kaksi viikkoa sitten rukouspyynnön paikalliselta Pakistanilaiselta pastorilta, että kristittyjä on hirtetty, naisia ja lapsia on tapettu kaduilla/kaduille, pommi-iskuja on tapahtunut. Useita kuolleita ja haavoittuneita.
Nämä eivät ole tapahtuneet siellä, mihin olemme menossa, vaan reilun 150km päässä. Onko se lähellä vai kaukana? Riippuu kai siitä, mistä katsotaan. Rukoukseni onkin, että ymmärtäisin, mitä nyt pitää tehdä. Viisumithan meillä on.... sanakin on valmiina... mutta onko nyt juuri SE OIKEA AIKA?
Pystymmekö me nyt kriisin keskellä tavoittamaan ihmiset, jotka Jeesusta tarvitsevat? Uskaltavatko he kohdata meidät, kun olemme "erinäköisiä" ja koska olen nainen ja vieläpä kristitty? Tulevatko ne ihmiset kokouksiin, siitä huolimatta, että ulkona liikkuminen on vaarallista? Tulevatko ne ihmiset, jotka Jeesusta tarvitsevat, julkisiin herätyskokouksiin tietoisina siitä, että kristittyjä tapetaan kaduille? Ja uskalletaanko herätyskokouksia ylipäätään järjestää?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia... Minä en pelkää oman turvallisuuteni puolesta vaan kysyn oikeaa aikaa.
Matkustamista korkean riskiluokan maahan (lue: maahan joka on sotatilassa) tulee Ulkoministeriön mukaan välttää. Osa lentoyhtiöstä on lopettanut lentämisen Pakistaniin, osa turvallisuuden, osa boikotin tähden, joten maahan matkustaminen vaatii vaihtoehtoisia reittejä. Sotatilaluokituksessa olevaan maahan matkustettaessa vakuutusmaksut ovat korkeammat ja paikallisten on annettava vakuutus siitä, että he huolehtivat matkustajien turvallisuudesta. He antavat tämän vakuutuksen kirjallisesti konsulaattiin. Konsulaatille on myös ilmoitettava etukäteen paikat, joissa matkustavat henkilöt tulevat vierailemaan.
Muslimimaat voivat olla matkustamisen kannalta hankalia, koska suuressa (kiihko) muslimiperheessä, jossa on paljon poikia, sijoitetaan osa pojista "ammatteihin" osa "hyviläisten" ja osa "vihollisten" puolelle, jotta tiukan paikan tullen, on sitten apua saatavilla perheelle ja suvulle "puolin ja toisin". Tämä on ihan yleinen tapa. Lapsia on paljon ja heitä voidaan uhrata itsemurhaiskuissa Allahille.
Olosuhteet puhuvat Pakistaniin matkustamista vastaan... Mutta mitä sanoo Herra?
Auta minua rukouksessa.... Rukoile viisautta ja ymmärrystä ymmärtää oikea ajoitus.
Kiitos esirukouksistasi!
Jeesuksen nimessä...
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
03.06.2009
1 Tim 5:18 Sillä Raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta", ja: "Työmies on palkkansa ansainnut"...
Mitä tarkoittaa, kun puivan härän suu sidotaan?
Puivat härät on sidottu yhteen ikeellä (ennen vanhaan ruotsalaisessa ikeessä oli sivusuojat, etteivät naudat päässeet liikuttamaan päätään sivusuunnassa). Ikeessä oli myös korvalenkit, joihin härkien korvat sidottiin. Härät eivät pystyneet liikuttamaan päätään kuin ylös ja alas.
Jos ikeessä olleen härän suu sidottiin, se ei pysynyt kantamaan iestä, koska se veti sitä joko niskallaan tai päällään. Härän suu oli osittain auki. Eli jos härän suun sitoi kiinni, se ei kyennyt myöskään syömään, eikä siis tekemään työtään.
