On tosi kiva ollut palata arkeen...
Puhkun intoa kirjoittaa. Olen tänään saanut aikaiseksi uutiskirjeen, jossa käyn läpi Urbaania Unelmaa ja tulevaa Tourneeta. Lisäksi sain laitettua kirjanpitäjälle paperit valmiiksi ja hoidettua jalkani.... nii-in - hoidettua jalkani.
Odotan kovasti huomista päivällistä, johon kutsuttiin UU:ssa jättäytyneitä ihmisiä. Hienoa nähdä heitä!!
Mutta...........
Parasta tässä päivässä oli erityisesti kaksi asiaa:
1. kun pikkukundini voitti jälleen kerran yhden peloistaan. Ja
2. kun esikoispoikani suoritti armeijassa komppanjansa parhaimman tuloksen johtajatehtäväradalla.
Olen molemmat poikani antanut Herralle. Vanhemman heti uskoontuloni jälkeen ja nuoremman jo masussa ollessaan.
Molempien kasvukipuja olen katsellut ja voittoja julistanut. Välillä kovaan ääneen mesonnut, raivonnut ja huutanut, itkenyt ja paastonnut, että vihollinen päästäisi irti.
Se on ollut etuoikeutettu paikka... olla siis äiti! Saaden rukoilla lastensa puolesta! Kun näitä nopeatempoisia rukousvastauksia tulee, niin niistä kiittää Ylimäärän Jumalaa, Mahtavaa Isää, Kaikkivaltiasta Hallitsijaa, Tuomaria, joka on aina läsnä ja ennen kaikkea Viisauden lähdettä, josta on tullut ja on tuleva, Jeesuksen kautta, kaikki se, mitä elämään ja olemiseen tarvitaan.
Kiitos Ihana Jeesus!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti