torstai 30. lokakuuta 2008

30.10.2008

Yö on kääntynyt aamuksi, joten toivotan sinulle hyvää huomenta.

Olen miettinyt mikä on hyvän sydämen ja hyväksikäytön välinen ero...?
Uskon, että ero on hyvästä sydämestä hyväksikäyttöön on hyvin pieni.

Ihminen, joka on antaja... eli antaa ajastaan, varoistaan, elämästään jne jne.... saattaa tulla helposti hyväksikäytetyksi.

Olin erään ihmisen kanssa tilaisuudessa, jossa oli mahdollisuus saada tietynlaisia etuja itselleen. Kiersimme myyntipisteiltä toisille ja tämä ihminen, asemaansa vedoten, vaati saada etuja, ilman hintaa, itselleen. Hän lupasi saamistaan asiasta jotakin näille ihmisille vastineeksi.

Katselin vierestä ja joistain edusta tulin itsekin osalliseksi, koska olin tämän ihmisen seurassa. En itse ollut luvannut mitään etujen vastineeksi, mutta koin, että sain ne väärin perustein ja harhaanjohdetusti, asia vaivasi minua enkä voinut pitää näitä tavaroita itselläni.

Olen monasti ollut sellaisessa tilanteessa, että hyvää tai antajan sydäntäni on käytetty väärin. Minulle on luvattu asioita, joita koskaan ei olekaan täytetty. Nämä ihmiset ovat halunneet minulta joskus hengellistä hyvää, joskus taas aineellista. He ovat halunneet jopa kontaktejani, he ovat halunneet tulla palvelemaan kanssani. Olen opettanut heitä, antanut ajastani ja nähnyt monesti heidän vuokseen vaivaa monella tavalla.

Eräs ihminen lupasi auttaa minua kolmessa asiassa, joiden täyttymistä olen odottanut vuoden. En sinänsä ole muistuttanut häntä lupaamistaan asioista, koska ne ovat olleet sellaisia asioita, joista ei voi toista muistuttaa, mutta olemme monta kertaa keskustelleet ns. katteettomista lupauksista, joita ei pitäisi antaa sekä suun synneistä.

Minua pyydettiin erääseen tapahtumaryppääseen mukaan ja pidin ideaa erittäin hyvänä ja lupauduin mukaan. Lopulta kun tapahtumaryppään ensimmäiset tapahtuvat olivat jo lähellä ja olin kysynyt asiasta peräti kolme kertaa, mitä-missä-milloin....? Minulle sanottiinkin, että: "Sori, sä et ookkaan mukana"... Olin varannut näihin tapahtumiin aikaa kalenteristani joka kuukausi. Kieltäydyin puhujamatkoista, jotka osuivat samoille ajankohdille näiden "tapahtumaryppään" päivien kanssa. Hups - yhtäkkiä kalenterissani olikin reippaasti tilaa.... Mutta..... missasin ne, joista kieltäydyin näiden "varattujen päivien tähden"...

Vuosia sitten silloiset ystäväni kävivät joka viikko luonani. Rukoilimme siis säännöllisesti, viikottain yhdessä. Pikku hiljaa he alkoivat vierailla jääkaapillani. Siitä tuli jokaviikkoinen vierailu. Kerran viikossa he söivät milloin pakastimestani, milloin taas jääkaapistani. Olin silloin kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, joten talous oli todella tiukalla, eikä se kestänyt kolmen ylimääräisen ihmisen viikottaista herkutteluhetkeä luonamme.

Olin todella kiusallisessa tilanteessa. Halusin toisaalta antaa - olenhan antaja - mutta minun oli kertakaikkiaan pakko puhaltaa peli poikki, koska muuten minulla ei olisi riittänyt rahat ostaa kasvaville pojilleni (jotka söivät/syövät kuin hevoset) ruokaa. Lopulta ihminen toisensa jälkeen "vähensi käymistä"....ja lopulta päätin päättää koko jutun, koska olin varannut aikaa ja paikan, joista ei piitattu (en siis ruokaa, josta piitattiin). Jokainen näistä ihmisistä olivat uskovia.

