Kerkeän Kirjurin Kynä/Pen of Ready Writer

Jumalan ohjekirja avioliitolle...

2011-12-14T21:56:00.000+02:00

Jumalan ohjeet avioliitolle

Avioliitto on yksi ihanimmista lahjoista, jonka Jumala on ihmisille antanut. Se on aarre, jota kannattaa vaalia, jakaa ja kehittää. Jumalan antamat ohjeet ovat tänäkin päivänä pätevät.

Ostaessasi jonkin uuden laitteen tai työkalun, laatikon kyljestä käy ilmi, että ohjeet löytyvät paketin sisältä. Monikaan meistä ei vaivaudu lukemaan, paketin mukana tulevaa käyttöohjetta tai manuaalia. Me vain kokoamme osat yhteen parhaimman kykymme mukaan. Joskus olemme onnistuneet kasaamaan laitteen oikein ja se toimii, toisinaan taas ei toimi. Silloin kun laite ei toimi, joudumme palaamaan alkuun ja kaivamaan manuaalin esille, etsimään sieltä kokoamisohjeet ja syyn, mikä meni pieleen. Yksi käyttämästäni lempisanonnasta on: lue manuaali, ennenkuin kasaat.

Avioliiton solmimisessa suurimmalla osalla pareista on samanlainen lähestymistapa, he kasaavat osat kokoon ilman manuaalia. He eivät vaivaudu lukemaan sitä tai jos vaivautuvat, eivät ehkä pohdi sitä, mitä se tarkoittaa ja valitettavasti tuloksena on toimimaton avioliitto. Puolisot eivät pysty elämään toistensa kanssa rauhassa, koska manuaali olikin jäänyt lukematta, liitto kaatuu ja kaikki maksavat korkean hinnan sen kaatumisesta.

Otsikoista olemme saaneet lukea, että avioerotilastot vaan kasvavat. Yhä vain useammat lapset kasvatetaan yksinhuoltajaperheissä, ilman äitiä tai isää. Avoerotilastoista puhumattakaan. Nämä hajonneet ihmissuhteet tuovat sydänsuruja sekä aikuisille että lapsille, koska he joutuvat eroamaan jommasta kummasta biologisesta vanhemmastaan.

Ohjeet avioliittoa varten

Kun avioliitossa epäonnistutaan tai se alkaa rakoilla, ihminen alkaa loogisesti etsiä epäonnistumisen syitä ja miettii tapoja, joilla yrittää pelastaa suhteensa.

Kun sitten lopulta päätämme lukea ohjeet, kohtaamme kriittisiä kohtia, joihin pitää palata, jotta voisi löytää lisäohjeita laitteen kokoamisessa.

Mikäli ihminen ei tunne Jumalaa, hän joutuu kääntymään inhimillisen ohjekirjan puoleen, koska hänelle ei löydy Jumalallista ohjeistusta (lue: manuaalia) avioliiton kokoamiseen. Loogisesti ajateltuna, emme halua ihmisten tekemiä tilastoja päättyneistä liitoista tai lukea tutkimuksia avioliittojen päättymisistä, joiden varaan meidän pitäisi liittomme koota, vaan me haluamme parhaimman mahdollisen ohjeistuksen, jonka perusteella ja jonka perustalle voimme rakentaa onnellisen avioliiton ja saada sen menestymään.

Me kristittyinä olemme onnellisessa asemassa, koska meillä on raamattu, Jumalan Sana, josta löytyy ohjeet myös toimivalle avioliitolle.

Tiedätkö mitä nämä ohjeet ovat? Haluatko tietää? Oletko valmis elämään näiden ohjeiden mukaan? Vai sitoudutko mielummin vastustamaan niitä ja haluat kärsiä lain rikkomisen kautta tulevista vastoinkäymisistä?

Jokaisen meistä tulee valita, mitä me haluamme tehdä! Mutta muista, että se, että ei tee valintaa tai päättämättömyys on myös valinta – se on huono sellainen.

Mitä Jumala sanoo? Mistä ja miten me voimme löytää Hänen ohjeensa? Ymmärtääksemme nykyistä, meidän pitää tietää taustaa…

Ensimmäinen avioliitto

Kun Jumala loi ihmisen, Hän teki kaksi erilaista mallia, miehen ja naisen (1Moos 1:27). Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Jumala siis loi ihmisen omaksi kuvakseen miehen ja naisen. (1 Moos 1:30) Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

Jumala katseli ympärilleen ja totesi, että Hänen tekemänsä on sangen = erittäin hyvää.

Ihmisen seksuaalista identtiteettiä ei vain suunniteltu olemaan ok, sen suunniteltiin olevan erittäin hyvä. Mahtavaa on se, kun me käytämme tätä erityistä Jumalalsta saatua lahjaa niinkuin Jumala on sen tarkoittanut. Surullista vain on, että monet ihmiset eivät kunnioita omaa saatika muiden seksuaalista identtiteettiä, kuten heidän pitäisi.

Moraalittoman seksuaalisen käyttäytymisen kautta, he vähättelevät sitä, mitä Jumala on tehnyt aivan erityiseksi kokemukseksi. Ensimmäisestä avioliitosta kerrotaan 1 Moos 2. luvussa.

Aatami luotiin ensimmäiseksi ihmiseksi, ihmiskunnan alussa Eevaa ei vielä oltu luotu. (1 Moos 2:20) Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

Tuohon aikaan Aatami oli sinkku, yksinäinen, ainoa ihminen koko maan päällä.

Raamattu paljastaa, että tässä paikassa ja tilanteessa oli jotain vikaa.

Aatamin luomisen jälkeen Jumala laittoi hänet Edenin puutarhaan viljelemään ja huolehtimaan siitä (jae 15). Aatamilla oli vastuuta, työ, joka varmasti kiehtoi häntä.

Aatami tutki, oppi paljon maailmasta, eläimistä, viljelemisestä, tästä kauniista, monimuotoisesta Jumalan luomasta luonnosta ja elintilasta.

Aatami ei pelkästään vaan oppinut, hän sai Jumalalta etuoikeuden nimetä kaikki linnut, eläimet sekä muut luodut asiat (jae 19). Huolimatta siitä, tajusiko Aatami vai ei, Jumala huomasi hänessä jotakin epätäydellistä, vajavaista ja keskeneräistä. (Jae 18) Ja Herra Jumala sanoi: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva".

Mietitään hetki… Miksi Aatamin ei ollut hyvä olla yksin? Aatami, ihminen, psyykkis-fyysinen, elävä olento, oli ilman ihmisen tasoista ja kaltaista apua.

Mieti miltä Aatamista on mahtanut tuntua kun hän tarkkaili eläimiä, uroksia ja naaraita, niiden parinmuodostusta ja elämää, kuinka eläimillä oli omat puolisonsa. Tämän eläinten valtakunnan tarkkailemisen kautta, urospuolisten ja naaraspuolisten eläinten, hän oivalsi olevansa ainoa ihminen maan päällä. Hän oli miespuolinen, jolle ei ollut vastaavaa naispuolista vastinetta.

Jumala loi Eevan

Sinkut usein kokevat itsensä yksinäisiksi. Heillä on ehkä useitakin ystävyyssuhteita, mutta he silti kokevat olevansa yksinäisiä. Maailmassa vallitsevan yleisen tilan takia, jopa avioliitossa olevat ihmiset voivat kokea itsensä yksinäisiksi.

Jumala ymmärsi Aatamilla olevan ongelman ja tarjosi siihen täydellisen ratkaisun – naisen, josta tulisi Aatamille vaimo. Jumala on jokaisen täydellisen lahjan lähde (Jaak 1:17) Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.

Jumala tiesi tarkalleen, millaisen vaimon Aatami tarvitsee ja muotoili hänet juuri sellaiseksi.

Jumala teki Aatamin maan tomusta. Adam-sana tulee Hebrean sanasta adamah, joka tarkoittaa maata. Jumalan muotoillessa Eevaa, Hän ei käyttänytkään enää maan tomua vaan vaivutti Aatamin syvään uneen ja otti yhden Aatamin kylkiluista ja muovasi Eevan siitä (1 Moos 2:21-22) Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

22 Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

Hebrean sana banah, usein käännetään sanaksi rakentaa. Eli Jumala kirjaimellisesti rakensi Eevan. Rakkaudellinen, ystävällinen ja armollinen Jumala suurella ilolla ja riemulla otti Aatamin kylkiluun ja muovasi Eevan, niin fyysisesti kuin henkisesti täydentämään Aatamia.

Raamattu tähdentää myös toista näkökulmaa tässä ensimmäisessä aviosuhteessa. Koska Jumala teki Eevan yhdestä Aatamin kylkiluusta, on Aatamin ja Eevan välillä kiistattomasti olemassaoleva side. Tämä näkökulma oli epäilemättä erittäin merkittävä Aatamille, koska ensimmäiset Aatamin sanomat sanat Eevalle (jae 23) olivat: Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu".

Aatami tunnisti linkityksen, näkymättömänä siteen, tähän ihmeelliseen luotuun naiseen, nimeltä Eeva. Hän oli osa Aatamia ja Aatami oli osa häntä.

Ensimmäinen avioliitto

Luku ei kerro siitä, mitä Aatami tai Eeva ajattelivat tai miltä heistä tuntui kun he oppivat tuntemaan toinen toisensa, mutta seuraavasta kahdesta jakeesta voimme oppia jotakin Jumalan perustaman avioliiton ääriviivoista. (jae 24-25) Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

25 Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa.

Luopukoon isästänsä ja äidistänsä

Avioliiton tärkein aspekti on isästä ja äidistä luopuminen. Jumala opettaa perustamaan kokonaan uuden perheyhteisön. Aatamilla ja Eevalla ei ollut fyysisiä vanhempia, joista luopua, mutta tulevien sukupolvien pitäisi ymmärtää noudattaa näitä ohjeita. Vanhempien kunnioittaminen ja heidän neuvojen kysyminen on viisasta, mutta vastanaineiden tulisi muistaa, että he ovat ihan uusi perheyhteisö. Ihan vain käytännön syistä, että ehkä puolisosi ei halua tehdä samalla tavalla kuin sinun perheessäsi on tehty.

Kahden vastanaineen ihmisen tulisi oppia työskentelemään yhdessä avioliittonsa eteen, osoittamalla kunnioitusta ja rakkautta toisiansa kohtaan. Viisautta on seurata raamatullisia periaatteita: vaimojen olla alamaisia miehelleen ja miehen rakastaa ja kunnioittaa vaimoaan. (Kol 3:18-19) Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa. 19 Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä kohtaan katkerat. (Ef 5:25) Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,

Olkaa yhteenliittyneitä

Toinen periaate (1 Moos 2:24) Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Miehen tulee yhtyä vaimoonsa. Tämä tarkoittaa sitoutumista vaimoon. Jumalan jälkeen vaimon tulisi olla tärkeysjärjestyksessä seuraava, johon mies korkeimmin sitoutuu. Raamatullinen teksti on selvää! Miehen tulisi rakentaa, tätä erityistä, läheistä suhdetta vaimoonsa.

Miten sitten mies ja nainen liittyy tiiviisti toisiinsa ja saa suhteensa rakastavaksi ja kestäväksi?

Yksinkertaisia asioita ovat halaukset, suukottelut, sitoutuminen rakentamaan ja vahvistamaan rakkaudellisin sanoin ja teoin, Jumalan antamaa avioliiton sidettä, puolisoonsa.

Kun mies ja vaimo jatkuvasti tekevät työtä rakentaakseen suhdettaan, he löytävät helpommin yhteisymmärryksen perheen riitatilanteessa.

Jotkut ihmiset ajattelevat rakkauden olevan jokin mystinen ja maaginen tunneside, kun kaksi ihmistä rakastuu sattumalta tai ilman syytä. Totuus on toisenlainen: Rakastavaa suhdetta täytyy hoitaa. Se vaatii voimanponnisteluita. Rakkaus on huolehtimista ja huomaavaisuutta toista kohtaan, eikä vain haihtuvaa, eteeristä, kontrolloimatonta tunnetta.

Siitä huolimatta, että syvä aviollinen side vaatii sitoutumista ja työtä, se on sen arvoista. Mies ja vaimo, jotka ovat toisiinsa sekä yhteiseen kasvuprosessiin sitoutuneita, kuvaavat usein puolisoaan parhaimmaksi ystäväkseen. Tämä on toinen yksinkertainen tapa kuvata Jumalan haluamaa sidettä avioliitossa. Syvää ystävyyttä!

