Kenian uutisia Amsterdamin kentällä kirjoitettuna....
Kisumussa vietimme viimeisen päätöskokouksen eli jäähyväisjuhlan 14.5.
Key to Life kirkon ihmiset olivat hankkineet meille pientä kotiinviemistä. Ensin he suunnittelivat vuohta, mutta totesivat, etteivät viranomaiset sitä varmasti hyväksyisi, joten he päättivät, että jokainen tuo jotakin kevyttä.
Meillä on ihania Afrikkalaisia juttuja Suomeen tuotavaksi.
Päätösjuhla oli haikea. Tunsimme syvää yhteyttä toistemme kanssa, sekä me Arin kanssa, että koko heidän porukkansa. He pyysivät meitä tulemaan pian takaisin. Kisumun alueen pastoreiden toiveena oli, että voisimme kerran kaksi vuodessa vähintään käydä heitä opettamassa. Tämän jätämme Herralle.
15.5 lähdimme lentäen Kisumusta Nairobiin, josta Pastori Kamau kävi hakemassa meidät seuraavaan kohteeseen Murangan Kamagutaan.
Meille oli varattu paikallisesta Guest Housesta huone. Huone oli pieni ja karu, mutta siellä oli oikea vessanpönttö, joka oli ylellisyyttä.
Veden kanssa oli kaikkialla enemmän tai vähemmän vaikeuksia. Välillä vettä tuli ja välillä taas ei. Joka päivä ei välttämättä voinut peseytya kunnolla.
Söimme kaikkialla paikallista ruokaa: ugalia, riisiä, lihaa, kanaa, sukumawikiä sekä hedelmiä. Vatsan kanssa ei ollut ongelmia.
Ensimmäisenä Murangan päivänä kävimme tutustumassa kirkkoon, ja meidät toivotettiin tervetulleeksi. 16.5 pidettiin kaksi herätyskokousta. Julistin parantumisesta ja useita ihmisiä pelastui sekä parantui ja riivaajat lähtivät.
Saimme useita todistuksia selkien, jalkojen, käsien, hengitysvaikeuksien, verenpaineen ja sydänvaivojen parantumisista. Ensimmäisessä kokouksessa 16.5 oli kirkko täynnä ja seuraavaan kokoukseen tuli niin paljon ihmisiä, ettei kaikki mahtuneet edes sisään rakennukseen.
Sunnuntain viisituntisessa juhlakokouksessa, joka oli myös ehtoolliskokous, lasten siunaamiskokous sekä päätösjuhla, Herra osoitti voimansa ja useita ihmisiä parantui ja vapautui.
Illalla palasimme Nairobiin yhdeksi yöksi.
Tarkoituksenamme oli palata 18.5 aamukoneella ja olla 18-19.5 välisenä yönä Helsingissä, mutta lentomme peruttiin. Rakas ystäväni Tarja sai meidät junailtua yölennolle, vaikka aluksi näytti siltä, että joutuisimme palaamaan vasta 19.5 aamukoneella. Joten olemme matkustaneet yölennolla Nairobista Amsterdamiin ja nyt istun kahvilassa kirjoittamassa tätä blogia.
Otamme Arin kanssa rukouspöydälle Keniaan paluun. Milloin on oikea aika tulla uudelleen kuten myös sen, että voisimme seuraavalla kerralla viipyä pidempään. Se oli sekä Kisumun, Nyamiran että Murangan toive. Tarkoituksena olisi seuraavalla kerralla matkustaa myös Mombasaan ja pitää kokoussarja myös siellä.
Pyydänkin, että rukoilisit tätä asiaa yhdessä kanssamme.
Uutiskirjeestä voit lukea tarkemmin parantumisista ja nähdä kuvia 5v halvaantuneena ja vailla mieltä olleesta naisesta, joka parantui Kisumussa sairaalakäynnillä kun Jeesus häntä kosketti...
Jos et vielä ole FFS:n uutiskirjeen postituslistalla voit liittyä siihen lähettämällä sähköpostiosoitteesi fightforsalvation(at)welho.com ja otsikoimalla postituslistalle liittyminen.
Jeesuksen nimessä...
tiistai 19. toukokuuta 2009
torstai 14. toukokuuta 2009
14.05.2009
Heipa hei kuumasta Kisumusta,
Eilen kierrettiin Manyattan alueella kodeissa evankelioimassa.
Kuinka suloisesti meidat otettiinkaan vastaan. Paasimme kaikkiin niihin paikkoihin, joiden ovelle menimme.
Kiersimme kuudessa kodissa, joista viidessa rukoiltiin syntisen rukous ja saimme olla johdattamassa perheenjasenia uskoon ja Jeesuksen lahempaan tuntemiseen.
Mielenkiintoista oli se, etta kun viimeisessa kodissa vierailimme, oli perheen aiti ollut viime viikolla olleissa ulkoilmakokouksissa, joissa julistin. Han oli ollut ennen noita kokouksia hyvin huonossa kunnossa sairastettuaan jo pidemman aikaa. Han oli hyvin heikkona tullut kuuntelemaan ja vastaanotti parantumisen kokousen aikana. Sen jalkeen hanen ei tarvinnut enaa maata kipeana sangyssa, vaan Herra paransi hanet. Tasta han antoi meille todistuksensa kun vierailimme heidan kodissaan.
Talla naisella oli kaksi poikaa, jotka olivat erittan hyvin kasvatetut. Toinen pojista oli lukioikainen ja toinen kavi yla-astetta. Herra oli valmistanut koko perheen sydamet vastaanottamaan Jeesuksen. Ensin aidin parantuminen ja siita seurasi myos poikien uskoontulo.
Toinen talo, jossa vierailimme. Kun astuimme sisaan Herra naytti minulle, etta talla naisella oli erittain hella sydan ja saimmekin nahda hanet auttamassa hyvin sairasta naapuriaan. Taman naisen sydamen oli Herra valmistanut myos etukateen, joten kun astuimme sisaan hanen kotiinsa, han oli lahes valittomasti jo rukoilemassa syntisen rukousta ja pyytamassa Jeesusta elamaansa.
Olin todella hammentynyt siita tavasta, milla Jeesus naita ihmisia kosketti. Koko evankeliointitiimi mina, Ari, Pastori Geoffrey, Pastori Ken, Pastori Andrew ja Pastori Moses virrattiin Pyhassa Hengessa ja Herra kaytti meita jokaista omalla tavallaan.
Ei ole mitaan valia mista maasta tulemme tai mika on heimomme tai ihonvarimme. Kun me Herrassa olemme yhta paasevat armolahjatkin virtaamaan suoraan taivaallisista.
Olemme pian lahdossa viettamaan laksiaisjuhlaa ja pidamme samalla rukouskokouksen. Tulee olemaan haikeaa lahtea taalta, koska tama paikka ja nama ihmiset ovat jaaneet lahtemattomasti sydamiimme.
Huomenna lahdemme aamukoneella Kisumusta kohti Nairobia, josta Pastori Kamau tulee meita kentalta noutamaan.
Mielenkiinnolla odotan, mita Herra on varannut Murangaan.
Jeesuksen nimessa....
Eilen kierrettiin Manyattan alueella kodeissa evankelioimassa.
Kuinka suloisesti meidat otettiinkaan vastaan. Paasimme kaikkiin niihin paikkoihin, joiden ovelle menimme.
Kiersimme kuudessa kodissa, joista viidessa rukoiltiin syntisen rukous ja saimme olla johdattamassa perheenjasenia uskoon ja Jeesuksen lahempaan tuntemiseen.
Mielenkiintoista oli se, etta kun viimeisessa kodissa vierailimme, oli perheen aiti ollut viime viikolla olleissa ulkoilmakokouksissa, joissa julistin. Han oli ollut ennen noita kokouksia hyvin huonossa kunnossa sairastettuaan jo pidemman aikaa. Han oli hyvin heikkona tullut kuuntelemaan ja vastaanotti parantumisen kokousen aikana. Sen jalkeen hanen ei tarvinnut enaa maata kipeana sangyssa, vaan Herra paransi hanet. Tasta han antoi meille todistuksensa kun vierailimme heidan kodissaan.
Talla naisella oli kaksi poikaa, jotka olivat erittan hyvin kasvatetut. Toinen pojista oli lukioikainen ja toinen kavi yla-astetta. Herra oli valmistanut koko perheen sydamet vastaanottamaan Jeesuksen. Ensin aidin parantuminen ja siita seurasi myos poikien uskoontulo.
Toinen talo, jossa vierailimme. Kun astuimme sisaan Herra naytti minulle, etta talla naisella oli erittain hella sydan ja saimmekin nahda hanet auttamassa hyvin sairasta naapuriaan. Taman naisen sydamen oli Herra valmistanut myos etukateen, joten kun astuimme sisaan hanen kotiinsa, han oli lahes valittomasti jo rukoilemassa syntisen rukousta ja pyytamassa Jeesusta elamaansa.
Olin todella hammentynyt siita tavasta, milla Jeesus naita ihmisia kosketti. Koko evankeliointitiimi mina, Ari, Pastori Geoffrey, Pastori Ken, Pastori Andrew ja Pastori Moses virrattiin Pyhassa Hengessa ja Herra kaytti meita jokaista omalla tavallaan.
Ei ole mitaan valia mista maasta tulemme tai mika on heimomme tai ihonvarimme. Kun me Herrassa olemme yhta paasevat armolahjatkin virtaamaan suoraan taivaallisista.
Olemme pian lahdossa viettamaan laksiaisjuhlaa ja pidamme samalla rukouskokouksen. Tulee olemaan haikeaa lahtea taalta, koska tama paikka ja nama ihmiset ovat jaaneet lahtemattomasti sydamiimme.
Huomenna lahdemme aamukoneella Kisumusta kohti Nairobia, josta Pastori Kamau tulee meita kentalta noutamaan.
Mielenkiinnolla odotan, mita Herra on varannut Murangaan.
Jeesuksen nimessa....
tiistai 12. toukokuuta 2009
12.05.2009
Kisumu-Nyamira-Kisumu
Heipa hei lukijani,
Olemme palanneet puskasta takaisin Kisumuun. Vierailimme siis teeviljelmilla eli tosiaan puskissa. Saimme nahda upeaa vuoristomaisemaa kun matkasimme Kisumusta Nyamiran teeviljelmilla sijaitsevaan seurakuntaan Key to Life Nyamiraan, joka on Pastori Geoffreyn perustama seurakunta.