Miksi sitten raamatussa Paavali viittaa Timoteuskirjeessään puivaan härkään ja siihen, että työmies on palkkansa ansainnut?
Ne on laitettu samaan jakeeseen.
Kun aikoinaan puhujakutsuja alkoi tulla, opin hyvin nopeasti kantapään kautta, että raha-asioista pitää puhua etukäteen. Kerran olin kutsuttuna puhujana seurakunnassa, johon ajoin monta sataa kilometriä. Olimme sopineet, että minulle kerätään koko viikonlopun ajalta uhri ja se on sitten oleva minun palkkani.
Kokousviikonlopun jälkeen sunnuntai-iltana kun tuli palkanmaksun aika, pyysi seurakunnan pastori minut takahuoneeseen ja sanoi, että uhri oli niin suuri, että hän ei halua antaa minulle kuin 300 euroa, ja loput uhrista he käyttäisivät uuden kirkkonsa tuleviin vuokriin ja kuluihin. Hän neuvoi minua viemään antamansa summan kirjanpitoon kilometrikorvauksena, jolloin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Eli se oli suorastaan veronkiertoon yllyttämistä. Tämä 300e ei riittänyt kattamaan edes lakisääteistä kilometrikorvausta.
Maksoin tuosta 300 eurosta kymmenykset ko. seurakuntaan ja rukoilin. Herra, sinä näit, että se, mitä sovittiin ei pitänyt paikkaansa, eikä tapahtunutkaan. En saanut sitä, mikä minulle luvattiin. Herra, Sinä näet, että sitä ei pimitetty (lue varastettu) vain minulta ja mukanani olleelta tiimiltä, vaan myös Sinulta. Herra jätän nämä kymmenykset tähän seurakuntaan ja uhraan puhtaan siemenen. Puhdista sinä tämä maa.
Joitain vuosia myöhemmin sain kuulla, että tämä seurakunta oli menettänyt kirkkorakennuksensa ja seurakunta oli hajonnut. Tuollaisella toiminnalla ei ole menestystä.
Joskus minua pyydetään puhumaan, ymmärtämättä sitä, että teen opetus ja julistustyötä ammattinani. Olen ammatiltani evankeliumin julistaja, raamatun opettaja eli voisiko käyttää nimeä liikkuva evankelista. Teen työtä ammatinharjoittajana eli minulla on toiminimi, yritystili, Y-tunnus. Maksan verot, YEL:n, vakuutusmaksut saamastani palkkiosta.
Jos minut pyydetään johonkin puhumaan ja kirjaan sen työmatkana kirjanpitoon eli merkitsen ylös kilometrit ajopäiväkirjaan. Sitten kävisikin niin, että minulle ei maksettaisikaan puhujapalkkiota, vaan odotettaisiin, että ajan satoja kilometrejä omalla kustannuksellani ja puhun/opetan/varustan seurakuntaa omalla kustannuksellani. Uskoisiko verottaja, että teen työn ilman palkkaa?
Miettiikö yhteisö/pastori, joka minut puhumaan kutsuu, että minulla on perhe, joka tarvitsee elatuksensa. Vai ajatteleeko hän niin, että kun hän/hänen seurakuntansa/yhteisönsä rukoilee, tulee Pyhä Henki tankkiini ja perheeni, lasten lautasille illallisen aikaan ja täyttää heidän vatsansa? Pyhä Henki menee lainanhoitotililleni ja maksaa asuntolainan?
Toisen kerran olin kutsuttuna puhujana eräässä naisten tilaisuudessa. Tällöin sain palkaksi kaksi kappaletta kauniita mukeja. Erään kerran sain toisessa paikassa pidettyäni koko viikonlopun kokoussarjan, palkakseni kynttilän.
Nämä ovat kauniita huomionosoituksia, mutta valitettavasti auton tankkiin ei voi laittaa mukeja, eikä kyllä kynttilääkään. Eikä niillä voi maksaa ruokaostoksia kaupassa, taikka laittaa niitä ruoaksi lapsille.
