maanantai 27. joulukuuta 2010

Mitä Raamattu kertoo meille Jeesuksen syntymän ajankohdasta?

Facebookissa käyty keskustelu kirvoitti mieleni pohtimaan Jeesuksen syntymän ajankohtaa… ja sitä, kehottaako raamattu meitä viettämään sitä joulukuun 24 tai peräti 25 päivä?

En löytänyt raamatusta kohtaa, jossa olisi tällaista mainittu, mutta historiankirjasta löysin. Vuonna 354 Rooman piispa Julius I määräsi Jeesuksen viralliseksi syntymäpäiväksi 25.12.

Raamatusta käy selkeästi selville se, että ajankohtana tuo yllämainittu ajankohta on melkoisen mahdoton, koska joulukuussa, Jeesuksen aikaan, oli kylmää ja sateista. Joinakin talvina oli pakkasta, jopa luntakin. Joulukuu ei voi olla oikea ajankohta Jeesuksen syntymälle, koska niin kylmällä eivät paimenet olisi voineet mitenkään olla kedolla yöllä vartioimassa laumaansa.

Kun luin Luukkaan evankeliumia, sieltä käy ilmi, että Jeesus syntyi puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Johanneksen isä oli nimeltään Sakarias kuului Abian osastoon. Abian:n osaston täytyi palvella oman vuoronsa aikana temppelissä (siihen aikaan ei työvuoroja siirrelty).

On laskettu, että Sakariaan palveluvuoro oli neljännessä kuussa. Vuoronsa jälkeen hän palasi kotiin. Luukkaan evankeliumista (Luuk 1) käy ilmi, että Elisabeth, joka oli Sakariaan vaimo tuli Sakariaan paluun jälkeen raskaaksi. Ajankohta oli silloin viidennen kuun alkua.

Luukas 1:26-> voidaan lukea Jeesuksen hedelmöittymisen ajankohdasta. Ja tästä jos lasken, lukion lyhyellä matematiikalla, 9kk odotusajan, totean, että Jeesuksen syntymä olisi ollut juutalaisen kalenterin mukaan juuri syys-lokakuussa eli Lehtimajajuhlan aikaan.

Verollepanoa ja Lehtimajajuhlaa

Tutkiessani raamatusta Jeesuksen syntymän ajankohtaa, huomasin, että kaikki majatalot olivat täynnä. Miksi? Koska oli verollepanon ja lehtimajajuhlan aika. Kaikki majatalot olivat täynnä juhlaväkeä ja niitä, jotka olivat lähteneet verolle pantaviksi kukin omaan kaupunkiinsa (Luuk 2:3). Tämän tähden Joosefille, Marialle sekä Jeesus-vauvalle ei löytynyt sijaa majatalosta vaan tallista. Todennäköisesti heillä oli jopa varaa maksaa majoituksesta kun kerran majataloon olivat menossa.

Jumala oli kehottanut Israelin kanssa kokoontumaan yhteen, juhlimaan juhlia, kolme kertaa vuodessa. Yksi näistä juhlista oli juuri lehtimajanjuhla.

Lehtimajajuhla

Useita vuosia sitten Herra kehotti minua tutkimaan juutalaisia juhlia. Hän puhui minulle niiden vertauskuvallisuudesta.

Mikä on lehtimajanjuhlan esikuva?

Avaan hieman taustaa, jotta voimme piirtää mieleemme kokonaiskuvaa.

Rosh Hashanah – uuden vuoden juhla

Rosh Hashanahin viettoon kuuluu oleellisena osana Shofariin puhaltaminen, jolla ikäänkuin herätetään sielu punnitsemaan tekoja ja muistamaan Luojaansa. Herran tulemusta kuvaavaa ”pasuunansoiton juhlaa” vietettiin seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä. Pasuunan ääni soi silloin kun Herra astui Siinan vuorelle antamaan lakinsa. Uudesta testamentista vastaava suuren pasuunan ääni kuuluu silloin kun Jeesus tulee meidän Herranamme.

Suuri sovituspäivä

Suurena sovituspäivänä vain ylimmäinen pappi sai mennä kaikkein pyhimpään suitsuttamaan ja pirskottamaan syntiuhrin verta armoistuimelle. Ylipappi sovitti ensin itsensä ja sen jälkeen kansan synnit. Suuren sovituspäivän ajankohta oli seitsemännen kuun kymmenes päivä.

Tämä on esikuva Jeesuksesta Ylimmäisenä pappina, joka tuli maailmaan sovittamaan syntimme.

Lehtimajajuhla

Lehtimajaa juhlitaan orjuudesta vapauttamisen muistoksi. Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Lehtimajajuhla muistuttaa siitä kun Israelin kansa asui seitsemän päivää lehtimajoissa muistellen vapautustaan. Lehtimajan ajankohta on seitsemännen kuun 15-21 päivä.

Jokainen näistä juhlista Rosh Hasanah - pasuunan soiton juhla, Suuri sovituspäivä sekä Lehtimajajuhla ovat vertauskuvia Jeesuksesta, Messiaana, sillä Hän tulee takaisin pasuunan kuuluessa, Jeesus sovitti syntimme ylimmäisenä pappina Golgatalla ja Jeesus johdattaa meidät juhlimaan orjuuden päättymistä ikään kuin lehtimajajuhlaan.

Joulun vietto

Jo vuosia sitten etsin raamatusta ohjetta tai käskyä viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa. Sellaista kohtaa en löytänyt. En löytänyt mainintaakaan joulusta tai kehotusta juhlia Jeesuksen syntymää. Tietenkin voidaan hatarasti vetää johtopäätös siitä, kun tietäjät veivät lahjoja Jeesukselle, mutta se ei liene kuitenkaan ole kehotus joulun viettoon? Varsinkin jos syntyminen on tapahtunut syys-lokakuussa. En myöskään ole löytänyt seimen läheltä joulukuusta, jonka alle lahjat laitettiin. Sellaista kuusta ei olisi löytynytkään, jonka alle se lahjojen määrä olisi mahtunut.