Tahti oli todella tiukka. Heti saavuttuamme oli ensimmainen ulkoilmassa, kentalla pidetty heratyskokous. Herra ilmestyi voimallisesti ja sain julistaa Jeesusta. Moni pelastui, parantui ja vapautui. Iltakokous pidettiin kirkossa, kokous alkoi klo 20 ja paattyi 22.30.
Seuraavana paivana oli kaksi kentalla ollutta ulkoilma-heratyskokousta. Sana valkoisesta naisesta oli kiirinyt ja esille tulevia ihmisia oli edellista paivaa useampi. Moni sai kokea Herran kosketuksen. Eras mies vapautui itsemurhahaluista. Han kaatui maahan kuin kivi ja paikalliset pastorit ja rukouspalvelijat siirsivat hanet syrjaan. Miehen kaulassa ja ranteissa oli heimokahleet, jotka otettiin pois. Mies vapautui saman tien alkoholi ja huumeriippuvuudestaan. Han todisti seuraavana paivana siita, mita Herra teki hanen kohdallaan. Useiden ihmisten vatsat seka keuhkot paranivat.
Seuraavana paivana pidettiin viela paatoskokous joka kesti n 5h. Opetin heita siita, etta pelastumiseen kuuluu myos parantumiset ja vapautumiset.
Teeviljelmilla vierailu ei ollut vain meidan kannaltamme pelkastaan ihmeellisyyksien katselemista vaan heidan elamantapaansa ja ajatusmaailmaansa tutustumista.
Kiersimme heidan kodeissaan, juttelimme ihmisten kanssa, tutustuimme heidan elamantapaansa ja ongelmiinsa. Kuljimme lasten ja kanojen keskella. Soimme paikallisten laittamaa ruokaa, kanan varpaita, kanan kurkkua, ugalia, riisia, papuja, avokadoja ja ananasta. Opimme, etta syomme sita, mita eteemme pannaan, oli se mita hyvansa. Saimme myos otokka-siedatyshoitoa.
Majoituimme eraan korkeaan johtoon kuuluvan johtajan bungalovissa. Talossa, jossa oli upea puutarja, jossa kasvoi banaani-, avokado- ja passionhedelmapuita. Kasveja, joista tehdaan sukumawikia, joka on Kenialainen perinneruoka. Pihassa kayskenteli naapureiden kanat ja villikoirat. Talossa oli onneksi oikea vessa, ettei tarvinnut reikaan tai ulkohuussissa olevaan reikaan kayda tarpeillaan. Keittio kuhisi kaikenlaista koppakuoriaista ja taisi siella torakoitakin olla, mutta sellaista se taalla paikallisten keskuudessa on. Hygienia on huonoa, ulostetta voi olla tien laidoilla, roskaa on kaikkialla ja paljon.
Pastori Geoffreyn seurakunta on aloittanut paikallisesti (heidan kylassaan) hygienia-projektin, jossa paikallisia opetetaan jatehuollosta ja hygieniasta. Myos Pastori Geoffryn luotsaamassa koulussa opetetaan naita asioita jo lapsille. Tilanne on parempaan pain.
Totesimme, etta taalla on huutava pula raamatuista. Swahili ja englanti molempikielisille raamatuille olisi valtava tarve. Vain murto-osalla Nyamiran seurakuntalaisilla oli raamattu. Paivapalkka parhaimmilla teenpoimijoilla on max 2e (hitaammilla vahemman) ja raamatut maksavat halvimmillaan 9e, joten perheilla ei ole varaa ostaa raamattua. Jos sellainen onnistutaan hankkimaan, se on silloin perheen yhteinen ja sita lukevat kaikki perheenjasenet. Tama on kuitenkin hyvin harvinaista, koska raha menee suoraan ruokaan ja elamiseen.
Jos jollain teista, joka tata lukee, on suhteita tai sydanta, niin tassa olisi asia, jossa me voisimme auttaa.
Eilen kavimme kiertamassa Kisumun alueen nahtavyyksia. Kavimme mm paikassa, jossa oli kivilohkareita paallekkain aivan huikealla tavalla. Ne pysyivat ihan ihmeellisissa asennoissa, ihan kuin jattilaismaiset kivet olisi Herran toimesta vaan heitetty ilmaan ja annettu pudota vapaasti ja jatetty vain siihen asentoon, johon ne olivat pudonneet. Tuntui, etta kivet pysyivat paikoillaan vain Herran toimesta. Tama on varmasti Hanen huumoriansa. Keskella kuivaa keniaa, jossa ei ole merta lahellakaan, on kivia, jotka ovat kuin meren hiomia, pyoreita, valtavia lohkareita. Tasta laitan varmasti kuvan uutiskirjeeseen.
Tanaan saimme levata, kavimme vain paikallisella torilla seka katsomassa satamaa. Tai lepoa se ei sinansa ollut, koska kavelimme (niinkuin taalla tapana on) ainakin 10km.
Huomenna menemme jalleen kiertamaan koteja ja evankelioimaan. Torstaina tapaamme viimeisen kerran seurakuntalaiset Key to Life kirkossa ja vietamme laksiaisjuhlaa. Perjantaina 15.5 palaamme Nairobiin, josta Pastori Kamau tulee meidat noutamaan kohti uusia kujeita Murangassa.