Mehän niin mielellämme tulisimme ja varustettaisiin ihmisiä ja seurakuntia ruokapalkalla, tai vaikka ihan ilmatteeksikin… mutta ilman rahaa ei voi maksaa bensaa. Ja ilman bensaa ei autolla pääse kulkemaan.
Rahaa tarvitaan evankeliumin julistamiseen, vaikka evankeliumi itsessään onkin ilmaista.
Lentoliput lähetysmatkoille vaatii rahaa, bensakulujen maksaminen vaatii rahaa ja perheen elatuskin vaatii rahaa, ruokaa ei näet voi maksaa oravannahoilla tai palveluksilla.
Mikäli joku ei halua maksaa palkkiota tai edes summaa, jolla katetaan matkustamisen kulut, niin silloin sidotaan puivan härän suu eikä silloin Paavalin kehotuskaan työmiehen palkan ansaitsemisesta täyty.
Olenko rahanahne kun asiasta puhun?
Enpä usko… koska Raamattu antaa meille 1 Kor 9:ssä lisäohjeet tähän asiaan…
1 Kor 9: 7. Kuka tekee koskaan sotapalvelusta omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan, eikä syö sen hedelmää? Tai kuka kaitsee karjaa, eikä nauti karjansa maitoa? 8. Puhunko tätä vain ihmisten tavalla? Eikö myös laki sano samaa? 9. Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: "Älä sido puivan härän suuta." Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne? 10. Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa. 11. Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista?
Me kylvämme Jumalan sanaa toivossa, samoin kun kyntäjä kyntää ja puiva pui toivossa saadakseen osansa. Jakeessa 11 puhutaan hengellisen hyvän kylvämisestä, toivossa aineellisen niittämisestä.
Tämä yllämainittu kohta puhuu nimenomaan kylväjän saamasta aineellisen palkkion niittämisestä. Suomennettuna sen voisi sanoa, odottaen saavansa kulunsa katettua.
Tämä ei tarkoita pelkästään tankkiin tankatun bensan määrää, vaan myös auton kulumista, matkaan sekä saarnan valmisteluun käytettyä aikaa sekä elinkustannusten peittämistä.
Jeesuksen nimessä!
Mitä tarkoittaa, kun puivan härän suu sidotaan?
Puivat härät on sidottu yhteen ikeellä (ennen vanhaan ruotsalaisessa ikeessä oli sivusuojat, etteivät naudat päässeet liikuttamaan päätään sivusuunnassa). Ikeessä oli myös korvalenkit, joihin härkien korvat sidottiin. Härät eivät pystyneet liikuttamaan päätään kuin ylös ja alas.
Jos ikeessä olleen härän suu sidottiin, se ei pysynyt kantamaan iestä, koska se veti sitä joko niskallaan tai päällään. Härän suu oli osittain auki. Eli jos härän suun sitoi kiinni, se ei kyennyt myöskään syömään, eikä siis tekemään työtään.
Miksi sitten raamatussa Paavali viittaa Timoteuskirjeessään puivaan härkään ja siihen, että työmies on palkkansa ansainnut?
Ne on laitettu samaan jakeeseen.
Kun aikoinaan puhujakutsuja alkoi tulla, opin hyvin nopeasti kantapään kautta, että raha-asioista pitää puhua etukäteen. Kerran olin kutsuttuna puhujana seurakunnassa, johon ajoin monta sataa kilometriä. Olimme sopineet, että minulle kerätään koko viikonlopun ajalta uhri ja se on sitten oleva minun palkkani.