Nyt olen jälleen tilanteessa, jossa olen saatavilla kun tarvitaan. Ja minulle on tullut tunne, että antaminen on vain yksipuolista. Minä annan....

Olen oppinut, että meidän ei tule antaa itseämme hyväksikäytettäväksi. Koska niin tekemällä autamme toista hyväksikäyttäjäksi. Ihminen, joka käyttää toista hyväkseen, ajaa omia etujaan. Hän, hän ja hän. Hän tarvitsee, hän tarvitsee ja hän tarvitsee. Hänellä on nälkä, Hän tarvitsee kontaktisi, hän tarvitsee esirukoustasi, hän tarvitsee viisautta, jota sinulla on, hän tarvitsee olkapään johon nyyhkyttää, hän tarvitsee neuvojasi, hän tarvitsee.... hän tarvitsee kokemuksesi.... jääkaappisi, hän tarvitsee ...

Aloin ajatella.... Jos ihminen on saanut kasvaa kodissa, jossa hänen vanhempansa tai kasvattajansa sekä opettajansa, eli sisäisesti ehyet aikuiset kohtelevat lapsia hyvin ja arvostavasti sekä kunnioittaen. Tällaiset aikuiset eivät tee lapsille pahaa, joten lapsi oppii luottamaan toisiin ihmisiin niin, että hän saattaa helposti luottaa sellaiseen ihmiseen, joka ei olekaan hänen luottamuksensa arvoinen. Eli asia kääntyy hänen kohdallaan huonoksi juuri tämän "terveen luottamuksen" tähden.

Huomaa... Minä en puhu nyt niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat esirukousta tai joita palvelen kokousmatkoillani tai rukouspuhelimessa - vaan puhun omasta ns. "ystäväpiiristä".

Miten sitten selvitä tästä kaikesta tyylillä?

Siinäpä sitten kysymys.... Joka tapauksessa, vaikka ilmaisisit asian kaikista kauneimmalla ja rakkaudellisimmalla tavalla.... loukkaantiminen saattaakin tapahtua... Sinä et tahdo loukata, mutta et myöskään halua tulla hengellisen vamppyyrin imettäväksi tai olla ylipäätään hänen kohteensa.

Me uskovina joudutaan kokemaan tai pikemminkin saadaan kokea asioita, joissa meiltä kysytään hengellistä selkärankaa ja Herra haastaa meitä tutkimaan syitä, miksi me annamme tai emme anna asioiden tahpahtua. Miksi tulemme tai altistamme itsemme hyväksikäytettäväksi tai miksi "puhallamme pelin poikki".

Monesti me uskovaiset naiset kärsimme ns. "kiltin tytön syndroomasta" eli emme uskalla sanoa omaa mielipidettämme tai asettaa rajoja kohtelullemme. Emme uskalla suuttua tai pelkäämme jonkun ihmisen suuttuvan tai loukkaantuvan mielipiteestämme tai tavastamme toimia. Myötäilemme ja myötäilemme, kunnes voimme sisäisesti niin pahoin, että peli on aikuisten oikeesti pakko puhaltaa poikki.

Se on kuin painiottelussa, jossa toinen sitoo toisen kilpailijan niin, että henki ei enää kulje ja alakynnessä olevan on pakko taputtaa lattiaan luovutuksen merkkinä.

Tähän Herra ei halua, että joudumme... meidän tulee reagoida tarpeeksi ajoissa, ennenkuin olemme henkisesti tai hengellisesti niin nujerrettuja, että olemme valmiit heittämään hanskat tiskiin ja luovuttamaan otteluvoiton toiselle.

En siis puhu ihmisten välisistä suhteista vaan viholliselle antautumista.
perkele ei ole tullut kuin valehtelemaan, varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan.
Se haluaa tuhota sinut mutta myös ystäväsi, joka ei ehkä huomaa ongelmaa omassa käytöksessään tai umpikujaa omissa antamissaan katteettomissa lupauksissa... ei lupauksien kohteelle vaan ennenkaikkea katteettoman lupauksen antajalle tarkoitettua umpikujaa.

Tarvitsemme viisautta erottaaksemme tämän hiuksenhienon rajan... joten pyydänkin sinua tutkimaan sydäntäsi...

Oletko sinä "kiltti tyttö", joka ei uskalla sanoa mielipidettään tai uskalla puhaltaa peliä poikki?

Oletko sinä kenties alistuja ja hyväksikäytettävä?

Vai oletko sinä hengellinen hyväksikäyttäjä? Katteettomien lupauksien antaja?

Olitpa kuka tai mikä tahansa..... Voit muuttaa käyttäytymistäsi ja itseäsi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen läsnäolossaan (Isä, Poika ja Pyhä Henki), muutut Kristuksen kuvan kaltaiseksi, koska Henki muuttaa sinua.... kirkkaudesta kirkkauteen...

Sydämen tutkimisiin......
Jeesuksessa
Tina

perjantai 24. lokakuuta 2008

24.10.2008

Hiljainen talo ja aikaa ajatuksille, joten täältä blogittaa....

Kiitos Jeesus siitä, että olet Vapahtajani!
Kiitos, että olet pelastanut minut ja olen saanut tutustua Sinuun Isä.
Kiitos, että olet tuonut elämääni sisältöä, mitä en mistään muualta (työstä, rahasta, maineesta, suhteiden kautta tms.) pysty saamaan.
Kiitos, että rakastat minua ja autat minua rakastamaan itseäni sellaisena, kuin olen.
Kiitos, että olet antanut rakastavan perheen ja seurakuntaperheen, jossa on keskinäinen rakkaus ja kunnioitus.
Kiitos, että olet!

Kävin tänään läpi kunnallisvaalien ehdokaslistoja.
Edellisissä vaaleissa tein vaalikoneessa testin, ketä äänestää... Vaalikone näytti, että kokoomusta ja silloin vaihtoehto ei ollut nainen, vaan mies. - Olin järkyttynyt!

No, olin itse ajatellut, että tietenkin äänestän naista, mutta.... kun vaalikoneita kahlasin läpi, ja tietyt kriteerit olivat: vähävaraisista (lue: köyhistä, sairaista ja lapsista huolehtiminen), ei homoliitoille jne... Sain silloin useammasta vaalikoneesta vastaukseksi, saman kokoomuksen miesehdokkaan.

Luulin oikeesti, että tänä vuonna puolueeksi olisi tullut kristillisdemokraatit. Heille olisin ääneni antanut, mutta se henkilö, jolle olisin ääneni osoittanut, ei ollut meidän vaalipiirissä, joten ... ei-kun-UUDESTAAN-hakukoneeseen.

Nyt tilanne on toinen...

Olen aivan nuorisokielellä sanottuna "jengalla" äänestämisen suhteen??!!??
Ensin ajattelin erästä uskovaa naista, mutta sitten klikkasin videon hänen "vaalipuheestaan" ja järkytyin, että nainen, jonka pitäisi julistaa evankeliumia, julistikin itseään valtuustoon. Olin aivan järkyttynyt! Kertakaikkiaan!

Joten olen nyt jälleen uudessa tilanteessa. Evankelistat evankeliumin työhön kentälle ja poliitikot politiikkaan. Näitä kahta ei pitäisi sekoittaa keskenään, vaikka samoja arvoja ajaisimmekin!

Joten nyt olen Herran edessä..... mitäs nyt Isä? Mitä mä nyt teen?