Avioliitto, jossa esiintyy tämä jumalallinen side, on luonteeltaan kahden ihmisen liitto, jotka ovat halukkaita kuuntelemaan ja puhumaan heidän eroavaisuuksistaan tai ongelmistaan nöyryyden hengessä. Jos he eivät pysty ratkaisemaan ongelmiaan itse, he etsivät apua, sielunhoitoa, koska he arvostavat suhdettaan, eivätkä halua kadottaa sitä.

Suhteessa olevien konfliktien tasosta voi tarkasti ennakoida pelastuuko avioliitto. Ihmiset, joiden avioliitto on epäonnistunut, usein sanovat, että he kadottivat halun erityiseen suhteeseen puolisonsa kanssa.

Jotkut avioparit ovat saaneet uudelleen syttymään tämän halun pyytämällä Jumalalta rakastavaa ja nöyrää asennetta, ja ovat tehneet asioita näyttääkseen rakkauttaan puolisolleen, vaikka heitä ei ole huvittanut sitä tehdä. Moni naimisissa oleva ihminen on löytänyt kaipaamansa kadotetut tunteet kun ovat alkaneet tehdä asioita, jotka tiivistävät kahden ihmisen välistä suhdetta.

Tulla yhdeksi lihaksi

Seuraava periaate, joka myös on löydettävissä raamatusta (1 Moos 2:24) ja he tulevat yhdeksi lihaksi. Se tarkoittaa: intiimistä seksuaalisesta suhteesta nauttimista toinen toisensa kanssa. (vrt. 1 Kor 6:16).

Askeleet, jotka johtavat rakastavaan seksuaaliseen suhteeseen ovat elintärkeitä ja välttämättömiä menestyneelle avioliitolle. Kun Jumala suunnitteli avioliittoa, Hän tarkoitti sen kehittyvän syväksi ja kestäväksi ystävyydeksi, Hän myös opetti meitä, että meidän ei pitäisi tyydyttää halujamme ennen avioliiton siunausta tai sen ulkopuolella. Harmi, että tänäpäivän deittailuun kuuluu useilla myös seksi.

Raamattu ohjeistaa selvästi, että Jumala haluaa seksin kuuluvan vain avioliittoon. (Hebr 13:4) Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee. (1 Kor 6:9-10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

Jumalan ohje meille ihmisille on, että meidän tulee välttää esiaviollisia ja avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita. Tämä on tarkoitettu meidän omaksi turvaksemme. Jumala tarkoitti seksin olemaan intiimi kokemus puolisoiden välillä, jonka avulla mies ja vaimo sitoutuvat toisiinsa. Seuraamalla näitä ohjeita omassa avioliitossasi, saat sen menestymään ja kukoistamaan.

Jumalan ohjeen huomiotta jättämisellä on hintansa. Esiaviolliset suhteet damaattiseseti heikentävät ihmisen kykyä muodostaa syvää ja kestävää suhdetta omaan puolisoonsa.

Tapa, jolla voit itse vaikuttaa vallitseviin seksikäyttäytymistrendeihin on pitää omat ihmissuhteet yksinkertaisina sekä pitää kiinni Jumalan antamista ohjeista: Hyväksy ja harjoita Jumalan antamia ohjeita säästää seksi avioliittoon. Se osoittaa kunnioituksesi omaan seksuaalisuuttasi kohtaan, koska olet saanut sen Jumalalta lahjaksi.

Tässä kontekstissa seksi ei ole halvennettu tai alennettu primitiiviseksi toiminnoksi.

Älä häpeä

Viimeinen Jumalallinen ohje avioliittoa varten, jonka Jumala paljasti Aatamille ja Eevalle (1 Moos 2:25) Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa.

He olivat ainoat ihmiset maan päällä, yksityisyys ei ollut se juttu. Seksuaalisuus ei ollut, eikä ole, itsessään likaista tai hävettävää. Avioliitossa miehen ja vaimon tulisi tuntea olonsa mukavaksi toisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kanssa.

Paljastamalla liian paljon vartalostaan vastakkaiselle sukupuolelle, ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella, on rikkomista Jumalan käskyä vastaan. Se kylvää mieleen vääriä ajatuksia ja mahdollisesti johtaa ei-toivottuihin, “laittomiin” seksuaalisiin tekoihin tai suhteisiin.

Jeesus varoitti nimenomaan tästä (Matt 5:28) Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

Miesten ja naisten tulisi hallita mieltään ja toimia tavalla, joka kunnioittaa omaa ja muiden seksuaalisuutta sekä Jumalaa.

Jumalallinen johtajuus avioliitossa

Paavali kuvaa avioliiton miehen ja naisen välillä olevan samanlainen kuin Kristuksen ja seurakunnan suhde, hän myös opettaa meitä johtajuudesta aviopuolisoiden välisessä suhteessa. (Ef 5:23) sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Tapa, jolla Jeesus johtaa seurakuntaansa on tapa, jolla aviomiehen tulisi johtaa vaimoaan. Jeesus on ruumiin vapahtaja… Hän kirjaimellisesti antoi elämänsä, rakkaudesta seurakuntaansa.

Tämän ajatuksen mielessä pitämällä, Paavalin antoi ohjeet aviomiehille tavasta johtaa: Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,

26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,

27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

28 Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.

29 Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa (jakeet 25-29)

Kun johtajasta paljastuu tämän kaltaista rakkautta ja sitoutumista, mitä Jeesus näytti seurakunnalle, on helppoa seurata sellaista ihmistä ja tehdä se, mitä hän pyytää/toivoo/ohjeistaa. Me tiedämme, että tämänkaltainen johtaja aina ajattelee sydämessään meidän parastamme. Paavalin opetus aviomiehille oli se, että heidän tulisi olla sellaisia johtajia, jotta heidän aviovaimolla olisi helppo seurata heitä.

Tälle oletukselle aviomiehestä perustuen, Paavali opetti naisia olemaan alamaisia puolisolleen, niinkuin sopii Herrassa. Miehille perheen päänä olemiselle annettiin ohjeksi Kristuksen esimerkki seurakunnan päänä ja ruumiin pelastajana.

Molemminpuolinen alistuminen rakkaudelle

Nämä Paavalin ohjeet ovat kunnioitettavia molemmille sukupuolille ja edustaa tärkeää avainta onnelliseen avioliittoon. Mies ja vaimo, jotka jatkuvasti taistelevat auktoriteetista ja eivätkä kontrolloi riidan tasoa, heidän liittonsa johtaa usein avioeroon.

Puolisot, jotka suhteensa aikaisessa vaiheessa ovat oivaltaneet toistensa tuovan vahvuutensa suhteeseen ja keskustelevat kuinka he yhdessä näiden vahvuuksien kanssa voivat tehdä suhteestaan Paavalin mallin mukaisesti toimivan kokonaisuuden, saavat suhteensa toimimaan, mutta pariskunnat, jotka “lyövät toisiaan sanalla” hukkaavat parisuhteensa päämäärän.

Jotkut aviomiehet käyttävät Paavalin sanoja lyömäaseena alistaakseen vaimonsa tottelemaan rakkaudetonta, itsekästä käytöstään ja perustelevat sen sanankohdalla tottelemisesta raamatun valossa. Jumala kuitenkin ohjeistaa vaimoja olemaan alamaisia… niinkuin sopii Herrassa. Kun mies rakastaa ja kunnioittaa vaimoaan, on vaimon helppoa seurata miestään ja olla alamainen, mitä seuraamisella tässä tapauksessa tarkoitetaan. Molempien tulee tehdä oma osuutensa. Ohjeet on annettu molemmille.

Häpeä ei seuraa kun noudatat Jumalan antamia ohjeita, saat kestävän ja hyvän avioliiton.

Fafan Tervaleijonat

2011-11-19T02:17:00.000+02:00

Heipä Hei Lukija,

Olen viime aikoina mietiskellyt luopumista ja ehkä vähän kuolemaakin…

Olin 14-vuotias kun menetin todella rakkaan vaarini, vain joitain päiviä ennen 15-vuotis syntymäpäiviäni… Olin vaarin tyttö.

Muistan ollessani 4-vuotias, kuinka istuin vaarin polvella ja söin vaarini pyydystämää ja valmistamaa uunihaukea. Sain aina kaivaa vaarini peltisestä leijona-rasiasta tervaleijonapastillin itselleni. Sain aina upottaa käteni vaarin isoon käteen ja kulkea vaarin rinnalla käsikädessä. Muistan vaarin tekemät pajupillit, jotka soivat kauniisti… Edes isäni ei osannut tehdä sellaisia!

Vaarini oli saanut sydänkohtauksen jo aiemmin, ja sain muistuttaa vaariani kulkemaan hitaasti, ettei sydämeen satu enää uudestaan. Vaarini ja mummini veivät minua usein luistelemaan Vuorsaaren luistelukentälle, jossa vaari aina tanssitti minua ja pelasi kanssani. Muistan, kuinka paistattelin vaarini ihailussa, kuinka hän kehui taitojani – ja minä uskoin olevani taitava ja osaavani… ja osasinkin, koska vaari kannusti…

Famuni ja fafani muuttivat Vuosaaresta Helsingin keskustaan ja menin usein teini-ikäisenä, soittotuntini jälkeen heille. Joskus he tulivat Fredalle minua vastaan, joskus kävelin heille yksikseni. Famulla ja fafalla oli aina minulle aikaa. Muistan erityisesti sen, että he aina kulkivat yhdessä, eivät koskaan erikseen… Me kokkailimme yhdessä ja juttelimme koulusta ja soittamisesta, tulevaisuudesta ja unelmistani.

Eräänä päivänä tullessani kotiin koulusta, isäni käski istua alas… Isä ja äiti kertoivat vaarini saaneen sydänkohtauksen ajaessaan Itäväylällä. Famu ja fafa olivat matkalla kotiin. Vaaria oli alkanut puristaa rinnasta ja hän oli sanonut famulle, että nyt pitää mennä nopeasti kotiin ja saman tien hän oli tuupertunut auton rattiin. Onneksi famuni osasi ajaa autoa ja sai pysäytettyä auton tien laitaan. Ambulanssimiehet totesivat vaarini kuolleeksi. Se oli siihen mennessä elämäni pahin päivä!

R.I.P. Äiti ja Isi...

Menetin vanhempani 2009. Isäni syyskuun 2 päivä ja äitini lokakuun 30 päivä. Molemmat kuolivat syöpään. Menetin heidätkin liian aikaisin. En ollut valmis kuoleman kohtaamiseen, enkä heistä luopumiseen. Se tapahtui liian aikaisin – ihan liian aikaisin. Nämä olivat elämäni neljänneksi ja viidenneksi pahimmat päivät.

Ajattelen lähes joka päivä isää ja äitiä. Minulla on heitä hurja ikävä! Harmittaa, etteivät he kerenneet näkemään esikoiseni joulukuussa syntyvää vauvaa, eikä kuopukseni pinkomista kymppiluokalla korottaen numeroita lukiota varten tähtäyksenä jatko-opinnot, joista isäni olisi ollut tosi ylpeä. Ja etteivät äiti ja isä enää olleet tukenamme kun kuopukseni menetti isänsä vuonna 2010.

Tuntuu, että elämästämme olisi lohkaistu kerralla ihan liian suuri pala pois. On vaikeaa elää ikävän ja surun kanssa. Ikävän, joka ajoittain hyökyy päälle kuin aalto. Surun aalto, jonka alla on vaikeaa hengittää. Ilma loppuu!

En puhu tässäkohtaa siitä, että olisin huolissani kenenkään heidän pelastumisesta… Raamattu sanoo, että me pelastumme perhekunnittain… vaan puhun pelkästään inhimillisestä ikävästä ja sen käsittelemisestä – sen tuomasta aaltoliikkeestä.

Tätini sanoi, vanhempieni kuoleman jälkeen, että suruun tottuu. Niin varmasti tottuukin, mutta joskus tulee ihmisen elämään tilanteita, että olisi ihana soittaa faijalle ja jutella… Tai olisi ollut ihanaa silloin teini-iässä mennä vaarin luo, istua viereen ja saada olla isompi kuin olikaan, puhua järkeviä…. tai vaikka vain paistaa lettuja kaasuhellalla ihan ite.

Minun poikani joutuivat myös luopumaan isovanhemmistaan liian aikaisin… Jos minusta tuntuu tältä, niin miltä tuntuu pojistani?

Molemmat heistä puhuvat vaaristaan ja mummistaan lämmöllä.. He muistelevat sitä, mitä he tekivät yhdessä… Ihan kuten minäkin… Miksi aika ei muuta? Miksi aika muuttaa?

On jäänyt vain ihanat muistot edesmenneistä. Joskus ihan hätkähtää kun näkee vaarinsa/isänsä näköisen ihmisen tai äitinsä/famunsa näköisen kadullakävelijän… Pitää katsoa ihan uudelleen… sisällä sykähtää…

Meidän sukumme on tosi pieni…

Minulla on sukua ruotsissa, serkut. Emme ole olleet yhteydessä vuosikausiin. Eräs serkkuni asuu Suomessa, mutta yhteyttä ei ole yrityksistä huolimatta syntynyt. Isäni veli, lähetti minulle erittäin epämiellyttävän meilin isäni kuoleman jälkeen, enkä ole saanut rakennettua yhteyttä hänenkään kanssaan. Isäni kuoleman jälkeen sekin vähä, joka oli olemassa, hävisi. Jotakin kaukaisia isän serkkuja asuu Tampereella, mutta olen nähnyt heidät viimeeksi n. 4-vuotiaana, joten yhteyttä ei sinnekään suuntaan ole. Äidin puolelta minulla on kaksi tätiä.

Minkälaisen perinnön minä jätän lapsilleni?

Saanko minä päiviä sen verran, että kerkeisin tapaamaan lapsen lapsen lapseni?

Muistellaanko minua viisaana, huolehtivana äitinä? Vai äitinä, joka vain selviytyi arjesta?

Muistelevatko minun lapseni mukavia hetkiä kanssani? Vai muistavatko he vain sen elämisen kamppailun, joita kävin silloin kun ero kohtasi ja taistelin jokapäiväisen leivän puolesta? Ja että lapsilla oli kaikki tarpeellinen…

Muistavatko he rakkauden yltäkylläisyyden vai sen, etten ostanut jätskiä kun ei ollut eron jälkeen rahaa ostaa muuta kuin perunoita ja lenkkimakkara kastiketta varten.

Muistavatko he yhteiset mukavat viikonlopun leffaillat vai vain pitkät työpäiväni ja opiskelun tuomat paineet sekä kurin, joka takasi minulle opiskelurauhan.

Muistavatko he puristavat luistimet, kun piti odottaa alennusmyyntejä, jotta on varaa ostaa uudet seuraavalle vuodelle. Vai ne uudet saadut lönksäävät luistimet? Katselin aikuisen poikani varpaita ja tajusin, että hän ei ollut valittanut koskaan sitä, että kengät olivat olleet pienet, vaikka näin hänen varpaistaan, että ne olivat olleet kippurassa liian pienissä kengissä ja nyt ovat ”kärsineen näköiset”.

Osaanko minä olla lapsen lapsilleni Tina (famu), jonka luo on kiva tulla…. Osaanko minä ottaa lapset omina persoonina ja nähdä heidän vahvuutensa niin kuin omat isovanhempani ovat minussa nähneet ja kannustaneet oppimaan lisää…

En edes tiedä haluanko olla mummo… se kuulostaa niin vanhalta… Olenko valmis mummoksi?

Kun tulee mummoksi, on pakko hyväksyä ajatus, että oma nuoruus jäänyt jo taakse ja elämä alkaa olla kääntynyt loppupuolelle.

Niin monta lähetysmatkaa on vielä tekemättä, niin monta herätyskokousta pitämättä… Kuitenkin pikkuset tarvitsevat lähelleen turvallisia aikuisia, jotka rakastavat… Tukien heitä, Jumalan pieniä ihmeitä, kasvamaan terveiksi, tunteviksi, empaattisiksi aikuisiksi.

Osaanko antaa tarpeeksi aikaa ja rakkautta? Toivottavasti osaan… mutta olenko valmis luopumaan muusta… vai voiko kaiken jotenkin yhdistää…?

Siinä on kamppailua... henkistä, emotionaalista sekä hengellistä konsanaan…

Tällaisin ajatuksin tänään – armonvuonna 2011.

Efeso

2011-09-25T23:58:00.000+03:00

Heipä Hei, Lukija...

Kirjoitan blogia pitkästä aikaa...

Kiitos, että olet jaksanut odottaa seuraavaa postaustani.

Kesäloma syksyn korvalla...

Pääsin vihdoinkin viettämään kesälomaani syyskuun 9 päivä. Päätimme Arin kanssa lähteä käymään Turkissa.

Itse asiassa loman tarkoitus oli täydellinen rentoutuminen työntäyteisen kesän jälkeen...

Lomaan olimme varanneet aikaa kaksi viikkoa, jotka oli tarkoitus viettää Turkissa, Bodrumin nimemimaalla Gümbetissa.

Koska kyseessä oli kaksiviikkoinen matka, päätimme jo heti loman alussa, että lomassa täytyy olla muutakin kuin auringossa köllöttelyä, joten päätimme lähteä Efesoon ensimmäisellä viikolla ja toisella viikolla vuokrata auton, jolla kiertää etelä-Turkkia.

Efeson reissu oli koko päivän kestävä matka. Matkustimme bussilla reilut 2h Efesoksen kaupunkiin, vietimme siellä useamman tunnin kierrellen paikkoja. Välillä kävimme lounaalla ja sen jälkeen menimme Artemiksen temppeliä katsomaan.

Olimme Arin kanssa jo siinävaiheessa niin uupuneita, ettemme viitsineet Artemiksen temppelin yhtä pylvästä käydä katsomassa, vaan päätimme levätä ilmastoidussa bussissa. Meillä oli siinä vaiheessa jo takana lähes 8h matka, josta muutaman tunnin patikointi Efesoksen kaupungissa, kattilassa, jossa oli lämpöä reippaasti yli +30 astetta.

Kuvagalleriaa ja kertomusta kaupungista

Päätin laittaa kuvia katseltavaksi ja jopa kommentoitavaksi Facebookin galleriaan, johon pääset TÄSTÄ...

Kuvien alta löydät seikkaperäistä kertomusta, jota opas meille kierroksen aikana kertoi kaupungin historiasta.

Jäin miettimään Paavalin kirjettä Efesolaisille... Kristittyjen asemaan Efeson kaupungissa Kreikkalaisen mytologian sekä lukeneiden ihmisten keskellä... On mahtanut olla heillä haastetta.. Lisäksi mietin kuumuutta, joka kaupungissa oli, teknologiaa, joka oli pitkälle kehittynyttä, kuten vesi- ja viemärijärjestelmä. En voinut kuin ihailla aikaa, paikkoja ja sen aikaisia kristittyjä.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...

Nauti kuvasarjasta Efeson kaupungista...

Siunauksin
Tina

Syytöksestä anteeksiantamukseen ja yhä vaan kasvavaan uskossa vaeltamiseen.

2011-08-07T18:35:00.004+03:00

Olen tässä viime päivinä mietiskellyt syntiinlakeamusta 1 Moos 3.

Aatami ja Eeva käyskentelivät paratiisissa. Jumala oli antanut heille ohjeen, että hyvän ja pahantiedon puusta ei tulisi syödä.

He seisoivat hyvän ja pahantiedon puun läheisyydessä, kun käärme lähestyi Eevaa, kysyen ”Onko Jumala todellakin sanonut: ”älkää syökö kaikista paratiisin puista”?
Käärme kyseenalaisti Jumalan sanan… Yrittäen varastaa Eevalta Jumalan antaman ohjeen.

Eevan mieleen heräsi epäilys Jumalan sanan olemassaolosta, annetusta ohjeesta. Aatami seurasi vierestä Eevan ja käärmeen keskustelua. Käärme houkutteli Eevaa: ”ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne ja te tulette, niin kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.” 1 Moos 3:5

Silloin Eeva huomasi, kuinka herkullinen hedelmä onkaan, sitä oli ihana katsella. Puusta oli hyvä syödä ja puu oli kertakaikkisen suloinen antamaan ymmärrystä, joten Eeva otti sen hedelmää ja söi. Tässä täyttyi kolme ihmisen kiusausta: lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus… 1 Joh 2:15-17

Aatami katseli hommaa vierestä… Hän ei yrittänyt mitenkään estää Eevaa syömästä, vaikka hänkin tiesi, mitä Jumala oli puusta sanonut. Eeva siis söi ja antoi miehelleenkin, joka siinä vieressä seisoskeli, maistaa herkullista hedelmää.

Siirtyminen Jumalakeskeisyydestä itsekeskeisyyteen

Silloin aukenivat heidän molempien silmät ja he huomasivat olevansa alasti.

Huomaatko, ensimmäinen asia, jonka he oivalsivat, oli heidän omat vartalonsa - alastomuus – seksuaalisuus, joten heille tuli kiire peittää itsensä. He menettivät Jumalakeskeisyyden ja siirtyivät itsekeskeisyyteen.

Aatami ja Eeva kuulivat, kuinka Jumala käyskenteli paratiisissa. He pakenivat puiden suojaan. Onko Jumalalta piiloutuminen edes mahdollista? – Kyllähän Jumala tiesi, missä he olivat., mutta siitä huolimatta Jumala huuteli Aatamia, ”missä olet?” johon Aatami vastasi, että hän pelkäsi koska oli alasti. Syyllisyys tuli esiin heidän pelossaan. Alastomuus on synnin seuraus ja piiloutuminen on syyllisyyden tulos.

Jumala kysyi, kuka Aatamille oli kertonut, että hän on alasti? Herra kysyi, etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?”

Mitä tekee Aatami?

Hän syytti vaimoaan… Hän syytti Eevaa siitä, että Eeva antoi hänelle hedelmästä… Hän sanoi Jumalalle, ettää VAIMO, JONKA SINÄ ANNOIT OLEMAAN KANSSANI, antoi siitä puusta…

Ajattele, Aatami seisoi vieressä, eikä estänyt Eevaa ottamasta hedelmää, vaan oli partnerina mukana, mutta hän kuitenkin ensimmäiseksi syytti Eevaa, että se oli Eevan vika.

Aatami ei oikeasti olisi missään tilanteessa voinut selitellä, vaan hänen olisi pitänyt ylipäätään keskeyttää käärmeen ja Eevan keskustelu ja suojella puolisotaan sekä hänen hallintavaltaan annettua aluetta (1 Moos 2 :15).

Aatami yritti peittää syyllisyyttään osoittamalla Eevaa… Minua ei petetty, nainen petettiin.

Aatami myös antaa ymmärtää syyttävänsä Jumalaa siitä, että Jumala antoi hänelle vaimon. Eli jos Jumala ei olisi antanut vaimoa, hän ei olisi tehnyt syntiä. Muiden syyttäminen itsensä sijaan on luonnollisen ihmisen luonteenpiirre.

Jakeesta 6 käy ilmi, että Aatami oli läsnä kun vaimo joutui kiusaukseen, mutta hän ei tehnyt mitään suojellakseen vaimoaan, koska hän itsekin tahtoi syödä. Aatamia ei pakotettu syömään van hän söi.

Jumala kysyi Eevalta, mitä Eeva oli tehnyt. Eeva sanoi: ”Käärme petti minut ja minä söin.” Eeva siis tunnusti syöneensä, hän ei esittänyt vaatimusta eikä syytöstä tai selitellyt puolustellakseen.

Syntiinlankeamus toi pelon ja häpeän, syytöksen ja rangaistuksen.

Rangaistuksen ratkaisu - Armo ja anteeksiantamus

Jumala armossaan ratkaisi rangaistuksen ja vei sen päätökseen antamalla oman poikansa Jeesuksen Kristuksen sovittamaan synnit ristillä. Jeesuksen sovitustyön kautta me saimme vapautuksen synnistä, pelastumisen, parantumisen ja vapautumisen.

Jeesus kantoi sinun syntisi ja johdatti sinut vapauteen synnistä ja kuolemasta ja johtaa sinut iankaikkiseen elämään.

Kun käsitellään syytöstä ja häpeää, pitää mainita myös pettymys.

Kun ihminen lankeaa syntiin, syntyy häpeä ja sen jälkeen tulee myös pettymys itseensä, sekä lähimmäisiinsä. Kun syytät toista ihmistä jostakin, olet häneen pettynyt, hänen käytökseensä, toimintapaansa, ajatuksiinsa, tekoihinsa ym. Samalla olet pettynyt myös itseesi.

Pettymyksestä tulee puhdistautua.

Uskossa vaeltamiseen kuuluu testit ja pettymykset. Ne eivät ole uskossa vaeltamisen mukavimmat osat, mutta kuuluvat asiaan.

Älä luovu Jumalan suunnitelmasta siksi, että olet joutunut kiusaukseen, sortunut ja pettynyt itseesi ja muihin. Älä luovuta siksi, että mitään ei tapahdu. Uskon siihen, että kaikella on aikansa… Jumalan suunnitelma toteutuu jos et luovuta vaikeuksien edessä.

Valitse olla vahva uskossasi, älä epäile Jumalan lupausta (Room 4:20), kutsu näkymättömiä näkyväisiksi ja olemattomia olevaisiksi (Room 4:17) ja ole täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää (Room 4:21). Ja kiitä joka tilassa (1 Tess 5:18)

Muista, kun vaellat uskossa, kuljet vastaan vallitsevaa olosuhdetta. Etsi Herraa, kyllästä itsesi Jumalan sanalla ja täyty Pyhällä Hengellä.

Vihollinen on tullut vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Se aina iskee heikoimpaan kohtaasi. Jos heikkoutesi on se, ettet usko parantumiseen, se iskee kroppaasi, jos uskosi on heikko raha-asioissa, voit olla varma, että sinne vihollinen iskee - juuri lompakkoosi. Jos ylpeys (ylpeyden takana on häpeä) on ongelmasi, joudut tilanteeseen, jossa joudut myöntämään olevasi väärässä ja nöyrtymään.

Voitto ei koskaan tule helposti

Voitto ei koskaan tule helposti, se tulee aina taistelun kautta. Voittoa aina vastustetaan, se on vastustajan tehtävä. Mutta me saamme vaeltaa aina voitosta käsin, voitosta voittoon , voittajina, jo valmiiksi seppelöityinä. Se sinun tulisi muistaa!

Kun vaellat uskossa ja vastustus tulee yleensä ympärilläsi olevilta ihmisiltä, jotka eivät usko (tai uskovat vähemmän). Se, mitä he eivät ymmärrä, sitä he kritisoivat. Se, mitä he pelkäävät, sitä kohtaan he hyökkäävät.

Pue yllesi Jumalan koko sota-asu, jotta voit vastustaa vihollista ja ehkäpä myös hieman epäuskoisia uskovia...

Puhu uskoa itsellesi, lue raamatun lupauksia ääneen ja sijoita niihin itsesi. Usko tulee kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta (Room 10:17)…

Jeesus on paljon suurempi kuin se, mikä on maailmassa. Vihollinen ei voi muuttaa mieltäni tai tuhota uskoani. Minä aion selviytyä voittajana!

Jeesuksen nimessä!

Vastoinkäymisten limiitti

2011-07-06T09:10:00.000+03:00

Luulisi, että vastoinkäymisten määrään olisi limiitti... mutta ei, joskus ne ovat kuin pohjaton kaivo - niitä riittää... Luonnekko tässä pitäisi lujittua, ihmisyyden kasvaa? Vihaako oppia käsittelemään ja kyetä säilyttämään armahtava mieli? Missäkohtaa kulkee armahtamisen raja? Vai kulkeeko missään? Onko armahtamisen määrä rajaton? Missäkohtaa tilalle tulee ihmisyys ja inhimillisyys?

Ihmisyyden määrä on vakio... se on se, mitä olet... se, mitä olet oppinut ja omaksunut... Elämäsi mitta... Sinä, järkesi, tahtosi ja tunteesi...

Entä jumaluus sinussa? Vain sen määrä ilmaisee jumalisuuden määrän sinussa... Ihmisyyden ja inhimillisyyden jälkeen mittaasi ikäänkuin jatkaa jumalisuus... Miten PyhäHenki on jatkanut sinua, jalostanut sinua... Syrjäyttänyt ihmisen omaa tahtoa...

Siinä missä inhimillinen voima ja jaksaminen päättyvät, alkaa Jumalan työ... Kestät yli määrän, yli rajojen, yli olosuhteiden, yli tilanteiden... Monta tilannetta päällekkäin ja peräjälkeen.

Mikä ei tapa, se vahvistaa...

Sanotaan, että se, mikä ei tapa, vahvistaa... Niin se varmasti on... Kyllä vanha kansa tietää - pitkään eläneet.

Mutta miten jaksaa päivä toisensa jälkeen, kerta kerran jälkeen kun inhimillinen mitta on täyttynyt`

Siihen auttaa vain Jeesus Kristus... Kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaikkialla läsnäoleva Taivaallinen Isä ja Pyhä Henki, joka on lohduttaja kaikessa.

Isän ja äidin kuoleman jälkeen, ei ole enää vanhempia, jonka puoleen kääntyä, joilta neuvoa kysyä ja joilta lohdutusta saisi. Lohdutuksen antajana toimii Pyhä Henki... Neuvonantajana Taivaaniskä... En usko, että se on huonompi vaihtoehto kuin maalliset vanhemmat..

Ihmisen ymmärryksen ja Jumalallisen ratkaisun yhteentörmäys

Mistä minä voin tietää, mitä Jumala tahtoo minun tekevän? Se lukee raamatussa, luen sen sieltä.

Mutta mitä jos ohje ei olekaan suoraan poimittavissa raamatusta? Liekö silloin parasta valita raamatullinen linja? Vai odottaa ratkaisua rukouksessa? Tarkoittanee sitä, että minä en jauha rukouksen ritirampsuani vaan odotan kärsivällisesti ohjetta ylhäältä... olen hiljaa ja kuulostelen...

Mitäs jos onkin kaksi erimielistä uskovaa, joiden näkemys oikeasta ja väärästä poikkeaa toisistaan? Mitä jos yhteys heidän välillään on katkennut, rukouselämä hiipunut, esim avioparien välillä. Mitä jos toinen rukoilee ja toinen ei. Toinen saa vastauksen ylhäältä ja toinen ei, tai ei ymmärrä saamaansa vastausta tai ei halua ottaa sitä vastaan? Mitä silloin jää? Inhimillinen ratkaisu ja Jumalan armo.

Kuika monta avioliittoa on päättynyt näin? Kuinka monta ihmissuhdetta kadonnut kun toisen erilaisuutta tai eriävää mielipidettä ei olekaan kestetty? Ollaan oltu erimielisiä ja tuomittu toinen ylpeäksi tai ehkä jopa vääräuskoiseksi, kun ei ota vastaan minun oikeaa mielipidettäni tai tee niinkuin minä haluan/neuvon. Jumalalta saatu ratkaisu, jonka kokee omakseen, ei ole ihmisvoimin kaadettavissa, mutta sitä voidaan sujuvasti horjuttaa toisten toimesta... Oletko sä nyt ihan varma, että toi on Jumalasta?

Vaatii suunnatonta itsekuria toimia sen mukaan, minkä kokee Jumalalta saaneensa, vaikka muut sanoisivat sen vääräksi ja vaatisivat sinua toimimaan ihmissäännön mukaan, tottelemaan ihmistä.

Ketä sinä tottelet....?

Ap. t. 5:29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

Tämä on oivallinen ohjenuora sinulle, joka epäilet...

Mikä on sinun tapasi purkaa paineita?

Räyhäätkö lähimmäisillesi, käytkö heihin käsiksi, jos he eivät tottele? Panetko heidät ruotuun? Näytät mistä kana pissii? Sanot, missä kaappi seisoo?

Vai painutko piiloon tutkimaan motiivejasi, miksi minä reagoin näin voimakkaasti? Loukkaannuinko? Suutuinko? Miksi minussa nousee esiin väkivaltainen mieli? Miksi ihmeessä reagoin näin.... Auta Jeesus...

Itsensä kohtaaminen ei ole helppoa..

Rukoilin aikanaan Herralta, että paranisin haavoistani, että Hän näyttäisi minulle mikä on vialla ja mitä pitäisi panna pois. Hän todellakin näytti... Näin itsessäni niin paljon vikoja ja puutetta, että sen alle olisi sortunut. Aloin rukoilla, että Herra näyttäisi minulle, millainen Jeesus on... Ja sen rukouksen myötä olen saanut tutustua Jeesukseen, joka on rakastava, laupea, kiivas, rajukin, suorapuheinen, viisas, neuvova ja opastava ja varsinkin rohkea ja peloton jne...

Peloton...

Pelon voi istuttaa ihmistaimeen hyvin helposti. Varo sitä, varo tätä, älä sitä, älä tätä, hyi varo siitä tulee kipeäksi, älä laita käsiä suuhun, menee basilleja mahaan ja sairastut. Älä syö hiekkaa, siinä on kakkaa... Varo namusetiä ja tätejä. Luota itseesi, kun keneenkään muuhun et voi luottaa... Älä mene sinne, voit jäädä auton alle, älä koske siihen, siinä voi olla likaa/myrkkyjä.

Ihminen voidaan opettamaan pelkäämään kipua, sairautta vain ylireagoimalla tilanteisiin, jotka vain vaatisivat viileää otetta kuten verenvuodon tyrehdyttäminen... Ei siihen tarvita dramatiikkaa, huutoa ja kauhistelua. Verta vuotaa ja se tyrehdytetään ja sillä sipuli. Lisäämällä draamaa saadaan kasvatettua pelkotiloja.

Miksi minä...?

Minulle sattuu ja tapahtuu koko ajan... Olen kuin kahden kuoren välissä... Uskovat ihmiset eivät hyväksy minua/ammattiani/valintojani - minua haukutaan anonyymisti blogeissa, uskovien foorumilla... Minusta on lähetetty kiertokirjeitä seurakuntiin ja varoiteltu, Kristilliseen mediaan ja varoitettu - nimettömällä kirjeellä. Työni puolesta minulta jatkuvasti on varastettu kirjottamiani tekstejä kauneussivustoiltani, minulta on varastettu mainetta, rahaa, tavaraa, tuotteita. Minua on käytetty hyväksi, yritykseni liikesalaisuuksia on varastettu ja käytetty kilpailijan hyväksi. Mainettani on mustattu sekä henkilökohtaista että yritykseni mainetta keskustelufoorumeilla. Minua on pilkattu uskoni tähden. Minua on pahoinpidelty, lapsiani on pahoinpidelty, lapseni on ollut koulukiusattu ja opettaja ei sitä myöntänyt moneen vuoteen, minua on haukuttu vanhempana, kasvatusmetodejani arvosteltu, haukuttu erilaisilla nimityksillä.. Mitä vielä... lista jatkuisi loputtomiin.

Voimme valita heittäydymmekö marttyyreiksi ja nielemme kaiken... vai olemmeko ihmisiä, jotka kostavat? Kannattaako kaikkien asioiden nieleminen?

Suutu tai muutu... Suutu ja muutu...

Suutu, mutta älä vie vihaasi yli... Sinulla on oikeus pitää puolesi, mutta ei tuhota toista. Sinulla on oikeus ajaa asiaasi, ja vaatia oikaisua, mutta ei ole oikein olla kostonhimoinen. Ef 4:26 sanoo: "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli.

Tässä on meille oivallinen neuvo elämään... Suutu ja muutu...

Köyhä mies...

2011-01-16T10:27:00.000+02:00

Lueskelin miehelleni Saarnaajan kirjaa luvusta 9. Ja päästyäni viimeisiin jakeisiin, huomasin, että ne ovat jakeita, joita minun pitäisi hieman pidempään pohdiskella..

Eli jakeessta 13 ja siitä eteenpäin jäi mietityttämään minua ja niitä siis pohdin…

13 Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri: 14 Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja. 15 Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä. 16 Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla. 17 Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto. 18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

Jakeessa 15 puhutaan köyhästä viisaasta miehestä, joka pelasti kaupungin viisaudellaan, mutta kukaan ihminen ei muistanut sitä köyhää miestä.

Miksi köyhän miehen viisautta halveksitaan eikä hänen sanojaan kuulla?

Köyhä mies = varaton mies

Tarkoittaako köyhä tässäkohtaa varatonta?

Jos ihminen on varaton, eikö hän voi olla viisas? Jos hän olisi viisas, niin olisiko hän varaton?

Me ajattelemme, ettei voi ainakaan viisas olla, koska on varaton… Koska jos hän olisi viisas, hän ei olisi varaton, hänen elämänsä olisi toisenlainen ja toisenlaista… Mutta juuri aikaisemmin saarnaaja mietiskeli, että kaikkea voi sattua kaikille

Onko hän siksi epäuskottava koska on köyhä?

Uskotaanko rikasta miestä paremmin? Miksi?

Siksikö, että hänen menestyksensä näkyy ulkoisesti? Tekeekö rikkaus ihmisestä viisaan? Menestys voi olla vain ulkoista krumeluuria, vaikka ihminen olisikin täysin varaton tahi typerä.

Perustanko minä kuvan ihmisestä hänen ulkoisen vaikutelman mukaan?