Kokousviikonlopun jälkeen sunnuntai-iltana kun tuli palkanmaksun aika, pyysi seurakunnan pastori minut takahuoneeseen ja sanoi, että uhri oli niin suuri, että hän ei halua antaa minulle kuin 300 euroa, ja loput uhrista he käyttäisivät uuden kirkkonsa tuleviin vuokriin ja kuluihin. Hän neuvoi minua viemään antamansa summan kirjanpitoon kilometrikorvauksena, jolloin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Eli se oli suorastaan veronkiertoon yllyttämistä. Tämä 300e ei riittänyt kattamaan edes lakisääteistä kilometrikorvausta.
Maksoin tuosta 300 eurosta kymmenykset ko. seurakuntaan ja rukoilin. Herra, sinä näit, että se, mitä sovittiin ei pitänyt paikkaansa, eikä tapahtunutkaan. En saanut sitä, mikä minulle luvattiin. Herra, Sinä näet, että sitä ei pimitetty (lue varastettu) vain minulta ja mukanani olleelta tiimiltä, vaan myös Sinulta. Herra jätän nämä kymmenykset tähän seurakuntaan ja uhraan puhtaan siemenen. Puhdista sinä tämä maa.
Joitain vuosia myöhemmin sain kuulla, että tämä seurakunta oli menettänyt kirkkorakennuksensa ja seurakunta oli hajonnut. Tuollaisella toiminnalla ei ole menestystä.
Joskus minua pyydetään puhumaan, ymmärtämättä sitä, että teen opetus ja julistustyötä ammattinani. Olen ammatiltani evankeliumin julistaja, raamatun opettaja eli voisiko käyttää nimeä liikkuva evankelista. Teen työtä ammatinharjoittajana eli minulla on toiminimi, yritystili, Y-tunnus. Maksan verot, YEL:n, vakuutusmaksut saamastani palkkiosta.
Jos minut pyydetään johonkin puhumaan ja kirjaan sen työmatkana kirjanpitoon eli merkitsen ylös kilometrit ajopäiväkirjaan. Sitten kävisikin niin, että minulle ei maksettaisikaan puhujapalkkiota, vaan odotettaisiin, että ajan satoja kilometrejä omalla kustannuksellani ja puhun/opetan/varustan seurakuntaa omalla kustannuksellani. Uskoisiko verottaja, että teen työn ilman palkkaa?
Miettiikö yhteisö/pastori, joka minut puhumaan kutsuu, että minulla on perhe, joka tarvitsee elatuksensa. Vai ajatteleeko hän niin, että kun hän/hänen seurakuntansa/yhteisönsä rukoilee, tulee Pyhä Henki tankkiini ja perheeni, lasten lautasille illallisen aikaan ja täyttää heidän vatsansa? Pyhä Henki menee lainanhoitotililleni ja maksaa asuntolainan?
Toisen kerran olin kutsuttuna puhujana eräässä naisten tilaisuudessa. Tällöin sain palkaksi kaksi kappaletta kauniita mukeja. Erään kerran sain toisessa paikassa pidettyäni koko viikonlopun kokoussarjan, palkakseni kynttilän.
Nämä ovat kauniita huomionosoituksia, mutta valitettavasti auton tankkiin ei voi laittaa mukeja, eikä kyllä kynttilääkään. Eikä niillä voi maksaa ruokaostoksia kaupassa, taikka laittaa niitä ruoaksi lapsille.
Mehän niin mielellämme tulisimme ja varustettaisiin ihmisiä ja seurakuntia ruokapalkalla, tai vaikka ihan ilmatteeksikin… mutta ilman rahaa ei voi maksaa bensaa. Ja ilman bensaa ei autolla pääse kulkemaan.
Rahaa tarvitaan evankeliumin julistamiseen, vaikka evankeliumi itsessään onkin ilmaista.
Lentoliput lähetysmatkoille vaatii rahaa, bensakulujen maksaminen vaatii rahaa ja perheen elatuskin vaatii rahaa, ruokaa ei näet voi maksaa oravannahoilla tai palveluksilla.