Lueskelin ehdokkaista Kirkko ja Kaupunki lehdestä, joka vielä tulee miehelleni...
Eräs nimi nousi sieltä esiin... Kävin tänään hänen sivuillaan ja lueskelin hänen blogiaan... Ajattelin, että... Olen näennäisesti tuntenut tuon ihmisen jo vuosia, mutta en ole koskaan oikeasti tuntenut häntä. Kirjoitin hänelle meilin, jossa tsemppasin häntä!

Ajattelin, että hän uskoo asiaansa eikä häpeä uskoaan. Häntä tulee kannustaa!

Niin minäkin toivoisin, että minua kannustettaisiin, sen sijaan, että esitettäisin väitteitä tai oletuksia, millainen olen (nainen, julistaja, saarnaaja, apostoli, profeetta, evankelista, opettaja, paimen) pitkä, pätkä, ohut, paksu, brunette, blondi, "reittä pitkin" kiipeävä sihteeri, "omia etuja ajava" yrittäjä. Menestysteologi, joka uskoo parantumisiin ja joka voitelee ja rukoilee perheenjäsentensä puolesta kun sairaus iskee jne.

Teen niitä kaikkia. Olen nainen, julistaja, saarnaaja.

Tilanteen vaatiessa apostoli, profeetta, evankelista, opettaja ja jopa paimen. Olen toisinaan pitkä (kun seurassani on itseäni lyhyempiä ihmisiä tai lapsia), pätkä (kun olen itseäni pidempien ihmisten seurassa), ohut (silloin kun olen itseäni ihanaisempien ihmisten luona) ja paksu (kun missi-frendini on seurassani). Olen brunette kun "veryperoksidi-blondi" viihtyy seurassani, olen blondi silloin kun ystävättäreni/seuralaiseni on minua tummempi - tai auton ratissa.

Olen koulutukseltani Johdon sihteri (Executive Assistant - ainakin todistukseni mukaan), mutta en tunnusta kuitenkaan istuneeni naisjohtajani sylissä tai kiivenneeni hänen "reittään pitkin" ylöspäin urallani.

En myöskään usko olevani omia etujani ajava, vaan Taivaallisen Isäni, Kuninkaani, Jeesukseni etuja ajava hengellisen työn tekijä. En menestysteologi, vaikka uskonkin Jeesuksen parantavan sairaat.... vaan puurtaja, joka on antanut elämänsä alttiikisi evankeliumin tähden, valmis lähtemään vaatimattomiin oloihin Jeesuksen ja hukkuvien sielujen takia, joka "rakentaa telttoja" vain siksi, että saisi varat lentolippuihin, että pääsee Afrikkaan, vierailemaan orpokoteihin ja sairaaloihin rukoilemaan näiden ihmisten puolesta. Puurtaja, jonka sydämellä on muslimit, jotka tunnustavat Jeesuksen profeettana, mutta eivät Vapahtajanaan...

Ketä siis äänestän? Potentiaalista Jumalan Valtakunnan esille julistajaa, joka ajaa Kristittyjen asiaa eteenpäin tässä, yhä vain kylmenevässä ajassa.

Ei muuta kuin äänestämään oikeaa Jeesusta edustavaa ehdokasta!

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

19.10.2008

Ilta on vaihtumassa yöksi.

Olimme mieheni kanssa tänään Silmu-Seurakunnassa palvelemassa.
Ilmapiiri oli ihanan lämmin ja kotoisa, rakkaudellinen. Saimme nauttia Jumalan läsnäolosta ja Pyhän Hengen hoitamisesta.

Saarnani aihe oli Ilmestysmajan kolme tasoa – kirkkauden tasot, vaikutuspiiri ja taivaan korkeudet. Esipiha, pyhä ja kaikkein pyhin.. mitä ne tarkoittavat.
Tämä oli alustuksena varsinaiseen opetukseen, jonka pidin Psalmista 91, joka on lempipsalmini. Korkeimman Suojasta, salaisesta paikasta, sivuten Isän rakkautta ja sisäisen eheytymisen tärkeyttä, jonka saamme juuri salaisessa paikassa.

Kun Jumalan kirkkaudesta opetetaan ja puhutaan, sitä seuraa ihmeet ja merkit. Parantumiset (sisäiset ja ulkoiset) sekä vapautumiset ja luonnollisesti myös pelastumiset.

Joskus hämmästyy sitä, että vaikka minullakin oli mukanana saarnan "nuotit" ei sitä koskaan puhu suoraan nuotista, vaan Pyhä Henki vie välillä kuin aallon harjalle....ja saan olla kuin surffilaudalla, ohjata vain Pyhän Hengen aallon mukaan. Ai että rakastan Herran ihanuutta.

Sain välitöntä palautetta uudesta näkökulmasta ja siitä, kuinka Herra haastoi erästä veljeä hakeutumaan syvemmälle Isän läheisyyteen. Tämä on paras palkka, mitä ihminen voi palvelutyöstään saada... välitön palaute. Se toinen "palaute" tulee sitten Herralta.

Rukoilimme tänään illansuussa yhdessä ystäväpariskuntamme kanssa kaiutinpuhelimien kautta. Kiitos Herralle teknologiasta ja sen eteenpäin menemisestä. Voimme käyttää kaikki nämä uudet keksinnöt Hänen kunniakseen. Välimatkasta huolimatta tuntui, kuin toiset olisivat olleet ihan lähellä ja kuulimme kaikki toistemme äänet ja rukoukset.
Näinkin voimme toimia... ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan.

Ole siunattu Jeesuksen nimessä!

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

15.10.2008

Huomenta rakas lukija.

Yö on jo kääntynyt aamuksi ja minä vaan valvon ja kirjoitan.

Pakistanin matkamme siirtyi myöhemmäksi, koska Pakistanissa soditaan. Ulkoministeriö nosti riskiluokistusta ja Pakistaniin matkustamista tulisi nyt välttää.

Isäni, joka ei Jeesusta vielä tunne, sanoi, että hän on rukoillut ettemme pääsisi Pakistaniin... Ja Isäni tokaisi viime sunnuntaina: "vaikka sä Tina olet Jumalan nainen, sun Jumalas kuuli isäs rukoukset paremmin kuin sun".... eli ettemme päässeet sota-alueelle. Isäni oli kuulemma ihan polvistunut ja rukoillut, että Jumala estäisi meidän pääsyn Pakistaniin... sanoi, että rukoilee niin pitkään, että saa vastauksen.

Jos tämä on isäni pelastumisen kannalta "se juttu" niin antaa olla niin vaan.

Pakistanin suurlähettiläs Ruotsissa, ei uskaltanut myöntää meille viisumeita, vaan siirsi päätöksenteon Pakistanin Ulkoministeriön ratkaistavaksi (Lahoreen).
No sehän tarkoittaa vaan sitä, ettemme päässeet lähtemään 9.10, niinkuin oli suunniteltu vaan lähtömme Pakistaniin lykkääntyi toistaiseksi.

Kaikki suunnitelmat ja opetukset on valmiina... Odotamme vain vihreää valoa.

Olen kiitollinen Herralle siitä, että isäni on rukoillut...... ja saanut rukousvastauksen. Toivottavasti osaa käyttää sen oikein ja ennenkaikkea ymmärtää sen sisällön sekä tekee ratkaisunsa sen pohjalta.

Toisaalta, olen myös saanut lisäaikaa toipumiseen. Eli oikea korvani on lähes auki. Vielä se jaksaa hieman rusahdella, mutta on jo parempi. Kylkiluuni on jo parempi, se enää muljahtelee, mutta ei enää satu.

Toiseksi, saatoin ylistää soittamalla ja laulamalla Herraa eilen. Ääni ei vielä ole parhaassa kunnossa, mutta pystyin kuitenkin ylistämään. Olen siis ollut lähes mykkänä (laulamisen suhteen) elokuun lopusta asti kun keuhkokuume iski kimppuuni ja koko vasen keuhko oli pois toiminnasta ja yskin kuin "viimeistä päivää". Onneksi nyt ollaan jo voiton puolella.

Nämä asiat on Herran asioita. Nyt istutaan täällä ja rukoillaan suuntaa. Moniin paikkoihin, eri puolilla maailmaa, meitä on kutsuttu, mutta mikä on oikea paikka - oikeaan aikaan? Sitä nyt rukoilemme....

Olisin iloinen, mikäli voisit tukea rukoustamme nyt.

Jeesuksen nimessä!

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

05.10.2008

On synkkä ja myrskyinen yö....

Minä istun ja valvon... kotiväki on jo nukkumassa...

Tänä aamuna mielessäni soi kappale, jonka sanat menevät näin:

Nimeäsi Jeesus, korotamme.
Kätemme nyt kohotamme, Sinua me palvomme.
Nimeäsi Jeesus, korotamme.
Kätemme nyt kohotamme, Sinua me palvomme.

Sä suuri oot, Herra suurten ihmeiden.
Ei vertaistasi oo, ei vertaistasi oo.
Sä suuri oot, Herra suurten ihmeiden.
Ei vertaistasi oo, ei vertaistasi oo.

Ylistys nousi sydämestäni... ja se vain nousi ja nousi ja lakkaamatta soi päässäni ja sydämeni lauloi sen myötä.

Olen nyt sairastanut jo yli kuukauden. Ensin keuhkokuumeen. Sitten karmea yskä ja katkenneet kylkiluut, sitten korvasärky ja kurkkukipu... En ole pystynyt laulamaan, koska vasen keuhko oli kokonaan pois pelistä ja sen jälkeen oli yskä ja nyt on korva lukossa ja nuha sekä kurkkukipu. Mutta tänään...

Menin istumaan pianon ääreen ja aloin laulaa yllämainittua kappaletta.
Pyhä Henki oli saman tien läsnä ja mursi minut. Aloin itkeä. Soitin ja itkin. Rukoilin, ylistin Herraa, Jeesusta, kuinka ihana Hän on, kuinka täydellinen. Ja kuinka mulla on ollut ikävä Häntä ja meidän yhteisiä ylistyshetkiä.

Ääntä minulla ei juurikaan tullut, mutta sydämeni ylisti ja ylistää täysillä. Lopulta en pystynyt enää soittamaan enkä laulamaan, koska Herran kirkkaus oli niin voimallisesti päälläni. Istuin, rukoilin ja itkin.

Ajattelin, että millään ei oikeastaan ole mitään väliä muulla kuin Jumalan ylistämisellä ja Hänen läsnäolollaan! Kuinka Hän haluaa, että me kaikki ylistämme Häntä ja kuinka Hän kaipaakaan meitä ja yhteyttä meidän kanssamme.

Ei ole väliä palvelutyöllä, maineella, millään... Ainoastaan rakkaussuhteella Vapahtajaan on merkitystä. Vain se tuo ja tuottaa suurimman tyydytyksen elämällemme.

Niin monta kertaa me etsimme jotakin, joka täyttää elämässämme "tyhjiä aukkoja". Joku etsii rakkautta, joku toinen tyydytystä ihmissuhteista, rahasta, vallasta, maineesta tms... monia keinoja on... Mutta mikään ei voi tuoda sitä tyydytystä, jonka antaa vain suhde Jumalan kanssa.

Jeesus sanoo, Joh. 14:6: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Ainoa tie totuuteen, joka tekee vapaaksi eli antaa oikean ja todellisen elämän on Jeesus Kristus.

Olipa tilanteesi tai olosuhteesi mikä tahansa, Jeesuksen kautta tulee vapaus, rakkaus, jossa ei ole pelkoa ja rauha, jonka vain Jumala pystyy antamaan.

Ole siunattu Jeesuksen nimessä!

lauantai 27. syyskuuta 2008

27.09.2008

Heipä hei blogin lukija....