Pidän varakkaampaa tai ulkoisesti varakkaammalta näyttävää viisaampana kuin köyhää tai ulkoisesti vaatimatonta?

Kertooko habitus todellisuuden?

Isäni rakasti rentoja vaatteita, verkkareita ja collegeita. Liike- ja työelämästä päästyään hän vaihtoi kravaatin ja kauluspaidan verkkareihin.

Kerran isäni, mökiltä palattuaan, päättikin yllättää äidin ja lähti hakemaan Hakaniemen Hallista, Reinin Lihasta kunnon paistia ja muutakin lihaa. Isäni oli periaatteen mies ja koska hän oli juonut olutta, hän lähti matkaan bussilla.

Hallista palattuaan hän päättikin ottaa taksin, koska kantamuksia oli niin paljon ja meni taksiasemalle. Taksikuski katsoi isäni mökkipartaa ja verkkareita ja kysyi: ”onks sulla varaa maksaa taksi”? Isäni äimistyi! Hän sanoi, että hänellä on niin paljon rahaa, että voisi tämän taksin ostaa ja löi kuskille rahatukon kouraan. Taksikuski meni ihan noloksi ja pyysi isältäni anteeksi.

Isäni mökkivaatteet ja –parta hämäsivät taksikuskia. Isä oli pahoillaan ehkä hieman loukkaantunutkin ja muistutti minua, että pukeutuminen tai muut ulkonäköön liittyvät asiat eivät saa vaikuttaa asenteeseemme tai käytökseemme kun kohtaamme ihmisiä.

Tarkoitetaanko tässä raamatunkohdassa vain rahallisesti köyhää?

Alkukieltä kun katsoin, siellä puhutaan sanasta, jonka merkitys on: hölmö, typerä, tyhmä, narrimainen…

Köyhä mies = huumorimies

Jos ihminen on narrimainen eli pilailija, hauskuttaja, huumorimies… ja hän tekee sen tahallaan… Tai jos hän viljelee sarkasmia? Tai hän ilkkuu tai ilveilee… Pidetäänkö häntä helppoheikkinä ja sen tähden häneltä puuttuisi auktoriteettia…

Pidämmekö tällaista ihmistä moraalittomana ja pelkkänä hassuttelijana? Eikö tällaisella ihmisellä, jota ei huumorin takia oteta vakavasti, ole viisautta?

Köyhä mies = tyhmä mies

Tai ihminen, joka on tehnyt virheitä ja toiminut hölmösti, tyhmästi, typerästi… Jääkö hän virheensä takia tyhmäksi tai hölmöksi? Vai voiko hän virheistään huolimatta olla viisas ja vakavasti otettava?

Köyhä mies = vammainen mies

Entäpä jos ihmisellä on vaikka jokin vamma, esim. CP-vamma? Hän ei hallitse ruumistaan ja käyttää mahdollisesti sähköistä rullatuolia. Hänen kasvojen lihakset eivät ole hallittavissa, ehkä hänen ulkonäkönsä on meistä ”taviksista” poikkeava.

Pidätkö häntä vammansa tähden vähä-älyisenä, koska hän ei hallitse ruumistaan? Vammastaan huolimatta tämä ihminen saattaa olla koulutukseltaan ekonomi tai juristi. Hän saattaa olla älykkö. Uskotaanko tällaista ihmistä, jos hän neuvoo? Syökö ulkoiset seikat hänen auktoriteettiaan? Viisauttaan?

Köyhä mies = ihminen vailla itsekuria

Jos ihminen ei saata itse ohjata itseään oikealla tavalla (hallitse ja pysty ohjaamaan järkeään, tahtoaan ja tunteitaan) ja sen tähden tekee elämässään virhevalintoja, häntä pidetään tyhmänä toimintansa tähden ja hän ei meidän mielestämme hallitse elämäänsä.

Menetämmekö tällaisten ihmisten viisaat sanat, halveksimalla heidän viisauttaan?

Jumala käyttää ketä tahtoo…

Olin kerran puhumassa kotikokouksessa, jossa järjestäjän ”vammainen” tytär alkoi puhua minulle, että tulen lähtemään Keniaan, Afrikkaan. Tämä oli vajaa vuotta aikaisemmin, ennen kuin Kenian lähetysmatkamme tehtiin.

Tätä tyttöä käskettiin olemaan hiljaa, hänen käytöstään pidettiin häiritsevänä mölinänä. Sanoin, että antakaa tytön puhua ja hän puhui Jumalalta tulleita tiedon sanoja minun elämääni.

Jos olisin katsonut tyttöä inhimillisin silmin ja ajatellut, että olisipa tuokin hiljaa, niin olisin menettänyt tämän ihanan Taivaallisen sanoman.

Tyhmäin päämiehen huuto

Jakeessa 17 puhutaan viisaitten sanoista, hiljaisuudessa kuultuja, on paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.

Kuinka monta kertaa olet lukenut tämän kohdan?

Puhutaanko tässä tyhmästä päämiehestä vai päämiehestä, joka hallitsee tolloja/hölmöjä/röyhkeitä/ylimielisiä/kopeita?

Tyhmäin päämies on ihminen, joka johtaa väärällä asenteella olevia ihmisiä (ylimielisiä, kopeita, röyhkeitä (ylpeitä?)) . Huuto kuvastaa kovaäänistä omien tarpeiden täyttämisen pyytämistä.

Hiljaisuudessa kuullut viisaat sanat

Hiljaisuudessa kuullut viisaat sanat ovat niitä sanoja, jotka syvässä levossa, hiljaisessa asenteessa/sisäisessä rauhassa pureutuvat sydämeesi… hiljaisuudessa, jonka vietät Jumalan kanssa taivaallisissa.

Tällaisen hiljaisuudessa ja levossa sekä nöyrällä asenteella olevan ihmisen pyyntö kuullaan paremmin kuin ihmisen, joka ”kovaäänisesti” jopa monitahoisesti huutaa tarpeeseensa, muuttamatta mitään, oppimatta mitään, lopulta… ymmärtämättä mitään.

Viisaus vs. välineet

Miten ihmeessä tuossa viimeisessä jakeessa sanotaan noin hassusti?

Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

Totta on se, että viisaus on parempi kuin välineet, oli kyseessä sitten mikä tahansa sotaan tai rauhaan liittyvä, mutta mitä ihmettä tuo syntinen tähän liittyy?

Mitä tarkoittaa… yksi ainoa syntinen?

Alkukieltä katsoessani huomasin, että tässä kohtaa syntinen voi tarkoittaa montaa asiaa…

Synnin kautta ihmisen elämään tulee syyllisyys, tuomio ja rangaistus.

Syntinen tarkoittaa myös ihmistä, joka on hukannut fokuksensa… eli päämääränsä. Hänen huomion keskittämisensä on heikentynyt tai se on jopa kadonnut. Hän heiluu oikean ja väärän välillä erottamatta niitä toisistaan.

Taistelussa, oli se sitten hengellinen tai henkinen – päämäärän hukkaaminen voi olla kohtalokasta. Huomion herpaantuminenkin saattaa viedä sivuraiteelle tai jopa harhaan. Se johtaa syntiin, aiheuttaa synnin ja häpeän.

Jos päämäärän hukkaa niin välineistä tulee turhat. Vaikka olisi maailman parhaimmat välineet, mutta hukkaa välineiden käytön kohteen, niin silloin kadotetaan se hyvä, mitä viisaudella voidaan saavuttaa.

Mikä sitten on viisautta?

On ihmisiä, jotka määrittelevät viisauden loppututkintojen kautta, ammatin kautta, arvostuksen kautta. On ihmisiä, jotka pitävät taloudellisesti menestyviä ihmisiä viisaina. Kirjaviisaus, käytännön viisaus, tiedot, taidot… Viisautta on monenlaista…

Jumalan mielenmukainen viisaus

Mutta Jumalan mielenmukaista viisautta on nöyrä asenne (ei nöyristelevä) ihmisten ja Jumalan edessä. Kaikilta ja kaikesta voi oppia jotakin. Viisautta on oppia ymmärtämään Jumalan tahto ja tehdä sen mukaan, oma osansa, jonka Herra meille itse kullekin on tarkoittanut.

Jeesuksen nimessä

Anonyymisti Päin Pläsiä...

2011-01-12T18:55:00.003+02:00

Prepaid-liittymät ja anonyymit sähköpostiosoitteet...

Mietin näitä prepaid-liittymiä ja anonyymeja sähköpostiosoitteita...

Sain tänään prepaid-liittymästä, ilman nimeä olevan, tekstiviestin, jossa annettiin ymmärtää, minuun liittyvän, kolmannen henkilön olevan epäluotettava.... Ja minua pyydettiin ryhtymään joihinkin toimenpiteisiin.

Kysyin tietenkin numerotiedustelusta numeroa, mutta siitä ei saa mitään tietoa. Numero ei myöskään vastannut kun siihen soitin, vaan antoi ilmoituksen, ettei numeroon saada yhteyttä.

Vedin johtopäätöksen, että se on jonkun ihmisen nimetön kakkosliittymä, josta soitetaan tai tekstaillaan vain tällaisia anonyymejä viestejä.

Neiti Nimetön ja Herra Tekaistu Nimi...

Miksi ihmeessä ihmisten pitää haukkua toisia nimettöminä tai tekaistuilla nimillä? Väkisinkin silloin ihmettelee, onko kaikki jauhot puhtaina pussissa... tai mikä oikeasti on yhteydenoton takana...

Anonyymiä rukousta...

Saan ajoittain myös nimettömiä esirukouspyyntöjä...

Miksi suuri avuntarve on anonyymi? Eikö avun pyytäjä kehtaa kertoa nimeään? Ketä hän varjelee? Vai varjeleeko hän vain ylpeyttään?

Jos pyytäjä tietää kuka minä olen ja tietää minun olevan rukouksen ihminen, niin miksi hän ei kehtaisi kertoa nimeään? Siksikö, että epäilee minun kertovan siitä jollekin? Kuinka siis voin kertoa ihmisen asiat, jos hän pelkää tulla paljastetuksi? Eikö Jumala jo valmiiksi tiedä kaiken? Jos hän pyytää minua kertomaan asiaansa Jumalalle, niin rukoilisinko siis... tämä anonyymi, Herra, sinä tiedät kuka hän on.... Onnistuuhan se niinkin...

Rukouspalvelussa kun ihminen tulee luokseni rukoiltavaksi, hän näyttää kasvonsa ja äänellään kertoo asiansa... Mutta anonyymi sähköposti ei kerro minulle mitään... ei äänellä, ei kasvoilla, ei käsialalla, ei kosketuksella. Rukouspyyntö on hajuton ja mauton. Siinä ei näy kuulijan tuska, ei itku, ei vaiva, ei kipu, ei särky...

Kun tällainen anonyymi lähettää minulle rukouspyynnön, jossa hän vaatii minua ottamaan hänet ja hänen asiansa jatkuvaan rukoukseen... Hän ei tule ollenkaan ajatelleeksi sitä, tahtooko Pyhä Henki minun rukoilevan anonyymin asioita jatkuvana rukouksena vieden tilaa ehkä sen ihmisen esirukousajasta, joka antaa rukouspyynnölleen kasvot tai nimen.

Jos tämä anonyymiteetti olisi tarkoitettu olemassa olevaksi... Herrahan suoraan voisi kertoa minulle anonyymin ihmisen rukousaiheet ilman vaatimusta. Näin on tapahtunut.

Herra antaa Anonyymille kasvot

Olen useita kertoja saanut sanoman jollekin ihmiselle vietäväksi, mutta en ole, siinä hetkessä, tiennyt kenelle sanoma on. On ollut vain kuva ihmisestä tai tuntomerkki. Joskus olen saanut hyvin voimakkaasti käskyn lähteä johonkin paikkaan, jopa ulkomaille, jossa tulen tapaamaan ihmisen, jolle sanoma on. Ja siellä paikassa Herra on johdattanut tämän kyseisen ihmisen luokseni tai minut hänen luo tuntomerkkien perusteella.

Kun sitten sanoman vien, en koskaan vie sitä esittelemättä itseäni. Enkä myöskään anna sanomaa/profetoi, jos vastaanottaja ei halua minun niin tekevän. Joskus sanoma tulee ratkaisuksi asianomaisen tilanteeseen, joskus se on ennakkotieto tulevasta tilanteesta, joskus se on vapautuminen, pelastuminen tai parantuminen.

Anonyymisti Päin Pläsiä...