Yritan taas kirjoitella, kunhan koneelle paasen.
Rukoillaan, etta Herra ilmestyisi naiden viimeisten Kisumupaivien aikana voimallisesti. Rukoillaan myos Murangan heratyskokousten puolesta.
Jeesuksen nimessa....
Heipa hei lukijani,
Olemme palanneet puskasta takaisin Kisumuun. Vierailimme siis teeviljelmilla eli tosiaan puskissa. Saimme nahda upeaa vuoristomaisemaa kun matkasimme Kisumusta Nyamiran teeviljelmilla sijaitsevaan seurakuntaan Key to Life Nyamiraan, joka on Pastori Geoffreyn perustama seurakunta.
Tahti oli todella tiukka. Heti saavuttuamme oli ensimmainen ulkoilmassa, kentalla pidetty heratyskokous. Herra ilmestyi voimallisesti ja sain julistaa Jeesusta. Moni pelastui, parantui ja vapautui. Iltakokous pidettiin kirkossa, kokous alkoi klo 20 ja paattyi 22.30.
Seuraavana paivana oli kaksi kentalla ollutta ulkoilma-heratyskokousta. Sana valkoisesta naisesta oli kiirinyt ja esille tulevia ihmisia oli edellista paivaa useampi. Moni sai kokea Herran kosketuksen. Eras mies vapautui itsemurhahaluista. Han kaatui maahan kuin kivi ja paikalliset pastorit ja rukouspalvelijat siirsivat hanet syrjaan. Miehen kaulassa ja ranteissa oli heimokahleet, jotka otettiin pois. Mies vapautui saman tien alkoholi ja huumeriippuvuudestaan. Han todisti seuraavana paivana siita, mita Herra teki hanen kohdallaan. Useiden ihmisten vatsat seka keuhkot paranivat.
Seuraavana paivana pidettiin viela paatoskokous joka kesti n 5h. Opetin heita siita, etta pelastumiseen kuuluu myos parantumiset ja vapautumiset.
Teeviljelmilla vierailu ei ollut vain meidan kannaltamme pelkastaan ihmeellisyyksien katselemista vaan heidan elamantapaansa ja ajatusmaailmaansa tutustumista.
Kiersimme heidan kodeissaan, juttelimme ihmisten kanssa, tutustuimme heidan elamantapaansa ja ongelmiinsa. Kuljimme lasten ja kanojen keskella. Soimme paikallisten laittamaa ruokaa, kanan varpaita, kanan kurkkua, ugalia, riisia, papuja, avokadoja ja ananasta. Opimme, etta syomme sita, mita eteemme pannaan, oli se mita hyvansa. Saimme myos otokka-siedatyshoitoa.
Majoituimme eraan korkeaan johtoon kuuluvan johtajan bungalovissa. Talossa, jossa oli upea puutarja, jossa kasvoi banaani-, avokado- ja passionhedelmapuita. Kasveja, joista tehdaan sukumawikia, joka on Kenialainen perinneruoka. Pihassa kayskenteli naapureiden kanat ja villikoirat. Talossa oli onneksi oikea vessa, ettei tarvinnut reikaan tai ulkohuussissa olevaan reikaan kayda tarpeillaan. Keittio kuhisi kaikenlaista koppakuoriaista ja taisi siella torakoitakin olla, mutta sellaista se taalla paikallisten keskuudessa on. Hygienia on huonoa, ulostetta voi olla tien laidoilla, roskaa on kaikkialla ja paljon.
Pastori Geoffreyn seurakunta on aloittanut paikallisesti (heidan kylassaan) hygienia-projektin, jossa paikallisia opetetaan jatehuollosta ja hygieniasta. Myos Pastori Geoffryn luotsaamassa koulussa opetetaan naita asioita jo lapsille. Tilanne on parempaan pain.
Totesimme, etta taalla on huutava pula raamatuista. Swahili ja englanti molempikielisille raamatuille olisi valtava tarve. Vain murto-osalla Nyamiran seurakuntalaisilla oli raamattu. Paivapalkka parhaimmilla teenpoimijoilla on max 2e (hitaammilla vahemman) ja raamatut maksavat halvimmillaan 9e, joten perheilla ei ole varaa ostaa raamattua. Jos sellainen onnistutaan hankkimaan, se on silloin perheen yhteinen ja sita lukevat kaikki perheenjasenet. Tama on kuitenkin hyvin harvinaista, koska raha menee suoraan ruokaan ja elamiseen.
Jos jollain teista, joka tata lukee, on suhteita tai sydanta, niin tassa olisi asia, jossa me voisimme auttaa.
Eilen kavimme kiertamassa Kisumun alueen nahtavyyksia. Kavimme mm paikassa, jossa oli kivilohkareita paallekkain aivan huikealla tavalla. Ne pysyivat ihan ihmeellisissa asennoissa, ihan kuin jattilaismaiset kivet olisi Herran toimesta vaan heitetty ilmaan ja annettu pudota vapaasti ja jatetty vain siihen asentoon, johon ne olivat pudonneet. Tuntui, etta kivet pysyivat paikoillaan vain Herran toimesta. Tama on varmasti Hanen huumoriansa. Keskella kuivaa keniaa, jossa ei ole merta lahellakaan, on kivia, jotka ovat kuin meren hiomia, pyoreita, valtavia lohkareita. Tasta laitan varmasti kuvan uutiskirjeeseen.
Tanaan saimme levata, kavimme vain paikallisella torilla seka katsomassa satamaa. Tai lepoa se ei sinansa ollut, koska kavelimme (niinkuin taalla tapana on) ainakin 10km.
Huomenna menemme jalleen kiertamaan koteja ja evankelioimaan. Torstaina tapaamme viimeisen kerran seurakuntalaiset Key to Life kirkossa ja vietamme laksiaisjuhlaa. Perjantaina 15.5 palaamme Nairobiin, josta Pastori Kamau tulee meidat noutamaan kohti uusia kujeita Murangassa.
Yritan taas kirjoitella, kunhan koneelle paasen.
Rukoillaan, etta Herra ilmestyisi naiden viimeisten Kisumupaivien aikana voimallisesti. Rukoillaan myos Murangan heratyskokousten puolesta.
Jeesuksen nimessa....
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
06.05.2009
Kuuman Kisumun uutiset
Pidimme Key to Life kirkossa kaksipaivaisen pastoreiden seminaarin 4-5.5.09.
Ensimmaisena paivana opetin Jumalan arkista eli Jumalan lasnaolosta...
Tein kysymyksia ryhmatoita varten ja ohjasin tulkkini kanssa pastorit 4-5 hengen ryhmiin.
Ideana oli, etta he keskustelevat, tunnustavat toisilleen synnit, antavat synninpaaston seka palvelevat toinen toisiaan. Samalla seurasin ryhmien tyoskentelya.
Seminaari kesti aamusta myohaan iltapaivaan. Kenellakaan ei ollut kiire pois, koska Jumalan lasnaolo oli valtava. Saimme suoran palautteen, ettei heilla koskaan ole ollut yhta avointa ja syvaa keskustelua. Osa ei ollut lainkaan kokenut aikaisemmin tallaista tapaa tyoskennella ja auttaa toisiaan. Paivan aikana tapahtui useita vapautumisia ja yksi valtava manifestaatio ja sen jalkeen taydellinen vapautuminen eraan pastorin kohdalla.
Toisena paivana opetin ilmestyksen kolmesta tasosta seka salaisesta piilopaikasta.
Lopuksi kuuntelimme suomalaista ylistysta iPodista: Pyha Herra Sebaot, joka johdatti meidat syvaan palvontaan.
Pastorit pyysivat meita tulemaan takaisin viela ennen vuodenvaihdetta, mutta en luvannut viela mitaan. He myos pyysivat, etta seuraavalla kerralla seminaarin pituus olisi viikko. Pyysivat viela rukoilemaan, josko olisimme halukkaita perustaa raamattukoulun, jonka paaopetus olisi nimenomaan Jumalan lasnaolosta ja siina olemisesta. Pyhan Hengen Raamattukoulu.
Illalla olin niin vasynyt, etta menin nukkumaan valittomasti palattuamme hotelliin eli klo 20 illalla.
Tanaan 6.5 kiersimme paikallisia nahtavyyksia. Kavimme Victoria-jarvella seka kansallismuseossa. Oppaamme oli yksi Pastori Geoffreyn assosieeteista. Han kuuluu Luo-heimoon, josta oli kansallismuseossa mielenkiintoinen kyla ja seinapiirrokset. Andrew kertoi, mita traditioita heidan heimollaan on ja saimme ihanasti kuvattua kaiken videokameralla. Tasta tulemme varmasti nayttamaan kuvaa palattuamme.
Saimme kiertelyn jalkeen tunnin lepoaikaa ja sen jalkeen lahdimme kadulle katulasten pariin. Kavimme ostamassa 20 pakettia leipaa ja 50 pillilla juotavaa maitopurkkia.
Sain julistaa surkeassa kunnossa oleville, liiman haisteluun addiktoituneille pojille evankeliumia. Tama resuinen ja nalkainen joukko oli janoinen myos evankeliumille.
Kun olin julistanut annoimme mahdollisuuden kysymyksille... ja eras pojista nousi ylos ja kysyi:"olen lukenut raamattua, mutta minulle on jaanyt epaselvksi, mika on paasia". Sain jatkaa julistamista Jumalan rakkaudesta meita ihmisia kohtaan kun antoi ainoan poikansa ristin kuolemaan puolestamme. Kun kysyimme kuka haluaa oppia tuntemaan Jeesuksen ja ottaa Hanet sydameensa asumaan, koko 50 henkinen poikajoukko nosti katensa ylos ja rukoili syntisen rukouksen.
Heista moni sairasti ja heita oli pahoinpidelty. Useilla oli jalat turvonneet (kenellakaan ei ollut kenkia, joillakin vanhemmilla oli lipsukkaat) ja haavoilla, tikkeja paassa, mustelmia, turvonneet ja hakatut kasvot. Sydameni murtui. Saimme rukoilla sairaiden puolesta.