Kyllä voi yksi toipilaana oleminen olla sitten rasittavaa. Mitään ei pysty oikein tekemään kun kylkiluita juimii vähästäkin kurottelusta, nostelusta tai väärässä asennossa olemisesta.

Nukkumaan olen pystynyt kahden ison tyynyn, tavallisen tyynyn ja pienen niskatyynyn kanssa, puoli istuvassa asennossa. Jos yritän nukkua vasemmalla kyljellä alkaa oikeassa kyljessä tuntua "painetta" ja oikealla kyljellä en pysty nukkumaan ollenkaan. Jos tyynyt ottaa pois, alkaa älytön yskiminen. Joten uni on pätkittäistä. Samoin lääkekuuri vielä väsyttää. Mutta Pakistaninmatkaan mennessä meinaan olla täysin kunnossa.

Tämän viikon alussa Herra nostatti mieleeni asioita, jotka liittyy kasteeseen, joten aloin tutkia kasteen merkitystä ja kirjoitin siitä opetuksen. En tiedä missä, milloin tai kenelle sitä opetan, mutta se on nyt valmiina sitä tilannetta varten.

Nyt olen aloittanut maanantaisen ALFA-kurssin alustuksen valmistelun. Sitä pitäisi vielä mietiskellä... ALFA-kurssin aloittaminen oli äärettömän hyvä juttu. Jo pelkästään siksi, että saamme jokainen ottaa vastuuta ja meillä jokaisella FFS-tiimiläisellä on erilaiset lahjat, joten opetusten painotukset tulee esiin persoonallisella tavalla. Ja muutenkin puhumisesta ja opettamisesta tulee luontevaa. On loppujen lopuksi aika vähän paikkoja, jossa pääsee lahjojaan harjoittamaan. Monesti seurakunnissa sunnuntaisin jää palveleminen vain harvojen harteille. Kun taas pienissä kotiseurakunnissa ja -ryhmissä voi harjoittaa lahjoja luontevasti ja turvallisissa puitteissa ja kannustavassa, rakastavassa ilmapiirissä. On mielenkiintoista nähdä, millainen jatkumo ALFAn saadaan.

Odotan kovasti sitä, mitä Herra on tekemässä. Nyt tulee sellaiseen tahtiin puhujapyyntöjä ulkomaille, että ihan ihmetyttää. Odotamme sitoutuneita ihmisiä/tiimiläisiä, jotta voisimme järjestää laajempiakin crusadeita. Taloudellista tukeakin tarvitaan, jotta lähetys- ja avustusmatkat voidaan toteuttaa, joten heitäkin meidän tulee rukoilla..... Lähettäjiä..... Heillehän on luvattu sama palkka kuin lähtijöillä. He ovat samoista siunauksista osallisia.

Maat, joihin kutsuja on tullut on Pakistan, Intia, Kenia, Tansania, Ghana. Näissä kaikissa paikoissa on yletöntä köyhyyttä, AIDSia ja muitakin sairauksia, tauteja, vitsauksia. He tarvitsevat Jeesusta, he tarvitsevat Jumalallisia ratkaisuja elämäänsä.

Room 10:14-15 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? 15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"

Eri puolella Afrikkaa on kyliä, joissa on julistettu evankeliumia ja jossa on koko kylä muuttunut. Maa, joka ennen oli kuivaa ja karua, on alkanut kasvaa vihantaa ruohoa kun maan kirous on murrettu. Jumalan antama luovuus on tullut esiin uusina keksintöinä, uutena teollisuutena, yrittäjyytenä ja kylä on tullut taloudellisesti riippumattomaksi, itse itsensä elättäväksi organismiksi. Ja koska he ovat kristittyjä, he antavat kymmenyksensä kaikesta, antavat avustuksia lähikyliin ja alueille, joilla apua tarvitaan.