Mikä merkitys vastaanottajalle on sanoilla, jotka kirjoitetaan anonyymisti? Mistä vastaanottaja tietää, onko sanoma totta? Mikä on anonyymin sanoman tarkoitus? Onko sanoman tarkoitus kylvää epäluottamusta ihmisten välille? Onko sen tarkoitus kylvää epäilystä vastaanottajan mieleen? Vai onko sen tarkoitus manipuloida vastaanottajan mieltä, mielipidettä tai ajattelua?

Negatiivisen lausunnon voima...

Olin kerran tilanteessa, jossa minulle kerrottiin, että eräs henkilö oli antanut minusta negatiivisia lausuntoja... Olin "epäluotettava" ja "ehkä vähän epäilyttäväkin" koska "hän on niin huolissaan minun hengellisestä tilasta" ehkä "on lain alla", "rakkaudeton", "fundamentalisti", "väärässä hengessä toimiva", "irrallinen satelliitti"...

Tuli tilanne, jossa tämä minulle, minusta, kerrottu juttu tuli Pastorin korviin ja Pastori soitti tälle miehelle, joka oli minulle kertonut minusta kerrottaneen... Tämä uskon veli kielsi asian, ei hänelle oltu kerrottu minusta mitään, vaikka itse kertoi minulle kerrotun... Uskon veli pani välit poikki kanssani. Hän oli valmis kuuntelemaan juoruja ja kertomaan niistä asianosaiselle, mutta ei ollutkaan valmis puhumaan asiaa auki, jotta valhepuheen puhuja olisi saatu asiasta tilille ja asia oikaistuksi.

PPP - Parjausta Parjauksen Perään...

Minusta on myös kirjoitettu erilaisia parjauskirjeitä ja lähetetty niitä moniin seurakuntiin, ennalta niihin paikkoihin, joissa puhuin ja/tai joihin olin menossa puhumaan sekä TV7:n. En tiedä oliko niissä kirjeissä ollut allekirjoitusta... Enpä usko, että oli - muistaakseni ne päättyivät: "Turvallisuussyistä en kerro nimeäni".

Olen saanut viestin eräältä palvelimelta, että Fight For Salvationin salasanoja oli koitettu vaihtaa ja kaapata Fight For Salvationin nimeä omaan käyttöön... Ties millaiseen kirjoitteluun...?

Minun nimelläni on esiinnytty ja tekaistuja sähköposteja lähetetty jostakin omituisesta sähköpostiosoitteesta, jossa minut oli merkitty sähköpostin "omistajaksi". Harmi vaan lähettäjälle, että minäkin sain sellaisen itse, tekaistusta sähköpostista lähetetyn viestin, jossa oli nimeni allekirjoittajana. Hups vaan! Viestissä oli varoitus eräästä tuntemastani siskosta... Viestissä minun nimelläni kirjoittava varoitti tästä tuntemastani siskosta sähköpostitse jotakin "tiettyä ryhmää", johon minutkin oli piilokopiona (varmaankin vahingossa) liitetty. Sähköposti ei ollut minun tina.antamo(at)xxxx.com eikä ffs(at)welho.com vaan nimeni oli nimimerkki ja osoite oli jostain sellaisesta osoitteesta, joka oli nimetty johonkin yleiseen ilmaisten sähköpostien tarjoajan palvelimeen (luukku tai vastaava).

Turpaan vaan niin, että tukka lähtee...

No miksi en sitten tehnyt/tee rikosilmoitusta? Siksi koska en näe sellaista vaivaa...

Perkele tykkää saada hämmennystä aikaan, se nauttii siitä, kun se saa uskovat tappelemaan, väittelemään ja valehtelemaan. Se lekottelee paskapuheiden hajussa, se kelluu niiden aiheuttamassa riidassa ja epäsovussa... Se suorastaan piehtaroi uskovien keskeisistä juoruissa ja pahanpuhujaisissa, varsinkin niissä joissa puhutaan "kauniisti pahaa toisesta" olemalla "huolissaan toisen hengellisestä elämästä/tilasta". Joh 10:10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

Suoraa puhetta suloisesti...

En koskaan ole ollut erityisen tykätty, varmaan siksi, että en halua olla juorujen kanssa tekemisissä. Kirjoitan omalla nimelläni ja naamallani. Voi olla, että jotkut ystävistäni ovat lähteneet pois elämästäni tai sulkeneet minut ulkopuolelle omasta elämästään tällaisten pahanpuhujaisten tähden... Mutta se ei oikeastaan enää minua harmita.

Tiedän, mitä olen sanonut, tehnyt tai jättänyt tekemättä... Olen pyrkinyt selvittämään kaikki asiat ihmisten sekä Jumalan kanssa, mitä selvittää saattaa, antanut anteeksi, antanut anteeksi ja antanut anteeksi. Sääli vain, että joitain ihania ihmisiä on poistunut elämästäni...

Joistain ei vain enää kuule...

Joistain ei vain enää kuule... toiset toteavat, että tämä ystävyys on tarkoitettu olemaan vain väliaikainen ja Jumala on vetänyt meidät erilleen... Kuuletko sanojasi? Ei Jumala vedä erilleen, Jumala yhdistää...

Lämpimät välit muuttuvat yhdessä yössä muodolliseksi, jopa kylmäksi... Miten?

Miten lämpimät välit muuttuivat muodolliseksi? Otin yhteyttä, en saanut enää vastausta... miksi?

Eräs rakas uskon sisareni kertoi olevansa kateellinen siitä, että Jumala käyttää minua ympäri maailmaa ja kun sairaat paranee...? Ihmettelin hänelle miksi?... käyttäähän Jumala sinuakin (Hän on Jumalan kutsuma evankelista ja palvelee paikkakunnallaan Herraa)??? Hän ei osannut vastata... Välimme eivät ole vielä palautuneet ennalleen ja olen siitä erittäin surullinen. Minulla on ikävä tätä siskoa ja ajoittain muistelen häntä ja keskustelujamme kyyneleet silmissä... olisi ihanaa jakaa Herraa ja Herrasta vielä.

Miten sanat voivat muokata mieltämme?

Sanat voivat muokata mieltämme... Vaikka tuntisimme ihmisen, voivat mieleemme kylvetyt epäilyksen sanat saada sellaiset mittasuhteet, ettemme enää luota ihmiseen, josta olemme juorun/juoruja kuulleet. Ne jäävät mielemme sopukoihin ja jos emme pidä varaamme, jäävät sinne ajaksi vaikuttamaan. Tämän jälkeen luonnollinen kanssakäyminen on hankalaa ja vetäydymme ihmisestä.

Kysy, jos et tiedä...

Jos kuulet juorun, ota selvää kysymällä itse juorun kohteelta, pitääko puheet paikkaansa. Jos pitävät, rakasta lähimmäistäsi ja auta synnintunnustuksen kautta parannukseen. Jos eivät pidä, usko sisartasi ja veljeäsi. Yleensä pahanpuhumisen taustalla on jokin syy... Älä vedä johtopäätöksiä "nimettömän ilmiannon" perusteella. Kuuntele, jos puhujalla on kasvot, mutta erottele juoruilu ja pahanpuhuminen sielunhoidollisesta keskustelusta.

Älä levitä eteenpäin...

Jos kuulet jotain, pyydä Herraa sinetöimään huulesi ja sydämesi pahanpuhumisen vaikutuksilta.

Mitä raamattu sanoo?

2. Kor. 12:20	Sillä minä pelkään, että tullessani ehkä en tapaa teitä semmoisina, kuin tahdon, ja että te tapaatte minut semmoisena, kuin te ette tahdo. Minä pelkään, että teidän keskuudessanne ehkä on riitaa, kateutta, vihaa, juonia, panetteluja, juoruja, pöyhkeilyä, epäjärjestyksiä;
1. Tim. 5:13	He oppivat kylää kierrellessään vielä laiskoiksikin, eikä ainoastaan laiskoiksi, vaan myös juoruisiksi ja monitouhuisiksi ja sopimattomia puhumaan.
3. Joh. 1:10	Sentähden minä, jos tulen, muistutan hänen teoistansa, mitä hän tekee, kun pahoilla sanoilla meistä juoruaa; ja vielä siihenkään tyytymättä, hän ei itse ota veljiä vastaan, vaan estää niitäkin, jotka tahtovat sen tehdä, ja ajaa heidät pois seurakunnasta.

Tässä on meille mietittävää kasvottomuudesta...

Haluatko sinä antaa kasvosi juoruiluille vai Herralle?

Jeesuksen nimessä!

Kuva, joka tähän blogiin on liitetty, on www.paulikervinen.com omaisuutta ja nimeltään gossip

Mitä Raamattu kertoo meille Jeesuksen syntymän ajankohdasta?

2010-12-27T01:33:00.002+02:00

Facebookissa käyty keskustelu kirvoitti mieleni pohtimaan Jeesuksen syntymän ajankohtaa… ja sitä, kehottaako raamattu meitä viettämään sitä joulukuun 24 tai peräti 25 päivä?

En löytänyt raamatusta kohtaa, jossa olisi tällaista mainittu, mutta historiankirjasta löysin. Vuonna 354 Rooman piispa Julius I määräsi Jeesuksen viralliseksi syntymäpäiväksi 25.12.

Raamatusta käy selkeästi selville se, että ajankohtana tuo yllämainittu ajankohta on melkoisen mahdoton, koska joulukuussa, Jeesuksen aikaan, oli kylmää ja sateista. Joinakin talvina oli pakkasta, jopa luntakin. Joulukuu ei voi olla oikea ajankohta Jeesuksen syntymälle, koska niin kylmällä eivät paimenet olisi voineet mitenkään olla kedolla yöllä vartioimassa laumaansa.

Kun luin Luukkaan evankeliumia, sieltä käy ilmi, että Jeesus syntyi puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Johanneksen isä oli nimeltään Sakarias kuului Abian osastoon. Abian:n osaston täytyi palvella oman vuoronsa aikana temppelissä (siihen aikaan ei työvuoroja siirrelty).

On laskettu, että Sakariaan palveluvuoro oli neljännessä kuussa. Vuoronsa jälkeen hän palasi kotiin. Luukkaan evankeliumista (Luuk 1) käy ilmi, että Elisabeth, joka oli Sakariaan vaimo tuli Sakariaan paluun jälkeen raskaaksi. Ajankohta oli silloin viidennen kuun alkua.

Luukas 1:26-> voidaan lukea Jeesuksen hedelmöittymisen ajankohdasta. Ja tästä jos lasken, lukion lyhyellä matematiikalla, 9kk odotusajan, totean, että Jeesuksen syntymä olisi ollut juutalaisen kalenterin mukaan juuri syys-lokakuussa eli Lehtimajajuhlan aikaan.

Verollepanoa ja Lehtimajajuhlaa

Tutkiessani raamatusta Jeesuksen syntymän ajankohtaa, huomasin, että kaikki majatalot olivat täynnä. Miksi? Koska oli verollepanon ja lehtimajajuhlan aika. Kaikki majatalot olivat täynnä juhlaväkeä ja niitä, jotka olivat lähteneet verolle pantaviksi kukin omaan kaupunkiinsa (Luuk 2:3). Tämän tähden Joosefille, Marialle sekä Jeesus-vauvalle ei löytynyt sijaa majatalosta vaan tallista. Todennäköisesti heillä oli jopa varaa maksaa majoituksesta kun kerran majataloon olivat menossa.

Jumala oli kehottanut Israelin kanssa kokoontumaan yhteen, juhlimaan juhlia, kolme kertaa vuodessa. Yksi näistä juhlista oli juuri lehtimajanjuhla.

Lehtimajajuhla

Useita vuosia sitten Herra kehotti minua tutkimaan juutalaisia juhlia. Hän puhui minulle niiden vertauskuvallisuudesta.

Mikä on lehtimajanjuhlan esikuva?

Avaan hieman taustaa, jotta voimme piirtää mieleemme kokonaiskuvaa.

Rosh Hashanah – uuden vuoden juhla

Rosh Hashanahin viettoon kuuluu oleellisena osana Shofariin puhaltaminen, jolla ikäänkuin herätetään sielu punnitsemaan tekoja ja muistamaan Luojaansa. Herran tulemusta kuvaavaa ”pasuunansoiton juhlaa” vietettiin seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä. Pasuunan ääni soi silloin kun Herra astui Siinan vuorelle antamaan lakinsa. Uudesta testamentista vastaava suuren pasuunan ääni kuuluu silloin kun Jeesus tulee meidän Herranamme.

Suuri sovituspäivä

Suurena sovituspäivänä vain ylimmäinen pappi sai mennä kaikkein pyhimpään suitsuttamaan ja pirskottamaan syntiuhrin verta armoistuimelle. Ylipappi sovitti ensin itsensä ja sen jälkeen kansan synnit. Suuren sovituspäivän ajankohta oli seitsemännen kuun kymmenes päivä.

Tämä on esikuva Jeesuksesta Ylimmäisenä pappina, joka tuli maailmaan sovittamaan syntimme.

Lehtimajajuhla

Lehtimajaa juhlitaan orjuudesta vapauttamisen muistoksi. Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Lehtimajajuhla muistuttaa siitä kun Israelin kansa asui seitsemän päivää lehtimajoissa muistellen vapautustaan. Lehtimajan ajankohta on seitsemännen kuun 15-21 päivä.

Jokainen näistä juhlista Rosh Hasanah - pasuunan soiton juhla, Suuri sovituspäivä sekä Lehtimajajuhla ovat vertauskuvia Jeesuksesta, Messiaana, sillä Hän tulee takaisin pasuunan kuuluessa, Jeesus sovitti syntimme ylimmäisenä pappina Golgatalla ja Jeesus johdattaa meidät juhlimaan orjuuden päättymistä ikään kuin lehtimajajuhlaan.

Joulun vietto

Jo vuosia sitten etsin raamatusta ohjetta tai käskyä viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa. Sellaista kohtaa en löytänyt. En löytänyt mainintaakaan joulusta tai kehotusta juhlia Jeesuksen syntymää. Tietenkin voidaan hatarasti vetää johtopäätös siitä, kun tietäjät veivät lahjoja Jeesukselle, mutta se ei liene kuitenkaan ole kehotus joulun viettoon? Varsinkin jos syntyminen on tapahtunut syys-lokakuussa. En myöskään ole löytänyt seimen läheltä joulukuusta, jonka alle lahjat laitettiin. Sellaista kuusta ei olisi löytynytkään, jonka alle se lahjojen määrä olisi mahtunut.

San 18:16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

Lähi-idässä ja ylipäätään Idän kulttuureissa ei anneta vähäisiä tai nimellisiä lahjoja. Mitä korkeampaa tai tärkeämpää henkilöä menet tapaamaan sen suurempi ja arvokkaampi on lahjasi. Joten kun idän viisaat miehet tulivat tapaamaan Jeesus Kuningasta, oli heillä mukanaan valtavan suuret ja arvokkaat tuomiset.

Muistan lukeneeni jostain kirjasta, että eräs Austraalialainen liikemies oli tutkinut Lähi-Idän lahjakäytäntöä ja tulleen tutkimuksissaan siihen tulokseen, että tietäjillä olisivat tuoneet mukanaan vähintään seitsemän kamelia, jotka kuljettivat kultaa, seitsemän kamelia, jotka kuljettivat mirhaa ja seitsemän kamelia, kantaen suitsuketta.

Tämä ei vielä todista joulusta tai joulun vietosta vaan enemmänkin siitä, ettei Jeesus ollut köyhä mies.

Vastaako joulu Hanukkaa?

Hanukka on juutalaisten juhla, jota vietetään marras-tammikuussa. Tänä vuonna 2010 se osuu 2-10.12 väliselle ajalle.

Hanukka kestää kahdeksan päivää ja alkaa juutalaisen ajanlaskun mukaan kishlev-kuun 25. päivänä. Sitä vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen, välillä häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eaa.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi (1 Makkab. 4:59; Joh. 10:22). Kun juutalaiset olivat saaneet temppelin takaisin ja siivonneet sen, he halusivat siunata sen uudelleen, mutta löysivät vain vähän pyhää öljyä. Kuitenkin tapahtui ihme, ja öljy riitti kahdeksaksi päiväksi, minkä jälkeen sitä saatiin lisää (Wikipedia).

Jotkut kristityt, jotka ovat oivaltaneet jotakin joulun pakanallisuudesta, ovat siirtyneet viettämään hanukkaa tai puolustavat joulun viettoaan hanukkajuhlalla.

Asettiko Jumala hanukka-juhlan?

Jumala on asettanut vanhassa liitossa seitsemän juhlaa: Purim (Ester 9:1), Seder (2Moos 12), Pesah (2 Moos 12), Shavuot (2 Moos 19-20), Rosh Hashana (3 Moos 23:34), Jom Kippur (3 Moos 16:7-31) ja Sukkot (3 Moos 23:34-43).

Hanukka-juhla on juutalaisten itsensä asettama juhla.

Alkuperäiseen temppelin vihkimisen muistojuhlaan kuului polttouhrin uhraaminen. Jeesuksen sovituskuolema poisti ja kumosi jokaisen vanhan liiton uhritoimituksen, joten meidän ei missään nimessä tulisi uhrata vanhan liiton uhreja, koska ne on jo kumottu Jeesuksen kuolemassa.

Joh 10:22-23 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. 23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

Tämä jae ei tee hanukka-juhlasta vielä uskovien juhlaa. Ensinnäkin, hanukka-juhla ei ollut Jumalan itsensä asettama juhla vaan juutalaisten asettama. Toiseksi, tämä juhla kuului vanhaan liittoon. Toki Jeesus oli juutalainen ja Häntä koski kaikki vanhan liiton lait ja säännökset. Hän eli kansansa parissa ja eli ihmisenä. Mutta Jeesuksen kuolemassa kumoutui jokainen, aikaisemmin eläinuhrina annettu, syntiuhri ja lakikin tuli täydelliseksi.

Hanukka eli valon juhla ei siis ole Jeesuksen juhla vaan sitä vietettiin temppelin pakanoilta valtaamisen ja uudelleen Jumalalle vihkimisen kunniaksi.

Jumalan Henki asuu meissä…

Me olemme Jumalan temppeli. Pyhä Henki asuu meissä. Meidän henkemme on kytketty yhteyteen Jumalan Hengen kanssa. Sen tähden meidän ei tarvitse juhlia hanukkaa, että temppelimme olisi puhdas, puhdistettu vihollisen vallasta. Sellaiseen juhlaan riittää ainoastaan Jeesuksen risti!

Joulu joka päivä…

Me saamme kristittyinä juhlia Jeesuksen syntymää jokaisena päivänä… Tai pikemminkin Jeesuksen ristin kuolemaa koska Hän vapautti meidät synnin ja perkeleen vallasta ja antoi meille lahjaksi iankaikkisen elämän Hänen kanssaan ja Hänessä.

Yhteenvetona

Tosiasia on ettei Jeesus syntynyt joulukuussa vaan syys-lokakuussa. Jumala rakastaa totuutta. Hän halajaa totuutta salatuimpaan asti.

Ps. 51:6 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.

En usko Herran haluavan meidän osallistuvan valheeseen tai vääryyteen. En usko Hänen myöskään haluavan, että olemme kiinni traditioissa, jotka eivät ole raamatulla mitenkään perusteltavissa.

Voi olla, että loukkaannut kirjoitukseeni… Mutta en minä siitä sinänsä piittaa… Sinä voit viettää joulua tai hanukkaa halusi mukaan… Voi olla, että sanot minua lakihenkiseksi tai fundamentalistiksi. En oikeastaan siitäkään välitä.

Välitän ainoastaan siitä, mitä Herra minusta ajattelee. Jos tiedän ja koen jonkin asian vääräksi tai väärin tulkituksi, on tehtäväni selvittää se itselleni, Jumalan Sanan valossa, mitä mieltä Herra itse asiasta on.

En näe järkeä lähteä kinaamaan asiasta kenenkään kanssa, vaan kehottaa jokaista meistä tutkimaan itse Sanasta, mitä raamattu sanoo ja lyödä polvilumpiot lattiaan ja rukoilla, että Pyhä Henki avaa Sanan ja että osaa, saa voimia sekä uskaltaa toimia ihmisten sekä ennen kaikkea Jumalan edessä niin kuin oikeaksi havaitsee, mahdollisista loukkaantumisista huolimatta.

Jeesuksen nimessä…

Älä luota silmiisi ja korviisi

2010-12-26T13:32:00.004+02:00

2 Piet 1:19 Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.

Saman luvun alussa, Pietari pohdiskeli kokemuksiaan pyhällä, muodonmuutoksen, vuorella.

Hän oli yksi kolmesta valitusta, jotka näkivät Jeesuksen muuttuvan omien silmiensä edessä. Pietari todisti Jeesuksen kasvojen loistavan niinkuin aurinko, ja hänen vaatteittensa tulemista valkoisiksi niinkuin valo (Matt 17). Pietari myös näki Mooseksen ja Eliaksen ilmestyvän Jeesukselle ja katseli kuinka he keskustelivat keskenään.

Pietari painotti, kuinka hän henkilökohtaisesti, omilla korvillaan kuuli Jumalan puhuvan pilvestä: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä".

Pietarin ympärillä olleen väkijoukon täytyi tuntea kunnioitusta, ei vain siksi, että Pietari, joka oli yksi alkuperäisistä opetuslapsista, oli heitä opettamassa, vaan vielä enemmän siksi, että hän oli yksi niistä kolmesta miehestä jotka olivat Jeesuksen lähimpiä ystäviä.

Huolimatta Pietarin ihanasta kokemuksesta, hän selitti seurakunnalle, että siinä oi vielä jotain paljon voimallisempaa kuin saada avoin näky tai kuulla Jumalan puhuvan taivaasta. Ja se on voimallinen tosiasia, Jumalan Sana!

Ei jokainen uskova koko elinaikanaan näe näkyjä tai kuule Jumalan puhuvan kuuluvalla äänellä, mutta jokaisella voi olla Jumalan Sana.

Jumalan Sanan täytyy aina olla meidän lopullinen auktoriteettimme. Jos me näemme omilla silmillämme asioita, jotka on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, meidän tulee näkemästämme huolimatta valita yksimielisyys Jumalan Sanan kanssa. Se toki edellyttää Jumalan Sanan tutkimista ja tuntemista.

Pietari yksinkertaisesti muistutti seurakuntaansa Jumalan Sanan asemasta korkeimpana auktoriteettina ja tärkeysjärjestyksenä heidän elämässään.

Ps 138:2 sanoo: sinun lupauksesi (Jumalan Sana) on suuri yli kaiken, mitä Sinun nimesi ilmoittaa.

Olosuhteet eivät koskaan voi muuttaa Jumalan lupauksia, mutta Jumalan lupaus voi muuttaa sinun olosuhteitasi... Taivas ja maa katoavat, mutta Jumalan Sana ei koskaan (Luuk 21:33).

Miksi et tänään valitisi tehdä Jumalan Sanasta perustusta elämällesi?

Valitse Raamatun perustus elämällesi siitä huolimatta, mitä silmäsi näkevät, korvasi kuulevat, tai mitä ajatuksesi tai tunteesi ovat.

Taloudelliset ongelmat, masennus tai sairaus eivät kestä ikuisesti, ne ovat vain väliaikaisia. Jumalan Sana ON ja pysyy iankaikkisesti!

Tartu iankaikkisesti pysyvään Sanaan ja usko se yli väliaikaisten ongelmiesi. Iankaikkisuus muuttaa väliaikaisen!

Se on siinä!

2010-10-21T14:04:00.008+03:00

Heipä Hei Lukija,

Espanjanseikkailu alkaa olla päättymässä... Lähes kolme viikkoa täällä ihanassa lämpimässä opiskelua on takana.

Vietän viimeisiä hetkiä täällä hotellihuoneessa, odottaen lentokentälle lähtöä. Kaikki alkaa olla pakattuna, pesuaineet vielä puuttuvat, koska aion ottaa vielä kylvyn ennen lähtöä.

Yölintu

Paluulento on yöllä. Kone lähtee klo 23.55. Flunssa on nyt kova ja esirukousta tarvitaan, että lento ei ole tuskainen. Meinaan kyllä sujuvasti ottaa Duactin jotta nenä pysyisi edes jotenkin auki. Samoin buranaa, jotta pää ei särje. Yleensä en koskaan käytä lääkkeitä kuin äärimmäisessä hädässä.

Pakkaamisen ekspertti

Kyllä, se minä olen. Olen elämäni aikana muuttanut niin monesti, että voisin hyvinkin ottaa hoidettavakseni ihmisten muuttopakkauksia. Samoin nämä matkalaukkuihin sullomiset alkaa olla aika hyvin hallussa.