Pojat yksitellen tulivat kadesta kiittamaan meita ja pyysivat meita tulemaan pian takaisin. Nama poikajengit ovat hyvin vaarallisia ja ihmiset pelkaavat heita. Tapasimme myohemmin kauppareissullamme poikia. He huutelivat peraamme Tina ja Ari hello!!! Joten me ainakin saamme kavella kaduilla turvassa kun pahamaineisimmat jengit tuntevat meidat heidan hyvantekijoinaan.
Muistutin viela poikia, etta kayttaytyvat kunnolla ja pysyttelevat erossa hankaluuksista! Yes, mam... oli vastauksena. Toivottavasti heidan lupauksensa pitaa.
Huomenna menemme kiertamaan paikallisten koyhien koteja ja palvelemme heita siella ja illalla vierailemme paikallisessa sairaalassa... Uutisia taas lisaa kun seuraavan kerran koneelle paasen.
Jeesuksen nimessa...
Pidimme Key to Life kirkossa kaksipaivaisen pastoreiden seminaarin 4-5.5.09.
Ensimmaisena paivana opetin Jumalan arkista eli Jumalan lasnaolosta...
Tein kysymyksia ryhmatoita varten ja ohjasin tulkkini kanssa pastorit 4-5 hengen ryhmiin.
Ideana oli, etta he keskustelevat, tunnustavat toisilleen synnit, antavat synninpaaston seka palvelevat toinen toisiaan. Samalla seurasin ryhmien tyoskentelya.
Seminaari kesti aamusta myohaan iltapaivaan. Kenellakaan ei ollut kiire pois, koska Jumalan lasnaolo oli valtava. Saimme suoran palautteen, ettei heilla koskaan ole ollut yhta avointa ja syvaa keskustelua. Osa ei ollut lainkaan kokenut aikaisemmin tallaista tapaa tyoskennella ja auttaa toisiaan. Paivan aikana tapahtui useita vapautumisia ja yksi valtava manifestaatio ja sen jalkeen taydellinen vapautuminen eraan pastorin kohdalla.
Toisena paivana opetin ilmestyksen kolmesta tasosta seka salaisesta piilopaikasta.
Lopuksi kuuntelimme suomalaista ylistysta iPodista: Pyha Herra Sebaot, joka johdatti meidat syvaan palvontaan.
Pastorit pyysivat meita tulemaan takaisin viela ennen vuodenvaihdetta, mutta en luvannut viela mitaan. He myos pyysivat, etta seuraavalla kerralla seminaarin pituus olisi viikko. Pyysivat viela rukoilemaan, josko olisimme halukkaita perustaa raamattukoulun, jonka paaopetus olisi nimenomaan Jumalan lasnaolosta ja siina olemisesta. Pyhan Hengen Raamattukoulu.
Illalla olin niin vasynyt, etta menin nukkumaan valittomasti palattuamme hotelliin eli klo 20 illalla.
Tanaan 6.5 kiersimme paikallisia nahtavyyksia. Kavimme Victoria-jarvella seka kansallismuseossa. Oppaamme oli yksi Pastori Geoffreyn assosieeteista. Han kuuluu Luo-heimoon, josta oli kansallismuseossa mielenkiintoinen kyla ja seinapiirrokset. Andrew kertoi, mita traditioita heidan heimollaan on ja saimme ihanasti kuvattua kaiken videokameralla. Tasta tulemme varmasti nayttamaan kuvaa palattuamme.
Saimme kiertelyn jalkeen tunnin lepoaikaa ja sen jalkeen lahdimme kadulle katulasten pariin. Kavimme ostamassa 20 pakettia leipaa ja 50 pillilla juotavaa maitopurkkia.
Sain julistaa surkeassa kunnossa oleville, liiman haisteluun addiktoituneille pojille evankeliumia. Tama resuinen ja nalkainen joukko oli janoinen myos evankeliumille.
Kun olin julistanut annoimme mahdollisuuden kysymyksille... ja eras pojista nousi ylos ja kysyi:"olen lukenut raamattua, mutta minulle on jaanyt epaselvksi, mika on paasia". Sain jatkaa julistamista Jumalan rakkaudesta meita ihmisia kohtaan kun antoi ainoan poikansa ristin kuolemaan puolestamme. Kun kysyimme kuka haluaa oppia tuntemaan Jeesuksen ja ottaa Hanet sydameensa asumaan, koko 50 henkinen poikajoukko nosti katensa ylos ja rukoili syntisen rukouksen.
Heista moni sairasti ja heita oli pahoinpidelty. Useilla oli jalat turvonneet (kenellakaan ei ollut kenkia, joillakin vanhemmilla oli lipsukkaat) ja haavoilla, tikkeja paassa, mustelmia, turvonneet ja hakatut kasvot. Sydameni murtui. Saimme rukoilla sairaiden puolesta.
Pojat yksitellen tulivat kadesta kiittamaan meita ja pyysivat meita tulemaan pian takaisin. Nama poikajengit ovat hyvin vaarallisia ja ihmiset pelkaavat heita. Tapasimme myohemmin kauppareissullamme poikia. He huutelivat peraamme Tina ja Ari hello!!! Joten me ainakin saamme kavella kaduilla turvassa kun pahamaineisimmat jengit tuntevat meidat heidan hyvantekijoinaan.
Muistutin viela poikia, etta kayttaytyvat kunnolla ja pysyttelevat erossa hankaluuksista! Yes, mam... oli vastauksena. Toivottavasti heidan lupauksensa pitaa.