Mikäli joku ei halua maksaa palkkiota tai edes summaa, jolla katetaan matkustamisen kulut, niin silloin sidotaan puivan härän suu eikä silloin Paavalin kehotuskaan työmiehen palkan ansaitsemisesta täyty.
Olenko rahanahne kun asiasta puhun?
Enpä usko… koska Raamattu antaa meille 1 Kor 9:ssä lisäohjeet tähän asiaan…
1 Kor 9: 7. Kuka tekee koskaan sotapalvelusta omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan, eikä syö sen hedelmää? Tai kuka kaitsee karjaa, eikä nauti karjansa maitoa? 8. Puhunko tätä vain ihmisten tavalla? Eikö myös laki sano samaa? 9. Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: "Älä sido puivan härän suuta." Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne? 10. Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa. 11. Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista?
Me kylvämme Jumalan sanaa toivossa, samoin kun kyntäjä kyntää ja puiva pui toivossa saadakseen osansa. Jakeessa 11 puhutaan hengellisen hyvän kylvämisestä, toivossa aineellisen niittämisestä.
Tämä yllämainittu kohta puhuu nimenomaan kylväjän saamasta aineellisen palkkion niittämisestä. Suomennettuna sen voisi sanoa, odottaen saavansa kulunsa katettua.
Tämä ei tarkoita pelkästään tankkiin tankatun bensan määrää, vaan myös auton kulumista, matkaan sekä saarnan valmisteluun käytettyä aikaa sekä elinkustannusten peittämistä.
Jeesuksen nimessä!
maanantai 1. kesäkuuta 2009
01.06.2009
Huomenta lukija...
Olet ehkä ihmetellyt, miksi ihmeessä blogitekstejä ei tule lisää?
Olen viimeisen viikon kirjoittanut uutiskirjettä, josta tulee kaikkien aikojen pisin kirje, koska Keniassa tapahtui niin paljon, josta kertoa.
Olen aivan hullaantuneena kerrannut mielessäni ja kirjoittanut siitä, mitä Herra on tehnyt. Olen myös purkanut kamerasta kuvat, nimennyt niitä ja muokannut niitä pienempään kokoon. Seuraava rukousaihe onkin parempi kamera, ei tässä vanhassa enää oikein zoomi riitä kuvaamaan väkijoukkoa. Kuvat pitää ottaa monessa erässä ja liittää toisiinsa, jotta saisi mielikuvan (edes jonkinlaisen) ihmisten määrästä, joita kokouksiin tuli.
Matkakertomus Keniasta on luettavissa FFS:n lähetysmatka-blogissa:
http://ffs-lahetysmatkat.blogspot.com/
Uutiskirjeeseen olen liittänyt paljon kuvia matkasta...
Tulet varmasti nauttimaan niistä!
Jeesuksen nimessä!
Olet ehkä ihmetellyt, miksi ihmeessä blogitekstejä ei tule lisää?
Olen viimeisen viikon kirjoittanut uutiskirjettä, josta tulee kaikkien aikojen pisin kirje, koska Keniassa tapahtui niin paljon, josta kertoa.
Olen aivan hullaantuneena kerrannut mielessäni ja kirjoittanut siitä, mitä Herra on tehnyt. Olen myös purkanut kamerasta kuvat, nimennyt niitä ja muokannut niitä pienempään kokoon. Seuraava rukousaihe onkin parempi kamera, ei tässä vanhassa enää oikein zoomi riitä kuvaamaan väkijoukkoa. Kuvat pitää ottaa monessa erässä ja liittää toisiinsa, jotta saisi mielikuvan (edes jonkinlaisen) ihmisten määrästä, joita kokouksiin tuli.
Matkakertomus Keniasta on luettavissa FFS:n lähetysmatka-blogissa:
http://ffs-lahetysmatkat.blogspot.com/
Uutiskirjeeseen olen liittänyt paljon kuvia matkasta...
Tulet varmasti nauttimaan niistä!
Jeesuksen nimessä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