Tällaisia todistuksia me haluamme kuulla! Ihminen/ihmiset, jotka ovat saaneet kokea rakastavaa Jumalan huolenpitoa, kertovat siitä muille, opettavat sitä eteenpäin, mitä Jeesus on heille tehnyt. Näin menee evankeliumi eteenpäin... omien todistusten kautta. Me julistamme heille voimaevankeliumia, joka tuo ratkaisuja ihmisten elämään. Ihmiset, joiden elämää Jeesus koskettaa/on koskettanut vievät kokemuksensa perheeseen/ystäviensä perheeseen/koteihin, kyliin, kaupunkeihin. Ja pian kaikki huutavat avuksi Ihmeitä tekevää Jumalaa.

Mutta edellytyksenä on Room 10:14-15 toteutuminen lähettäjistä ja lähtijöistä.

Pyydänkin sinua tutkimaan Herran edessä sydäntäsi...
Oletko sinä lähtijä?
Vai onko sinut kutsuttu lähettäjäksi?

Olipa tehtäväsi kumpi hyvänsä... niin toteutatko sinä tehtävääsi?

Rakkaudella Jeesuksessa Kristuksessa

tiistai 23. syyskuuta 2008

23.09.2008

Terveiset sängynpohjalta.... Olen siis kirjaimellisesti sängynpohjalla kirjoittaessani tätä blogia.

Vahvojen kipulääkkeiden tähden meni oloni huonoon kuntoon. Nyt olen lopettanut kipulääkkeet, jotka sain murtuneiden kylkiluiden ja kovan yskän takia.

Lopetettuani kipulääkkeet totesin, että oikea korvani särkee. Se on tukossa ja sykkivä, joten ei muuta kuin uusi antibioottikuuri.

No nyt sitten on vatsavaivat, murtuneet kylkiluut, karsea yskä sekä korvatulehdus.
Johan se on kumma, ettei rupea helpottamaan.

Sain muutettua Johtajuuskoulun kuudennen jakson marraskuulle. En olisi pystynyt siitä selviytymään kun suurin osa päivästä on vielä pakko olla sängyssä kun vaan ei jaksa olla hereillä. Lääkkeet väsyttävät.

Sain viime lauantaina viestin, että eräs yhteistyö on yllättäin päättynyt. Mietin, että mitäs nyt sitten tulee tilalle?? Lauantai iltana istuin koneella ja päivitin facebookia.... eräs Intialainen pastori alkoi "kilkutella" chat-boksissani.

Hän oli aiemmin lähettänyt minulle viestin, jossa hän kertoi heillä olevan 35-40 hengen porukka, jotka intohimoisesti rukoilevat herätystä Intiaan. Nyt hän kyseli kuulumisiani.... ja minä vastailin... huusin välillä Arille, että tuu Ari katsomaan, mä sättäilen Intialaisen pastorin kanssa. Katsoimme Arin kanssa heidän perhekuviaan.
Sanoin miehelleni, että mulla on tunne, että kohta tämä Pastori pyytää meitä tulemaan Intiaan. Saman tien hän kysyi, voisimmeko tulla heidän luo varustamaan heitä ja pitämään kokouksia. Lupasin Pastorille rukoilla asiaa ja hän taas sanoi tutkivansa FFS:n nettisivuja lisää, joten nyt on alustava kutsu etelä Intiaan.

Sain saman tien vastauksen kysymykseeni. Mitä uutta tulee vanhojen päättyneiden tilalle.... On sangen mielenkiintoista nähdä, mitä nämä uudet yhteistyökuviot tuovat tulessaan sekä Suomessa että ulkomailla. Mitä ovia Herra onkaan avaamassa? ja mihin suuntaan?

Minä rakastan Jeesusta yli kaiken! Ja haluan palvella Häntä! Kaikki härdelli, mitä palvelemisen ympärillä pyörii ja on pyörinyt hämmentää, mutta kuitenkin olen saanut nähdä, Jumalan mahtavan huolenpidon. Hän avaa ovet ja Hän sulkee ovet!

Kiitos Jeesus huolenpidostasi!