Huomenna menemme kiertamaan paikallisten koyhien koteja ja palvelemme heita siella ja illalla vierailemme paikallisessa sairaalassa... Uutisia taas lisaa kun seuraavan kerran koneelle paasen.
Jeesuksen nimessa...
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
03.05.2009
Terveiset kuumasta Kisumusta...
Paasimme turvallisesti perille Kisumuun 28 matkustustunnin jalkeen. Viimeiset 9 tuntia tulimme bussilla hyvin toyssyista tieta ja ajattelin, etta munuaisemme eivat kesta paluumatkaa bussilla, joten paatimme, etta palaamme Kisumusta Nairobiin lentaen.
Lepasimme ensimmaisen paivan, mutta jo toisena paivana oli aamun palaverin jalkeen heratyskokous.
Pastor Geoffrey oli jarjestanut kovaaaniset ulos, joten pitka ja rytmikas ylistys kaikui koko kylan yli. Ihmisia keraantyi ihmettelemaan ja katselemaan. Ei pelkastaa ylistyksen tahden vaan myos siksi, ettei heilla pain yleensa nae valkoisia.
Saimme aivan mahtavan vastaanoton kun saavuimme. Lapset juoksivat ympariinsa toivottaen meidat tervetulleiksi. He halusivat tulla koskemaan meita.
Kokous oli mahtava. Sain jalleen kerran ihmetella, miten tarkka ja ihmeellinen Herra meilla on. Puhuin halvaantuneesta miehesta lammikolla ja hanen ongelmastaan paasta sielta enkelin kuohuttamaan veteen. Puhuin myos miehen yksinaisyydesta vakijoukon keskella.
Alttarikutsuun vastasi useita kymmenia ihmisia. Monet kokivat Herran kosketuksen.
Eilen palvelimme lapsia. Olimme tuoneet suomenlipun mukanamme ja sen avulla kerroin lapsille ristista. Jumalasta, taivaasta ja tietenkin suomesta ja elamastamme siella.
Olimme myos saaneet paljon leluja lahjoitettavaksi lapsille. He olivat onnellisia saatuaan ne. Lelut riittivat mainiosti ja se olikin suuri kiitosaihe, koska lapsia oli todella paljon.
Illalla oli toinen heratyskokous. Nyt sana oli kiirinyt ja vakea olikin enemman.
Puhuin sokeasta miehesta, jonka Jeesus paransi seka epatoivosta, joka miehella Jeesuksen puoleen oli.
Alttarikutsuun vastasi useita kymmenia ihmisia. Saimme palvella sairaita ja kuulla myos uutisia edellisen illan tapahtumista, kuinka Herra oli koskettanut monia ja useat olivat saaneet avun. Hotelliin palatessamme oli jo todella pimeaa.
Olemme saaneet kokea aivan uskomattomia asioita! Nahneet paikallisen puutteen, ja valtavan lapsimaaran lisaksi, possuja, kanoja, kukkoja, tipuja, lehmia, vuohia, lampaita ja kissoja juoksevan pitkin kylaa. Olemme matkustaneet paikallisilla kulkuneuvoilla: pakettiautoilla, jotka on rakennettu tayteen penkkeja kuin pikkubussit. Kulkeneet kolmipyoraisella mopoautolla, kavelleet varmasti satoja kilometreja :) Saaneet nauttia 28-30 asteen kuumuudesta. Vaikka nyt pitaisi olla sadeaika, ei sadetta ole ollut kuin yhtena yona. Muuten on ollut aivan upea saa.
Niin... tamahan ei ole mikaan auringonottoloma, joten julistaminen on ollut paaasemassa auringonoton sijaan.
Tanaan pidettiin sunnuntain jumalanpalvelus Key to Live Churchissa, joka on Pastori Geoffryn pastoroima seurakunta. Sali oli tapotaysi. Opetin ja julistin, aiheena Jumalan liitto.
Herran Henki tuli voimallisesti ja ihmiset alkoivat vapautua kesken kokouksen. Nain kuinka eraan naisen usko nousi ja han kaveli eteen ja otti parantumisen vastaan.
Rukoilimme Arin kanssa useiden sairaiden puolesta ja valtavalla halulla he ottivat vastaan nenaliinoja, joihin olin pyyhkinyt saarnan aikaan otsaltani hiet pois. He veivat nenaliinat mukanaan kotiin. Nyt odottelemmekin uutisia siita, mita Herra teki.
Olemme jo tahan mennessa saaneet nahda niin ihmeellisia asioita seka luonnollisesti etta yliluonnollisesti, ettei olisi voinut enempaa toivoa.
Huomenna ja ylihuomenna pidetaan pastoreiden konferenssi ja odotan Herran ilmestyvan paiva paivalta voimakkaammin jakaen taivaallisista.
Meidan vaatimattomassa hotellissamme ei ole nettiyhteytta, joten paasen paivittamaan blogia aina silloin talloin kun aikataulut antavat periksi.
Tahti taalla on hurja. Meilla on ollut kaksi kokousta per paiva. Ja sama tahti tulee jatkumaan koko crusaden ajan lukuunottamatta niita kahta vapaapaivaa, jotka meilla taman crusaden aikana on.
Kiitos, etta rukoilette puolestamme... Purkautukoon taivaallisista ihmeet, merkit, voimalliset teot, pelastumiset ja parantumiset.
Jeesuksen nimessa....
Paasimme turvallisesti perille Kisumuun 28 matkustustunnin jalkeen. Viimeiset 9 tuntia tulimme bussilla hyvin toyssyista tieta ja ajattelin, etta munuaisemme eivat kesta paluumatkaa bussilla, joten paatimme, etta palaamme Kisumusta Nairobiin lentaen.
Lepasimme ensimmaisen paivan, mutta jo toisena paivana oli aamun palaverin jalkeen heratyskokous.
Pastor Geoffrey oli jarjestanut kovaaaniset ulos, joten pitka ja rytmikas ylistys kaikui koko kylan yli. Ihmisia keraantyi ihmettelemaan ja katselemaan. Ei pelkastaa ylistyksen tahden vaan myos siksi, ettei heilla pain yleensa nae valkoisia.
Saimme aivan mahtavan vastaanoton kun saavuimme. Lapset juoksivat ympariinsa toivottaen meidat tervetulleiksi. He halusivat tulla koskemaan meita.
Kokous oli mahtava. Sain jalleen kerran ihmetella, miten tarkka ja ihmeellinen Herra meilla on. Puhuin halvaantuneesta miehesta lammikolla ja hanen ongelmastaan paasta sielta enkelin kuohuttamaan veteen. Puhuin myos miehen yksinaisyydesta vakijoukon keskella.
Alttarikutsuun vastasi useita kymmenia ihmisia. Monet kokivat Herran kosketuksen.
Eilen palvelimme lapsia. Olimme tuoneet suomenlipun mukanamme ja sen avulla kerroin lapsille ristista. Jumalasta, taivaasta ja tietenkin suomesta ja elamastamme siella.
Olimme myos saaneet paljon leluja lahjoitettavaksi lapsille. He olivat onnellisia saatuaan ne. Lelut riittivat mainiosti ja se olikin suuri kiitosaihe, koska lapsia oli todella paljon.
Illalla oli toinen heratyskokous. Nyt sana oli kiirinyt ja vakea olikin enemman.
Puhuin sokeasta miehesta, jonka Jeesus paransi seka epatoivosta, joka miehella Jeesuksen puoleen oli.
Alttarikutsuun vastasi useita kymmenia ihmisia. Saimme palvella sairaita ja kuulla myos uutisia edellisen illan tapahtumista, kuinka Herra oli koskettanut monia ja useat olivat saaneet avun. Hotelliin palatessamme oli jo todella pimeaa.
Olemme saaneet kokea aivan uskomattomia asioita! Nahneet paikallisen puutteen, ja valtavan lapsimaaran lisaksi, possuja, kanoja, kukkoja, tipuja, lehmia, vuohia, lampaita ja kissoja juoksevan pitkin kylaa. Olemme matkustaneet paikallisilla kulkuneuvoilla: pakettiautoilla, jotka on rakennettu tayteen penkkeja kuin pikkubussit. Kulkeneet kolmipyoraisella mopoautolla, kavelleet varmasti satoja kilometreja :) Saaneet nauttia 28-30 asteen kuumuudesta. Vaikka nyt pitaisi olla sadeaika, ei sadetta ole ollut kuin yhtena yona. Muuten on ollut aivan upea saa.
Niin... tamahan ei ole mikaan auringonottoloma, joten julistaminen on ollut paaasemassa auringonoton sijaan.
Tanaan pidettiin sunnuntain jumalanpalvelus Key to Live Churchissa, joka on Pastori Geoffryn pastoroima seurakunta. Sali oli tapotaysi. Opetin ja julistin, aiheena Jumalan liitto.
Herran Henki tuli voimallisesti ja ihmiset alkoivat vapautua kesken kokouksen. Nain kuinka eraan naisen usko nousi ja han kaveli eteen ja otti parantumisen vastaan.
Rukoilimme Arin kanssa useiden sairaiden puolesta ja valtavalla halulla he ottivat vastaan nenaliinoja, joihin olin pyyhkinyt saarnan aikaan otsaltani hiet pois. He veivat nenaliinat mukanaan kotiin. Nyt odottelemmekin uutisia siita, mita Herra teki.
Olemme jo tahan mennessa saaneet nahda niin ihmeellisia asioita seka luonnollisesti etta yliluonnollisesti, ettei olisi voinut enempaa toivoa.
Huomenna ja ylihuomenna pidetaan pastoreiden konferenssi ja odotan Herran ilmestyvan paiva paivalta voimakkaammin jakaen taivaallisista.
Meidan vaatimattomassa hotellissamme ei ole nettiyhteytta, joten paasen paivittamaan blogia aina silloin talloin kun aikataulut antavat periksi.
Tahti taalla on hurja. Meilla on ollut kaksi kokousta per paiva. Ja sama tahti tulee jatkumaan koko crusaden ajan lukuunottamatta niita kahta vapaapaivaa, jotka meilla taman crusaden aikana on.
Kiitos, etta rukoilette puolestamme... Purkautukoon taivaallisista ihmeet, merkit, voimalliset teot, pelastumiset ja parantumiset.
Jeesuksen nimessa....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