San 18:16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

Lähi-idässä ja ylipäätään Idän kulttuureissa ei anneta vähäisiä tai nimellisiä lahjoja. Mitä korkeampaa tai tärkeämpää henkilöä menet tapaamaan sen suurempi ja arvokkaampi on lahjasi. Joten kun idän viisaat miehet tulivat tapaamaan Jeesus Kuningasta, oli heillä mukanaan valtavan suuret ja arvokkaat tuomiset.

Muistan lukeneeni jostain kirjasta, että eräs Austraalialainen liikemies oli tutkinut Lähi-Idän lahjakäytäntöä ja tulleen tutkimuksissaan siihen tulokseen, että tietäjillä olisivat tuoneet mukanaan vähintään seitsemän kamelia, jotka kuljettivat kultaa, seitsemän kamelia, jotka kuljettivat mirhaa ja seitsemän kamelia, kantaen suitsuketta.

Tämä ei vielä todista joulusta tai joulun vietosta vaan enemmänkin siitä, ettei Jeesus ollut köyhä mies.

Vastaako joulu Hanukkaa?

Hanukka on juutalaisten juhla, jota vietetään marras-tammikuussa. Tänä vuonna 2010 se osuu 2-10.12 väliselle ajalle.

Hanukka kestää kahdeksan päivää ja alkaa juutalaisen ajanlaskun mukaan kishlev-kuun 25. päivänä. Sitä vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen, välillä häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eaa.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi (1 Makkab. 4:59; Joh. 10:22). Kun juutalaiset olivat saaneet temppelin takaisin ja siivonneet sen, he halusivat siunata sen uudelleen, mutta löysivät vain vähän pyhää öljyä. Kuitenkin tapahtui ihme, ja öljy riitti kahdeksaksi päiväksi, minkä jälkeen sitä saatiin lisää (Wikipedia).

Jotkut kristityt, jotka ovat oivaltaneet jotakin joulun pakanallisuudesta, ovat siirtyneet viettämään hanukkaa tai puolustavat joulun viettoaan hanukkajuhlalla.

Asettiko Jumala hanukka-juhlan?

Jumala on asettanut vanhassa liitossa seitsemän juhlaa: Purim (Ester 9:1), Seder (2Moos 12), Pesah (2 Moos 12), Shavuot (2 Moos 19-20), Rosh Hashana (3 Moos 23:34), Jom Kippur (3 Moos 16:7-31) ja Sukkot (3 Moos 23:34-43).

Hanukka-juhla on juutalaisten itsensä asettama juhla.

Alkuperäiseen temppelin vihkimisen muistojuhlaan kuului polttouhrin uhraaminen. Jeesuksen sovituskuolema poisti ja kumosi jokaisen vanhan liiton uhritoimituksen, joten meidän ei missään nimessä tulisi uhrata vanhan liiton uhreja, koska ne on jo kumottu Jeesuksen kuolemassa.

Joh 10:22-23 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. 23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

Tämä jae ei tee hanukka-juhlasta vielä uskovien juhlaa. Ensinnäkin, hanukka-juhla ei ollut Jumalan itsensä asettama juhla vaan juutalaisten asettama. Toiseksi, tämä juhla kuului vanhaan liittoon. Toki Jeesus oli juutalainen ja Häntä koski kaikki vanhan liiton lait ja säännökset. Hän eli kansansa parissa ja eli ihmisenä. Mutta Jeesuksen kuolemassa kumoutui jokainen, aikaisemmin eläinuhrina annettu, syntiuhri ja lakikin tuli täydelliseksi.

Hanukka eli valon juhla ei siis ole Jeesuksen juhla vaan sitä vietettiin temppelin pakanoilta valtaamisen ja uudelleen Jumalalle vihkimisen kunniaksi.

Jumalan Henki asuu meissä…

Me olemme Jumalan temppeli. Pyhä Henki asuu meissä. Meidän henkemme on kytketty yhteyteen Jumalan Hengen kanssa. Sen tähden meidän ei tarvitse juhlia hanukkaa, että temppelimme olisi puhdas, puhdistettu vihollisen vallasta. Sellaiseen juhlaan riittää ainoastaan Jeesuksen risti!

Joulu joka päivä…

Me saamme kristittyinä juhlia Jeesuksen syntymää jokaisena päivänä… Tai pikemminkin Jeesuksen ristin kuolemaa koska Hän vapautti meidät synnin ja perkeleen vallasta ja antoi meille lahjaksi iankaikkisen elämän Hänen kanssaan ja Hänessä.

Yhteenvetona

Tosiasia on ettei Jeesus syntynyt joulukuussa vaan syys-lokakuussa. Jumala rakastaa totuutta. Hän halajaa totuutta salatuimpaan asti.

Ps. 51:6 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.

En usko Herran haluavan meidän osallistuvan valheeseen tai vääryyteen. En usko Hänen myöskään haluavan, että olemme kiinni traditioissa, jotka eivät ole raamatulla mitenkään perusteltavissa.

Voi olla, että loukkaannut kirjoitukseeni… Mutta en minä siitä sinänsä piittaa… Sinä voit viettää joulua tai hanukkaa halusi mukaan… Voi olla, että sanot minua lakihenkiseksi tai fundamentalistiksi. En oikeastaan siitäkään välitä.

Välitän ainoastaan siitä, mitä Herra minusta ajattelee. Jos tiedän ja koen jonkin asian vääräksi tai väärin tulkituksi, on tehtäväni selvittää se itselleni, Jumalan Sanan valossa, mitä mieltä Herra itse asiasta on.

En näe järkeä lähteä kinaamaan asiasta kenenkään kanssa, vaan kehottaa jokaista meistä tutkimaan itse Sanasta, mitä raamattu sanoo ja lyödä polvilumpiot lattiaan ja rukoilla, että Pyhä Henki avaa Sanan ja että osaa, saa voimia sekä uskaltaa toimia ihmisten sekä ennen kaikkea Jumalan edessä niin kuin oikeaksi havaitsee, mahdollisista loukkaantumisista huolimatta.

Jeesuksen nimessä…

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Älä luota silmiisi ja korviisi



2 Piet 1:19 Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.

Saman luvun alussa, Pietari pohdiskeli kokemuksiaan pyhällä, muodonmuutoksen, vuorella.

Hän oli yksi kolmesta valitusta, jotka näkivät Jeesuksen muuttuvan omien silmiensä edessä. Pietari todisti Jeesuksen kasvojen loistavan niinkuin aurinko, ja hänen vaatteittensa tulemista valkoisiksi niinkuin valo (Matt 17). Pietari myös näki Mooseksen ja Eliaksen ilmestyvän Jeesukselle ja katseli kuinka he keskustelivat keskenään.

Pietari painotti, kuinka hän henkilökohtaisesti, omilla korvillaan kuuli Jumalan puhuvan pilvestä: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä".

Pietarin ympärillä olleen väkijoukon täytyi tuntea kunnioitusta, ei vain siksi, että Pietari, joka oli yksi alkuperäisistä opetuslapsista, oli heitä opettamassa, vaan vielä enemmän siksi, että hän oli yksi niistä kolmesta miehestä jotka olivat Jeesuksen lähimpiä ystäviä.

Huolimatta Pietarin ihanasta kokemuksesta, hän selitti seurakunnalle, että siinä oi vielä jotain paljon voimallisempaa kuin saada avoin näky tai kuulla Jumalan puhuvan taivaasta. Ja se on voimallinen tosiasia, Jumalan Sana!

Ei jokainen uskova koko elinaikanaan näe näkyjä tai kuule Jumalan puhuvan kuuluvalla äänellä, mutta jokaisella voi olla Jumalan Sana.

Jumalan Sanan täytyy aina olla meidän lopullinen auktoriteettimme. Jos me näemme omilla silmillämme asioita, jotka on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, meidän tulee näkemästämme huolimatta valita yksimielisyys Jumalan Sanan kanssa. Se toki edellyttää Jumalan Sanan tutkimista ja tuntemista.

Pietari yksinkertaisesti muistutti seurakuntaansa Jumalan Sanan asemasta korkeimpana auktoriteettina ja tärkeysjärjestyksenä heidän elämässään.

Ps 138:2 sanoo: sinun lupauksesi (Jumalan Sana) on suuri yli kaiken, mitä Sinun nimesi ilmoittaa.

Olosuhteet eivät koskaan voi muuttaa Jumalan lupauksia, mutta Jumalan lupaus voi muuttaa sinun olosuhteitasi... Taivas ja maa katoavat, mutta Jumalan Sana ei koskaan (Luuk 21:33).

Miksi et tänään valitisi tehdä Jumalan Sanasta perustusta elämällesi?

Valitse Raamatun perustus elämällesi siitä huolimatta, mitä silmäsi näkevät, korvasi kuulevat, tai mitä ajatuksesi tai tunteesi ovat.

Taloudelliset ongelmat, masennus tai sairaus eivät kestä ikuisesti, ne ovat vain väliaikaisia. Jumalan Sana ON ja pysyy iankaikkisesti!

Tartu iankaikkisesti pysyvään Sanaan ja usko se yli väliaikaisten ongelmiesi. Iankaikkisuus muuttaa väliaikaisen!

torstai 21. lokakuuta 2010

Se on siinä!

Heipä Hei Lukija,

Espanjanseikkailu alkaa olla päättymässä... Lähes kolme viikkoa täällä ihanassa lämpimässä opiskelua on takana.

Vietän viimeisiä hetkiä täällä hotellihuoneessa, odottaen lentokentälle lähtöä. Kaikki alkaa olla pakattuna, pesuaineet vielä puuttuvat, koska aion ottaa vielä kylvyn ennen lähtöä.

Yölintu

Paluulento on yöllä. Kone lähtee klo 23.55. Flunssa on nyt kova ja esirukousta tarvitaan, että lento ei ole tuskainen. Meinaan kyllä sujuvasti ottaa Duactin jotta nenä pysyisi edes jotenkin auki. Samoin buranaa, jotta pää ei särje. Yleensä en koskaan käytä lääkkeitä kuin äärimmäisessä hädässä.

Pakkaamisen ekspertti

Kyllä, se minä olen. Olen elämäni aikana muuttanut niin monesti, että voisin hyvinkin ottaa hoidettavakseni ihmisten muuttopakkauksia. Samoin nämä matkalaukkuihin sullomiset alkaa olla aika hyvin hallussa.

Kävin kiinakaupassa ostamassa markan matkalaukun, johon sain tungettua ostamani työtuolin, UV-kaapin jolla pidetään välineet steriileinä, sekä puikkoja, joilla voidaan hoitotuotteita levittää+muuta studioon tulevaa tavaraa. Ostin myös kaksi seinään kinnitettävää tuuletinta, jollaisia ei suomesta saa... Ne eivät mahtuneet matkalaukkuun, joten ne tulevat erillisenä pakettina. Tämän kiinalaukun tavaroineen sekä tuulettimet laitoin tulemaan TavaraTaksilla Suomeen. Kuva tyhästä ja täysinäisestä lähes ratkeamispisteessä olevasta laukusta.

Tämän toisen matkalaukun, jossa on siis vaatteeni, tuon normaalisti koneessa. Jaksan aina yllättyä siitä, kuinka paljon mahtuu tavaraa pieneen matkalaukkuun.

Haikeaa

Kyllä, on haikeaa lähteä täältä lämpimästä ja lämpimien ihmisten luota takaisin kylmään Suomeen. Jos perhettä ei olisi, harkitsisin vakavasti jäämistä.

Ikävä kotia, Aria, Jonea ja Tepaa

Ristiriitainen tunne tulee siitä, että mun persoona sopisi huomattavasti paljon paremmin tänne pitkien aamujen maahan ja kovaääniseen, käsilläpuhuvien joukkoon.... Mutta rakkaat on kaikki Suomessa.

Onneksi on SKYPE

Skypen kautta ollaan Arin kanssa juteltu, nettikameraa käyttäen, pari kertaa päivässä. Samalla olen vaihtanut parit sanat Jonen kanssa ja Tepakin on käynyt ruudulla ja olen hänellekin jutellut. Täällä olisi ollut iltaisin melko tylsää, jos ei olisi skypeä.

Samoin kaikki käytännön asiat ollaan voitu puhua samantein ja ajanvarauskirja pystytty pitämään ajantasalla kun Ari on sitä päivitellyt.

Sisäisen parantumisen aikaa...

Olen täällä ollessani käynyt läpi surutyötä äidistä ja isästä sekä ex-puolisostani, joka menehtyi viime keväänä. Olen myös pohtinut paljon poikaani ja hänen menetystään isänsä kuoleman myötä.

Mieleeni on noussut asioita lapsuudestani, joiden merkityksiä olen miettinyt tähän päivään, miten tapahtuneet ovat minua muokanneet... esim. selkäleikkaukseni, kävelemään uudestaan opetteleminen, sektiot + muut leikkaukseni. Opiskeluni, soittotunnit ja jatkuva kurinalainen treenaaminen ja sen tuomat rajoitukset elämääni. Lapsien syntymä, avioero, 8v yksinhuoltajana oleminen ja sen mukana tuoma taloudellinen kitkuuttaminen ja lopulta köyhyyden kirouksesta vapautuminen. Päämäärätietoinen opiskelu ja itsensä kehittäminen ja miten Jumalan viisaus on siinä minua konkreettisesti auttanut.

Jumalan armosta, avioituminen Arin kanssa, sen tuomat kasvuprosessit naiseuteen ja naisena olemiseen. Yrittäjäelämä ja sen tuomat haasteet ja monet monet muut asiat, joita olen nyt täällä ollessani käynyt läpi.

Tämä on ollut erinomaista aikaa tutkia itseään ja kiittää Herraa kaikesta, mitä elämässä on tapahtunut. Vaikeista tilanteista huolimatta on Jumala aina ollut lähellä. Silloinkin vaikka mielessä on ollut lähes jo epätoivo, epäilys - on Herra kuitenkin ollut jokaista olosuhdetta suurempi ja ihmeellisempi. Kuinka vaikeat asiat ovat kääntyneet siunauksiksi, jotka ovat kantaneet ja jotka on voinut jakaa eteenpäin.

Olen tullut siihen tulokseen, ettei siunausta saa koskaan pitää itsellään, vaan sillä siunauksella, jolla Jumala on sinua siunannut, voit siunata muita. Se voi olla taloudellinen tuki, viisauden jakaminen, opitun jakaminen, aikasi antaminen... mikä tahansa. Ja kuinka saamasi siunaus alkaa kasvaa. Kohta sinä ja elämäsi on niin täynnä Jumalan siunausta, ettei elämääsi mahdu enää tuskaa ja ahdistusta, koska ne ovat jääneet kaikkien siunausten alle eli muuttaneet muotoaan "ei häritseviksi" tai "ei liikaa tilaa ajatuksistasi vieviksi".

1 Kor 7:5 sanotaan aviopareille, ettei ole hyvä vetäytyä pois toisistansa paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömytenne tähden.

Tämä on viisas neuvo meille. Koska yhdessä rukoileminen puolison kanssa on kuitenkin erilaista kuin omassa rukouskammiossa sydämensä vuodattaminen Jumalalle kaikkine tuskineen ja kiitoksineen. Salassa... vain sinä ja Jeesus. Rakkaussuhde Jeesukseen tulee pitää kunnossa, tilivälien tulee olla lyhyitä, jotta voisi elää täydellisesti täyteläistä elämää Kristuksessa.

Muuttua Kristuksen kuvan kaltaiseksi, eli tulla enemmän täyteen Pyhän Hengen täyteyttä, jotta alkaisi ajatella ja toimia kuten Jeesus tekisi. Ja ennenkaikkea pystyä rukoilemaan muiden ihmisten, maansa, kansakuntien puolesta, jotka esirukousta tarvitsevat.

Näihin tunnelmiin, täältä Espanjan Fuengirolasta, päätän matkakertomukseni...

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Sunnuntai Sulaa Suussa

Heipä hei Lukija,

Eilen lauantaina ja tänään sunnuntaina olen katsellut aurinkoa eli istunut parvekkeella aamupäivästä ja lukenut koirakirjoja sekä ratkonut ristisanoja.

Tänään lähdimme open, Piian ja heidän miestensä kanssa syömään lähellä Miramaria olevaan ravintolaan. Ravintola oli mahtava. Sait itse valita raaka-aineista lautasesi täytteet ja kokki valmisti niistä ruoan. Sisäkuva ravintolasta... unohdin kuvata ruokapisteet :(
Söin sushia, Pekingin ankkaa, nuudelia, vähän riisiä. Pääruoaksi vihannespainotteista vokkia, jossa oli hyvin vähän kanaa ja ravun pyrstöä sekä reippaasti valkosipulia. Jälkiruoaksi raikkaita hedelmiä. Eli paljon kasviksia, vähän lihaa sekä pikkiriikkisen riisiä. Ei siis ähkyä.
Kuvassa paistetut sammakon koivet Upin lautaselta.
Kenkäfriikin Paratiisi

Minähän tunnetusti olen lahjakas kenkäfriikki. Ja olen todennut, että täällä on aivan taivaallisen ihania kenkiä ja ne ovat vielä ihan tajuttoman halpoja.

