30.10.2008

Yö on kääntynyt aamuksi, joten toivotan sinulle hyvää huomenta.

Olen miettinyt mikä on hyvän sydämen ja hyväksikäytön välinen ero...?
Uskon, että ero on hyvästä sydämestä hyväksikäyttöön on hyvin pieni.

Ihminen, joka on antaja... eli antaa ajastaan, varoistaan, elämästään jne jne.... saattaa tulla helposti hyväksikäytetyksi.

Olin erään ihmisen kanssa tilaisuudessa, jossa oli mahdollisuus saada tietynlaisia etuja itselleen. Kiersimme myyntipisteiltä toisille ja tämä ihminen, asemaansa vedoten, vaati saada etuja, ilman hintaa, itselleen. Hän lupasi saamistaan asiasta jotakin näille ihmisille vastineeksi.

Katselin vierestä ja joistain edusta tulin itsekin osalliseksi, koska olin tämän ihmisen seurassa. En itse ollut luvannut mitään etujen vastineeksi, mutta koin, että sain ne väärin perustein ja harhaanjohdetusti, asia vaivasi minua enkä voinut pitää näitä tavaroita itselläni.

Olen monasti ollut sellaisessa tilanteessa, että hyvää tai antajan sydäntäni on käytetty väärin. Minulle on luvattu asioita, joita koskaan ei olekaan täytetty. Nämä ihmiset ovat halunneet minulta joskus hengellistä hyvää, joskus taas aineellista. He ovat halunneet jopa kontaktejani, he ovat halunneet tulla palvelemaan kanssani. Olen opettanut heitä, antanut ajastani ja nähnyt monesti heidän vuokseen vaivaa monella tavalla.

Eräs ihminen lupasi auttaa minua kolmessa asiassa, joiden täyttymistä olen odottanut vuoden. En sinänsä ole muistuttanut häntä lupaamistaan asioista, koska ne ovat olleet sellaisia asioita, joista ei voi toista muistuttaa, mutta olemme monta kertaa keskustelleet ns. katteettomista lupauksista, joita ei pitäisi antaa sekä suun synneistä.

Minua pyydettiin erääseen tapahtumaryppääseen mukaan ja pidin ideaa erittäin hyvänä ja lupauduin mukaan. Lopulta kun tapahtumaryppään ensimmäiset tapahtuvat olivat jo lähellä ja olin kysynyt asiasta peräti kolme kertaa, mitä-missä-milloin....? Minulle sanottiinkin, että: "Sori, sä et ookkaan mukana"... Olin varannut näihin tapahtumiin aikaa kalenteristani joka kuukausi. Kieltäydyin puhujamatkoista, jotka osuivat samoille ajankohdille näiden "tapahtumaryppään" päivien kanssa. Hups - yhtäkkiä kalenterissani olikin reippaasti tilaa.... Mutta..... missasin ne, joista kieltäydyin näiden "varattujen päivien tähden"...

Vuosia sitten silloiset ystäväni kävivät joka viikko luonani. Rukoilimme siis säännöllisesti, viikottain yhdessä. Pikku hiljaa he alkoivat vierailla jääkaapillani. Siitä tuli jokaviikkoinen vierailu. Kerran viikossa he söivät milloin pakastimestani, milloin taas jääkaapistani. Olin silloin kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, joten talous oli todella tiukalla, eikä se kestänyt kolmen ylimääräisen ihmisen viikottaista herkutteluhetkeä luonamme.

Olin todella kiusallisessa tilanteessa. Halusin toisaalta antaa - olenhan antaja - mutta minun oli kertakaikkiaan pakko puhaltaa peli poikki, koska muuten minulla ei olisi riittänyt rahat ostaa kasvaville pojilleni (jotka söivät/syövät kuin hevoset) ruokaa. Lopulta ihminen toisensa jälkeen "vähensi käymistä"....ja lopulta päätin päättää koko jutun, koska olin varannut aikaa ja paikan, joista ei piitattu (en siis ruokaa, josta piitattiin). Jokainen näistä ihmisistä olivat uskovia.

Nyt olen jälleen tilanteessa, jossa olen saatavilla kun tarvitaan. Ja minulle on tullut tunne, että antaminen on vain yksipuolista. Minä annan....

Olen oppinut, että meidän ei tule antaa itseämme hyväksikäytettäväksi. Koska niin tekemällä autamme toista hyväksikäyttäjäksi. Ihminen, joka käyttää toista hyväkseen, ajaa omia etujaan. Hän, hän ja hän. Hän tarvitsee, hän tarvitsee ja hän tarvitsee. Hänellä on nälkä, Hän tarvitsee kontaktisi, hän tarvitsee esirukoustasi, hän tarvitsee viisautta, jota sinulla on, hän tarvitsee olkapään johon nyyhkyttää, hän tarvitsee neuvojasi, hän tarvitsee.... hän tarvitsee kokemuksesi.... jääkaappisi, hän tarvitsee ...

Aloin ajatella.... Jos ihminen on saanut kasvaa kodissa, jossa hänen vanhempansa tai kasvattajansa sekä opettajansa, eli sisäisesti ehyet aikuiset kohtelevat lapsia hyvin ja arvostavasti sekä kunnioittaen. Tällaiset aikuiset eivät tee lapsille pahaa, joten lapsi oppii luottamaan toisiin ihmisiin niin, että hän saattaa helposti luottaa sellaiseen ihmiseen, joka ei olekaan hänen luottamuksensa arvoinen. Eli asia kääntyy hänen kohdallaan huonoksi juuri tämän "terveen luottamuksen" tähden.

Huomaa... Minä en puhu nyt niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat esirukousta tai joita palvelen kokousmatkoillani tai rukouspuhelimessa - vaan puhun omasta ns. "ystäväpiiristä".

Miten sitten selvitä tästä kaikesta tyylillä?

Siinäpä sitten kysymys.... Joka tapauksessa, vaikka ilmaisisit asian kaikista kauneimmalla ja rakkaudellisimmalla tavalla.... loukkaantiminen saattaakin tapahtua... Sinä et tahdo loukata, mutta et myöskään halua tulla hengellisen vamppyyrin imettäväksi tai olla ylipäätään hänen kohteensa.

Me uskovina joudutaan kokemaan tai pikemminkin saadaan kokea asioita, joissa meiltä kysytään hengellistä selkärankaa ja Herra haastaa meitä tutkimaan syitä, miksi me annamme tai emme anna asioiden tahpahtua. Miksi tulemme tai altistamme itsemme hyväksikäytettäväksi tai miksi "puhallamme pelin poikki".

Monesti me uskovaiset naiset kärsimme ns. "kiltin tytön syndroomasta" eli emme uskalla sanoa omaa mielipidettämme tai asettaa rajoja kohtelullemme. Emme uskalla suuttua tai pelkäämme jonkun ihmisen suuttuvan tai loukkaantuvan mielipiteestämme tai tavastamme toimia. Myötäilemme ja myötäilemme, kunnes voimme sisäisesti niin pahoin, että peli on aikuisten oikeesti pakko puhaltaa poikki.

Se on kuin painiottelussa, jossa toinen sitoo toisen kilpailijan niin, että henki ei enää kulje ja alakynnessä olevan on pakko taputtaa lattiaan luovutuksen merkkinä.

Tähän Herra ei halua, että joudumme... meidän tulee reagoida tarpeeksi ajoissa, ennenkuin olemme henkisesti tai hengellisesti niin nujerrettuja, että olemme valmiit heittämään hanskat tiskiin ja luovuttamaan otteluvoiton toiselle.

En siis puhu ihmisten välisistä suhteista vaan viholliselle antautumista.
perkele ei ole tullut kuin valehtelemaan, varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan.
Se haluaa tuhota sinut mutta myös ystäväsi, joka ei ehkä huomaa ongelmaa omassa käytöksessään tai umpikujaa omissa antamissaan katteettomissa lupauksissa... ei lupauksien kohteelle vaan ennenkaikkea katteettoman lupauksen antajalle tarkoitettua umpikujaa.

Tarvitsemme viisautta erottaaksemme tämän hiuksenhienon rajan... joten pyydänkin sinua tutkimaan sydäntäsi...

Oletko sinä "kiltti tyttö", joka ei uskalla sanoa mielipidettään tai uskalla puhaltaa peliä poikki?

Oletko sinä kenties alistuja ja hyväksikäytettävä?

Vai oletko sinä hengellinen hyväksikäyttäjä? Katteettomien lupauksien antaja?

Olitpa kuka tai mikä tahansa..... Voit muuttaa käyttäytymistäsi ja itseäsi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen läsnäolossaan (Isä, Poika ja Pyhä Henki), muutut Kristuksen kuvan kaltaiseksi, koska Henki muuttaa sinua.... kirkkaudesta kirkkauteen...

Sydämen tutkimisiin......
Jeesuksessa
Tina