Kun vuonna 2007 tapasin Arin ja kun sitten aloitimme seurustelumme, siirryin hiljalleen 8-10cm piikkareista matalampiin kenkiin, koska Ari on pitkä ihminen, jolla on pitkät jalat ja pitkä askel ja niiden yhteisvaikutuksesta myös pitkä vauhti, en tahtonut pysyä 10cm koroilla Arin perässä. No vuosien mittaan korot ovat vain madaltuneet madaltumistaan... Ja Suomi on ollut pullollaan rumia matalia kenkiä... Mutta ei se haittaa... Täältä Espanjasta kun saa aivan ihania balleriinojakin.

Vierailimme Open kanssa muutama päivä sitten, pikapikaa, "ruokiksella" kenkäkaupassa. Sieltä minulle tarttui kouraan kahdet ballerinat. Toiset ruskea-bling-bling ja toiset kulta-hopea-bling-blingit. Molemmissa oli nahkavuori. Hinta 5€/pari. Eli 10€lla sain kahdet hyvät ballerinat, joita voi käyttää vaikka töissä...
Suloista bling blingiä
Maanantai on vapaa

Ope kysyi, olinko pyytänyt vapaapäivää, johon vastasin, että kyllä mä vähän taidan olla. Maanantaille oli tullutkin yksi peruutus, joten sain kuin sainkin vapaapäivän.

Menen huomenna ostamaan seinään kiinnitettäviä puhaltimia. Niitäkun ei suomesta saa, on tarjolla on vain lattia- tai pöytämalleja.

Ostin studioon ihanan eläikuviollisen peitteen ja toivon saavani vielä toisen samanlaisen. Niille on käyttöä hoitoja tehdessä... Ovat myös kauniita sisustusartikkeleita. Aion tuoda täältä myös muuta tavaraa hoitolaan, jotka maksavat suomesta ostettuina moninkertaisesti. Näitä kaikkia ostosasioita aion huomenna hoidella. Ne kun pitää olla torstaihin mennessä pakattuna kuljetusyhtiöllä.

Luovaa aikaa

Tämä yksinoloaika täällä lämpimässä on ollut, kiireisestä koulutusaikataulusta huolimatta, erittäin luovaa aikaa. Olen kehitellyt liiketoimintaan liittyviä asioita, tehnyt tulevaisuuden suunnitelmia, ottanut vastaan työpaikkahakemuksia, pohtinut, pohtinut ja pohtinut.
Uskon, että Jumalalla on suunnitelma HeavenlyNailsille. Odottelen, että luokseni tuodaan oikeat sydämelliset ja ihanat, luotettavat ja periaatteelliset ihmiset, joiden kanssa voin alkaa yhteistyön, ja joka jatkossa vapauttaisi resurssejani enemmän suunnitella myös avustus- ja lähetysmatkoja Afrikkaan.

Viimeiset päivät Fuengirolassa

Nyt alkaa viimeinen viikkoni Fuengirolassa. Tulen suuresti ikävöimään näitä ihmisiä, joita olen täällä tavannut. Erityisesti Satua, opeani, joka on jakanut/antanut minulle niin paljon osaamistaan ja taitojaan. Olemme viettäneet pienessä huoneessa intensivisesti lähes kolme viikkoa, emmekä kertaakaan ole hermostuneet toisiimme, vaan meillä on ollut hirmu hauskaa. Satu on valloittava persoona!

Olin myös todella otettu, että hän tänään kertoi vierailleensa "saarnaajasivuillani" ja päättänyt tilata sieltä yhden saarna-CD:n, uskoen, että siitä on apua hänen ystävilleen.

Olen myös kiitollinen siitä, etten ole vakaumukseni tähden ollut syrjitty enkä halveksittu, vaan minut on otettu vastaan avosylin ja sydämellisesti. Nämä ihmiset ovat jättäneet jälkensä sydämeeni ja tulen muistamaan heitä aina lämmöllä ja siunaten heidän arvokasta työtään täällä Fuengirolassa, ei pelkästään koulun oppilaiden keskuudessa vaan koko suomalaisen yhteisön keskuudessa.

Jumala heitä runsaasti siunatkoon!

lauantai 16. lokakuuta 2010

Rukouksia kuuleva Jumala...

Heipä Hei Lukija,

olen tässä saanut jälleen kerran nähdä Jumalan toiminnan käytännössä...

Minä kun olen tällainen julkihihhuli, niin kertoilen avoimesti myös rukouselämästäni, sielunhoitokurssista, johtajuuskoulusta jne... Tämä avoinmuus on tuottanut hauskoja tilanteita. Niistä voit lukea lisää alta...

VauhtiMimmi vauhdissa

Opiskelujen vauhti on ollut huima. Päivävauhti on ollut max. neljä asiakasta ja kuusi pigmentaatiota per päivä, eli siis hurjasti harjoitusta on jo tähän mennessä saatu. Monenmonet kulmakarvat, eyelinerit sekä monet huulet. Olen myös päässyt harjoittelemaan erilaisia tekniikoita, värien valintaa ja pigmentointitapoja. Asiakkaita on ollut monen ikäsiä, kokoisia, näköisiä ja olen saanut nähdä, miten viiva näyttää erilaiselta eri ihmisellä. Olen päässyt myös tekemään "uusintakierroksia" eli toista pigmentointikertaa. Kiitän Jumalaa siitä, että olen saanut mahdollisuuden olla täällä kolmisen viikkoa ja päässyt tekemään myös näitä uudelleenpigmentointeja eli uusintakierroksia. Olen kerennyt näkemään ja kokemaan pigmentointien saralla jo enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan.

Rukouselämäni helmiä

Opettaja kysyi, olenko pannut kättä ristiin kun alussa näytti siltä, että olisi vain muutama työ koko koulutukseni ajalle, koska suurin osa "talvehtijoista" ei vielä lokakuun alussa ole saapunut vaan saapuvat yleensä lokakuun loppupuolella. Sanoin niin tehneeni, koska halusin saada paljon kokemuksia täällä ja olla edes vähän valmiimpi pigmentoija palatessani Suomeen. Hän tuumasi vaan, että hyvin on rukoiltu kun nyt on niin paljon tulijoita, ettei kaikkia keretä edes tekemään. Siinä on meille rukousvastausta kerrassaan ja todistustakin Jumalan ja rukouksenkin voimasta.

Viikko, jona feria-juhlaa Fuengirolassa on vietetty, on yleensä aina ollut sateinen. Kerroin tilanneeni hyvää ilmaa koko täälläoloajalleni. Alussa ope ja hänen miehensä hieman naureskelivat jutuilleni, mutta en usko, että enää... Taannoin mentiin käymään tukkuun ja kerroin tilanneeni viime viikonlopuksi hyvän ilman. He kertoivat että säätiedotus on luvannut koko viikonlopuksi kurjaa ilmaa - kaatosateita ja myrskyä. No, edellisessähän blogissa kerroin, kuinka sää oli huono vain lauantaina ja sunnuntaina paistoi aurinko.

Ihmiset, jotka ovat olleet asiakkainamme, ovat ihmetelleet, kuinka nyt ferian aikaan onkin ollut niin hyvä ilma, johon openi vaan tuumasi, että Tina toi hyvät ilmat tullessaan, "se kun on ne tilannu". Ja perään hersyvää naurua. Opettajani on todella ihana ja sydämellinen ihminen. Hänen naurunsa on niin hersyvää ja helisevää, että tulen varmasti kaipaamaan sitä. Sanoinkin, että otan hänestä kuvan ja panen sen pigmentointihuoneen seinälle ja nauhoitan hänen ääntään nauhalle kun hän sanoo minulle: "hitaaaaammmin" madalletulla äänellään ja tuima-tuimasti.

Lohdutuksen sanoja...

Eräänä päivänä tuli "toiselle kierrokselle" nainen, joka oli ihan ensimmäinen asiakas, jonka kulmia sain pigmentoida opettajani valvovan silmän alla. Ope ei vielä ollut tullut paikalle ja sovittiin, että laitan asiakkaan puutumaan. Laittaessani asiakkaalle puudutusainetta, hän alkoi kertoa elämästään ja purskahti itkuun. Hän kertoi tulleensa leskeksi vain vähän aikaa sitten.

En koskaan ollut ajatellut, että äidin ja isän poismenosta olisi "hyötyä", mutta kerroin omasta menetyksestäni ja keskustelimme surusta ja surutyön tekemisestä. Ope viipyikin pidempään ja olimme juuri saaneet keskustelumme päätettyä kun ope porhalsi vauhdilla paikalle. Kerroin vain jälkeenpäin, että keskustelimme syvällisiä läheisen menettämisestä, joho ope vaan tuumas: "on se hyvä kun sulla on sydän paikallaan".

Viikoilla siivet selässä

Nämä päivät ovat menneet todella kovaa vauhtia. Olen herännyt joka aamu auringonnousun aikaan ja lähtenyt koululle klo 10ksi. Hotellille olen päässyt takaisin seitsemän korvilla illalla. Sen jälkeen en aina ole edes jaksanut lähteä syömään vaan olen syönyt salaattia tai patonkia + juustoa täällä hotellilla.

Arin kanssa olen tainnut puhua lähes joka päivä ja Tepaakin nähnyt nettikameran välityksellä. On se ihanaa tää nykyaika, kun voi olla puolisonsa + lastensa kanssa joka päivä tekemisissä ja näkemisissä vaikka välillä on tuhansia kilometrejä. Ikävä ei pääse kasvamaan liian kovaksi...

Rukouspyyntöjä

En ikinä olisi uskonut, että saan olla tilanteessa, jossa ope pyytää koululleen esirukousta. Hän on nähnyt rukouksen voiman ja rohjennut kertomaan asiasta, joka hänen mieltään painaa. Saan olla Herran lähettiläänä täälläkin, vaikka varmasti monen kristityn mielestä kauneudenhoitolala ja elävä usko voi olla vaikeasti toisiinsa yhdistettäviä.

Uskon kuitenkin, että me - julkihihhulit, jotka teemme työtä (tavalla tai toisella) uskosta osattomien keskuudessa, saamme olla todistamassa Jeesuksesta tavalla, joka järisyttää heidän ajatusmaailmaa.

Olen joskus pohtinut sitä, kun kerron ihmiselle, joka Jeesusta ei vielä tunne omana Vapahtajanaan, Jumalan tekemistä ihmeistä esim Afrikan lähetysmatkoillani (jalkojen rakentuminen, riivaajien pakeneminen, halvaantuneen parantuminen jne...) heidän on helpompi uskoa Jumalan yliluonnollisia tekoja kuin meidän uskovien.

Me, epäuskoiset uskovaiset, niin helposti ajattelemme, "kuka tuokin luulee olevansa" tai "pitää itseään jotenkin muiden yläpuolella olevana", "palauttaispa Jumala sen tilanteen ennalleen". Me uskovat kun arvostamme niin paljon enemmän niitä julistajia, jotka julistavat "suurilla massoilla ja koneistoilla" seurakunnissa, uskovien keskuudessa.

Kiitos Herralle, että niin moni "ei uskova" on ollut hämmentyneinä Jumalan voimasta. Uskon, että saamme nähdä vielä suuria asioita, mitä Herra tekee!! Jo nyt olen saanut rukoilla monen ihmisen puolesta HN Studiossa. Osa on parantunut sairaudestaan ja osa kokenut saavansa apua elämäntilanteeseensa tai oloonsa. Näitä tulee varmasti vielä lisää, jokaiselle meille silloin kun kuljemme rukoillen.

Se on Pienestä kii..

Tämä ei ole minusta kiinni, ominaisuuksistani tai olosuhteistani. Jumala on sama Jumala... eilen tänään ja iankaikkisesti! Hänen Voimaansa me turvaamme. Hänen Sanaansa me uskomme ja luotamme!

Jeesuksen nimessä!




sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Onnellisen Naisen Auringonpaiste

Heipä Hei Lukija,

Herra kuuli rukoukseni ja antoi tänään aivan mahtavan auringonpaisteen. Oli kyllä niin oma lehmä ojassa kun rukoilin, eilen ollessani koko päivän sisällä, kun ulkona oli mieletön kaatosade ja tuuli. Parvekkeelta katselin pauhaavaa merta ja rukoilin.... Herra sinä tiedät, että mulla on tiivis tahti koulussa ja olen siellä kaikki päivät aamusta iltaan, Herra anna auringonpaiste, että pääsisin edes vähän nauttimaan lämmöstä.

Joten kun tajusin aamulla pilvien väistyvän, singahdin nopeasti aamiaielle ja sen jälkeen istumaan parvekkeelle auringonpaisteeseen. Luin paikallisia Uusi Fuengirola-lehtiä ja Suomelan Sanomia. Kuuntelin ylistysmusiikkia ja kiitin ja ylistin Herraa Hänen hyvyydestään meitä kohtaan, että auringonpaistetta antoi. Istuin pitkälle iltapäivään ja sitten nopeasti suihkuun ja kävelylle.

Kävelyllä...

Törmäsin naiseen, jolle tein pari päivää sitten silmiin rajaukset. Silmät olivat hämmästyttävän hyvännäköiset. Punotus oli tiessään ja nainen oli tosi tyytyväinen. Lupasi vielä tulla näytille tulevalla viikolla koululle. Kävin myös kaupoilla ostamassa juotavaa, juustoa ja sämpylää huomiselle. Mukaan tarttui samettiset, ihanat, bling bling-lipsukkaat, joissa on muutaman sentin korko.
Ylistysmusiikkia kantautui korviini

Kävelin rantakadulla kasseineni ja yhtäkkiä kantautui korviini ylistysmusiikkia ja käännyin samantien katsomaan, mistä musiikki tulee. Ajauduin musiikin johdattelemana sisään johonkin seurakuntaan. Ylistys oli meneillään ja astuessani ovesta sisään, minua käteltiin ja annettiin englanninkielinen raamattu kouraan ja ohjattiin sisään. Jäin ylistämään ja kuuntelemaan saarnan. Kokouksen loputtua vaihdoin muutaman sanan ovella olevien kanssa ja he antoivat aikataulun kouraani, mistä näen tulevat kokoukset. Tervetuloa, kiitos ja näkemiin... samassa lauseessa...

Sattuu ja tapahtuu Espanjassakin...

Kävelyltä palattuani skypetin Arin kanssa ja kävin nopsasti suihkussa, tein pikameikin ja pukeuduin illalliselle. Ajattelin, että menen tuohon lähellä olevaan ravintolaan, jossa olimme pyörätuolinaisten kanssa tulopäivänä.

Laitoin sievää päälleni, meikkasin ja laitoin hiukset. Hieman koruja, uudet bling-bling lipsukkaat ja menox.

Ravintolassa oli reilusti ihmisiä ja valitsin suht-tuulensuojaisan paikan ja istuuduin. Kerkesin hetken istua, kun tarjoilija tuli ajamaan minut ulos ja sanoi, me ollaan kiinni. Ravintolassa kuitenkin istui ihmisiä useissa pöydissä sekä drinkkilasit että ruoat edessä ja kundi vaan heittämään minua ulos. Olin ihan hämmentynyt ja lähdin. Tässä on tylytyksen ravintola, vältä tätä. Palvelu on hidasta ja tarjoilijat tylyjä.. kahden kokemuksen perusteella todettua, joista toinen kokemus siis tosi nolo: ravintolamme on suljettu, vaikka se on auki??? Ehkä olin alipukeutunut, ehkä en??

Hyvän palvelun Bahia...

No ajattelin, että ok... kaipa täällä saa sitten jostain toisesta ravintolasta ruokaa. Kävelin hiukanmatkaa eteenpäin ja menin toiseen ravintolaan, joka oli melkoisen täynnä ihmisiä, mutta yhdelle rexonan-käyttäjälle löytyi tilaa. Bahian löydät ihan Rafaelin aukion vierestä, rannalta katsottuna oikealta.

Palvelu oli erinomaista. Tarjoilijoiden alkuperä taisi olla intia tai jotain. Loistava palvelu kertakaikkiaan. Hymyä, nopeutta, kiinnostusta miltä maistuu jne. Tarjoilija ohjasi minut pöytään ja antoi ruokalistan ja otti juomatilauksen saman tien. Ensin tuli juomat ja sen jälkeen alkupalat: erilaisia suolapähkinöitä ja oliiveja sekä erilaisia vihanneksia mausteliemessä. Sitten tuli tilaamani valkosipulileipä.

Päätin rohkaista mieleni ja tilasin merikrottia talon tapaan sekä basmatiriisiä.
En ollut koskaan aikaisemmin syönyt merikrottia. Kun pääsin hotellille katsoin miltä merikrotti näyttää... ja totesin... onpa ruma kala.


Ruoka tuli ruukku-muodossa ja yllätyksekseni mukana oli katkarapuja, simpukoita sekä mustekalaa niin ja kaksi merikrottimedaljonkia. Maku oli taivaallinen, kala oli pehmeää ja "kanan oloista", mutta vaan niin hyvää. Juomaksi oli vettä ja kuivaa valkoviiniä, joka sopi erinomaisesti äyriäisten ja merikrotin kanssa yhteen. Erikoistilauksesta bastmati-riisiä.


Suosittelen tätä ravintolaa täysillä... Hyvä ja nopea palvelu, miellyttävät tarjoilijat ja erinomaista ruokaa...

Maanantaina jatkuu koulu...

Koulu alkaa klo 14.30 eli minulla on hyvää aikaa aamulla tehdä nahkaharjoituksia ja istua partsilla. Huomiselle on varattu reippaasti töitä eli olen takaisin kotona (siis hotellilla) vasta kahdeksan maissa illalla.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Vapaa viikonloppu...

Heipä Hei Lukija,

Päivät ovat vierähtäneet kuin siivillä. Yhtään en ole kerennyt auringossa makoilemaan tai edes istuskelemaan, kun opetusta on ollut ilman taukoja, päivittäin. Ainoa oli 7.10 kun feria alkoi, silloin oli Fuengirolassa paikallinen vapaa. Sinä päivänä kävin feria-alueen vieressä katselemassa ja 14.30 piti olla jo koululla kun lähdettiin käymään Malagassa tukussa, jonne jäin vielä Pian ja hänen perheensä kanssa palloilemaan.

Ihan oikeita ihmisiä...

Olen päässyt nahkaharjoitusten jälkeen pigmentoimaan ihan oikeita ihmisiä. Olen harjoitellut kulmakarvojen tekemistä jo kahdesti ja kerran silmien ylärajauksia. Ensi viikolle on sovittuna jo todella paljon harjoitustöitä ja silloin pääsen tekemään alusta asti itse. Töitä on siis 2-3 pigmentointia per päivä, myös huulia.

Tinalle vihdoinkin kunnon kulmakarvat

Minulle tehtiin pigmentointi kulmakarvoihin tiistaina 6.10 ja voin kertoa, että puudute, jota käytämme ja jota tulen Suomeen palattuani käyttämään on ihan mielettömän tehokas. En tuntenut kipua lainkaan. Tämä oli erittäin hyvä kokemus, koska nyt osaan asiakkaalle kertoa, miltä pigmentointi kulmissa tuntuu.

Kulmani näyttävät hyvin luonnollisilta, koska piirrämme kulmat paikoilleen karva kerrallaan. Jälki on erittäin hyvä. Tässä on kuva kertaalleen pigmentoiduista kulmakarvoista. Parin viikon päästä ne tulee pigmentoida uudelleen, jotta lopullinen tulos saataisiin aikaiseksi. Pigmentointikertoja tarvitaan aina kaksi. Katsos - eipä ole tehdyn näköinen vaan hyvin luonnollinen.


Koulupäivä on Joulupäivä

Siltä ainakin tuntuu. Jokainen koulupäivä on kuin Joulu. Vastaanotettu lahja, joka antaa haastetta, jonka kautta opin koko ajan uutta. Lahja, joka opettaa minua käyttämään päätäni ja käsiäni ihan uudella tavalla... Tykkään!

Koulu on joka päivä loppunut 17-18 välillä, joten nahka-harjoitukset olen tehnyt koulupäivän jälkeen ja aamulla, jos koulu on alkanut hieman myöhempään. En uskonutkaan, että käden oikean asennon hakeminen nahkanpalan avulla voi olla näin tärkeää.

Samoin huomasin, että kun teen oikeaa ihoa, neula käyttäytyy ihan eri tavalla ja käden asennolla on vielä suurempi merkitys. En ihan aikuisten oikeasti ymmärrä, miten tällaisen Suomessa tehtävän 1-2 päivän koulutuksen jälkeen voi alkaa ylipäätään tehdä pigmentointeja? Eihän ne viivat voi olla tasaisia eikä väriä taatusti saada vietyä tarpeeksi syvälle, että pysyvyys oikeasti olisi se 2-5 vuotta. Uskon, että tämä on yksi syy, miksi meillä Suomessa on niin paljon asiakkaita, joilta on värit haihtuneet jo vuoden kuluttua pigmentoinnista.

Fuengirolan kolme pääkatua ja sisustuskauppoja

Tämä on aika yksinkertainen pikkuruinen kylä tai kaupunki. Täällä on kolme pääkatua: Junakatu, sen tunnistaa siitä, että yläpuolella kuljee junarata. Bussikatu, jolla kulkee bussit ja rantakatu, joka kulkee rannassa ja on tässä hotellini ja rannan välissä.

Olen löytänt ihania sisustuskauppoja, joihin aion mennä penkomaan ja varmasti löydän studioon jotakin ihanaa... Aion myös ostaa täältä parit satulatuolit hoitolaan, koska en ole Suomesta löytänyt isolle peffalle sopivaa tuolia jossa olisi mahdollisimman matala ja mukava nouseva kohta. Ne eivät maksakaan täällä juuri mitään.
Tässä näkymä rantakadulta.

Primavera

Sain suosituksen eräästä ravintolasta täällä rantakadulla. Se on ihan vain parin sadan metrin päässä hotellistani. Kävin siellä eilen syömässä pizzan...
Tässä kuva ravintolasta ja pizzasta. Molemmat näyttävät hyvältä.


Odottelen auringonnpaistetta...

Täällä luvattiin tälle viikonlopulle sateita ja kaatosateita. Aurinko on pilven takana, mutta vettä ei sada. Lähden kohta kaupungille lompsimaan ja katselemaan tuonne sisustusliikkeisiin mitä sieltä löytyy ja millaiseen hintaan. Toivottavasti aurinkokin tulisi esiin ennusteluista huolimatta. Kuvassa pesetapatsas, muistoksi euroon siirtymisestä.