Kävin kiinakaupassa ostamassa markan matkalaukun, johon sain tungettua ostamani työtuolin, UV-kaapin jolla pidetään välineet steriileinä, sekä puikkoja, joilla voidaan hoitotuotteita levittää+muuta studioon tulevaa tavaraa. Ostin myös kaksi seinään kinnitettävää tuuletinta, jollaisia ei suomesta saa... Ne eivät mahtuneet matkalaukkuun, joten ne tulevat erillisenä pakettina. Tämän kiinalaukun tavaroineen sekä tuulettimet laitoin tulemaan TavaraTaksilla Suomeen. Kuva tyhästä ja täysinäisestä lähes ratkeamispisteessä olevasta laukusta.

Tämän toisen matkalaukun, jossa on siis vaatteeni, tuon normaalisti koneessa. Jaksan aina yllättyä siitä, kuinka paljon mahtuu tavaraa pieneen matkalaukkuun.

Haikeaa

Kyllä, on haikeaa lähteä täältä lämpimästä ja lämpimien ihmisten luota takaisin kylmään Suomeen. Jos perhettä ei olisi, harkitsisin vakavasti jäämistä.

Ikävä kotia, Aria, Jonea ja Tepaa

Ristiriitainen tunne tulee siitä, että mun persoona sopisi huomattavasti paljon paremmin tänne pitkien aamujen maahan ja kovaääniseen, käsilläpuhuvien joukkoon.... Mutta rakkaat on kaikki Suomessa.

Onneksi on SKYPE

Skypen kautta ollaan Arin kanssa juteltu, nettikameraa käyttäen, pari kertaa päivässä. Samalla olen vaihtanut parit sanat Jonen kanssa ja Tepakin on käynyt ruudulla ja olen hänellekin jutellut. Täällä olisi ollut iltaisin melko tylsää, jos ei olisi skypeä.

Samoin kaikki käytännön asiat ollaan voitu puhua samantein ja ajanvarauskirja pystytty pitämään ajantasalla kun Ari on sitä päivitellyt.

Sisäisen parantumisen aikaa...

Olen täällä ollessani käynyt läpi surutyötä äidistä ja isästä sekä ex-puolisostani, joka menehtyi viime keväänä. Olen myös pohtinut paljon poikaani ja hänen menetystään isänsä kuoleman myötä.

Mieleeni on noussut asioita lapsuudestani, joiden merkityksiä olen miettinyt tähän päivään, miten tapahtuneet ovat minua muokanneet... esim. selkäleikkaukseni, kävelemään uudestaan opetteleminen, sektiot + muut leikkaukseni. Opiskeluni, soittotunnit ja jatkuva kurinalainen treenaaminen ja sen tuomat rajoitukset elämääni. Lapsien syntymä, avioero, 8v yksinhuoltajana oleminen ja sen mukana tuoma taloudellinen kitkuuttaminen ja lopulta köyhyyden kirouksesta vapautuminen. Päämäärätietoinen opiskelu ja itsensä kehittäminen ja miten Jumalan viisaus on siinä minua konkreettisesti auttanut.

Jumalan armosta, avioituminen Arin kanssa, sen tuomat kasvuprosessit naiseuteen ja naisena olemiseen. Yrittäjäelämä ja sen tuomat haasteet ja monet monet muut asiat, joita olen nyt täällä ollessani käynyt läpi.

Tämä on ollut erinomaista aikaa tutkia itseään ja kiittää Herraa kaikesta, mitä elämässä on tapahtunut. Vaikeista tilanteista huolimatta on Jumala aina ollut lähellä. Silloinkin vaikka mielessä on ollut lähes jo epätoivo, epäilys - on Herra kuitenkin ollut jokaista olosuhdetta suurempi ja ihmeellisempi. Kuinka vaikeat asiat ovat kääntyneet siunauksiksi, jotka ovat kantaneet ja jotka on voinut jakaa eteenpäin.

Olen tullut siihen tulokseen, ettei siunausta saa koskaan pitää itsellään, vaan sillä siunauksella, jolla Jumala on sinua siunannut, voit siunata muita. Se voi olla taloudellinen tuki, viisauden jakaminen, opitun jakaminen, aikasi antaminen... mikä tahansa. Ja kuinka saamasi siunaus alkaa kasvaa. Kohta sinä ja elämäsi on niin täynnä Jumalan siunausta, ettei elämääsi mahdu enää tuskaa ja ahdistusta, koska ne ovat jääneet kaikkien siunausten alle eli muuttaneet muotoaan "ei häritseviksi" tai "ei liikaa tilaa ajatuksistasi vieviksi".

1 Kor 7:5 sanotaan aviopareille, ettei ole hyvä vetäytyä pois toisistansa paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömytenne tähden.

Tämä on viisas neuvo meille. Koska yhdessä rukoileminen puolison kanssa on kuitenkin erilaista kuin omassa rukouskammiossa sydämensä vuodattaminen Jumalalle kaikkine tuskineen ja kiitoksineen. Salassa... vain sinä ja Jeesus. Rakkaussuhde Jeesukseen tulee pitää kunnossa, tilivälien tulee olla lyhyitä, jotta voisi elää täydellisesti täyteläistä elämää Kristuksessa.

Muuttua Kristuksen kuvan kaltaiseksi, eli tulla enemmän täyteen Pyhän Hengen täyteyttä, jotta alkaisi ajatella ja toimia kuten Jeesus tekisi. Ja ennenkaikkea pystyä rukoilemaan muiden ihmisten, maansa, kansakuntien puolesta, jotka esirukousta tarvitsevat.

Näihin tunnelmiin, täältä Espanjan Fuengirolasta, päätän matkakertomukseni...

Sunnuntai Sulaa Suussa

2010-10-17T18:15:00.006+03:00

Heipä hei Lukija,

Eilen lauantaina ja tänään sunnuntaina olen katsellut aurinkoa eli istunut parvekkeella aamupäivästä ja lukenut koirakirjoja sekä ratkonut ristisanoja.

Tänään lähdimme open, Piian ja heidän miestensä kanssa syömään lähellä Miramaria olevaan ravintolaan. Ravintola oli mahtava. Sait itse valita raaka-aineista lautasesi täytteet ja kokki valmisti niistä ruoan. Sisäkuva ravintolasta... unohdin kuvata ruokapisteet :(

Söin sushia, Pekingin ankkaa, nuudelia, vähän riisiä. Pääruoaksi vihannespainotteista vokkia, jossa oli hyvin vähän kanaa ja ravun pyrstöä sekä reippaasti valkosipulia. Jälkiruoaksi raikkaita hedelmiä. Eli paljon kasviksia, vähän lihaa sekä pikkiriikkisen riisiä. Ei siis ähkyä.

Kuvassa paistetut sammakon koivet Upin lautaselta.

Kenkäfriikin Paratiisi

Minähän tunnetusti olen lahjakas kenkäfriikki. Ja olen todennut, että täällä on aivan taivaallisen ihania kenkiä ja ne ovat vielä ihan tajuttoman halpoja.

Kun vuonna 2007 tapasin Arin ja kun sitten aloitimme seurustelumme, siirryin hiljalleen 8-10cm piikkareista matalampiin kenkiin, koska Ari on pitkä ihminen, jolla on pitkät jalat ja pitkä askel ja niiden yhteisvaikutuksesta myös pitkä vauhti, en tahtonut pysyä 10cm koroilla Arin perässä. No vuosien mittaan korot ovat vain madaltuneet madaltumistaan... Ja Suomi on ollut pullollaan rumia matalia kenkiä... Mutta ei se haittaa... Täältä Espanjasta kun saa aivan ihania balleriinojakin.

Vierailimme Open kanssa muutama päivä sitten, pikapikaa, "ruokiksella" kenkäkaupassa. Sieltä minulle tarttui kouraan kahdet ballerinat. Toiset ruskea-bling-bling ja toiset kulta-hopea-bling-blingit. Molemmissa oli nahkavuori. Hinta 5€/pari. Eli 10€lla sain kahdet hyvät ballerinat, joita voi käyttää vaikka töissä...

Suloista bling blingiä

Maanantai on vapaa

Ope kysyi, olinko pyytänyt vapaapäivää, johon vastasin, että kyllä mä vähän taidan olla. Maanantaille oli tullutkin yksi peruutus, joten sain kuin sainkin vapaapäivän.

Menen huomenna ostamaan seinään kiinnitettäviä puhaltimia. Niitäkun ei suomesta saa, on tarjolla on vain lattia- tai pöytämalleja.

Ostin studioon ihanan eläikuviollisen peitteen ja toivon saavani vielä toisen samanlaisen. Niille on käyttöä hoitoja tehdessä... Ovat myös kauniita sisustusartikkeleita. Aion tuoda täältä myös muuta tavaraa hoitolaan, jotka maksavat suomesta ostettuina moninkertaisesti. Näitä kaikkia ostosasioita aion huomenna hoidella. Ne kun pitää olla torstaihin mennessä pakattuna kuljetusyhtiöllä.

Luovaa aikaa

Tämä yksinoloaika täällä lämpimässä on ollut, kiireisestä koulutusaikataulusta huolimatta, erittäin luovaa aikaa. Olen kehitellyt liiketoimintaan liittyviä asioita, tehnyt tulevaisuuden suunnitelmia, ottanut vastaan työpaikkahakemuksia, pohtinut, pohtinut ja pohtinut.

Uskon, että Jumalalla on suunnitelma HeavenlyNailsille. Odottelen, että luokseni tuodaan oikeat sydämelliset ja ihanat, luotettavat ja periaatteelliset ihmiset, joiden kanssa voin alkaa yhteistyön, ja joka jatkossa vapauttaisi resurssejani enemmän suunnitella myös avustus- ja lähetysmatkoja Afrikkaan.

Viimeiset päivät Fuengirolassa

Nyt alkaa viimeinen viikkoni Fuengirolassa. Tulen suuresti ikävöimään näitä ihmisiä, joita olen täällä tavannut. Erityisesti Satua, opeani, joka on jakanut/antanut minulle niin paljon osaamistaan ja taitojaan. Olemme viettäneet pienessä huoneessa intensivisesti lähes kolme viikkoa, emmekä kertaakaan ole hermostuneet toisiimme, vaan meillä on ollut hirmu hauskaa. Satu on valloittava persoona!

Olin myös todella otettu, että hän tänään kertoi vierailleensa "saarnaajasivuillani" ja päättänyt tilata sieltä yhden saarna-CD:n, uskoen, että siitä on apua hänen ystävilleen.

Olen myös kiitollinen siitä, etten ole vakaumukseni tähden ollut syrjitty enkä halveksittu, vaan minut on otettu vastaan avosylin ja sydämellisesti. Nämä ihmiset ovat jättäneet jälkensä sydämeeni ja tulen muistamaan heitä aina lämmöllä ja siunaten heidän arvokasta työtään täällä Fuengirolassa, ei pelkästään koulun oppilaiden keskuudessa vaan koko suomalaisen yhteisön keskuudessa.

Jumala heitä runsaasti siunatkoon!

Rukouksia kuuleva Jumala...

2010-10-16T22:05:00.003+03:00

Heipä Hei Lukija,

olen tässä saanut jälleen kerran nähdä Jumalan toiminnan käytännössä...

Minä kun olen tällainen julkihihhuli, niin kertoilen avoimesti myös rukouselämästäni, sielunhoitokurssista, johtajuuskoulusta jne... Tämä avoinmuus on tuottanut hauskoja tilanteita. Niistä voit lukea lisää alta...

VauhtiMimmi vauhdissa

Opiskelujen vauhti on ollut huima. Päivävauhti on ollut max. neljä asiakasta ja kuusi pigmentaatiota per päivä, eli siis hurjasti harjoitusta on jo tähän mennessä saatu. Monenmonet kulmakarvat, eyelinerit sekä monet huulet. Olen myös päässyt harjoittelemaan erilaisia tekniikoita, värien valintaa ja pigmentointitapoja. Asiakkaita on ollut monen ikäsiä, kokoisia, näköisiä ja olen saanut nähdä, miten viiva näyttää erilaiselta eri ihmisellä. Olen päässyt myös tekemään "uusintakierroksia" eli toista pigmentointikertaa. Kiitän Jumalaa siitä, että olen saanut mahdollisuuden olla täällä kolmisen viikkoa ja päässyt tekemään myös näitä uudelleenpigmentointeja eli uusintakierroksia. Olen kerennyt näkemään ja kokemaan pigmentointien saralla jo enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan.

Rukouselämäni helmiä

Opettaja kysyi, olenko pannut kättä ristiin kun alussa näytti siltä, että olisi vain muutama työ koko koulutukseni ajalle, koska suurin osa "talvehtijoista" ei vielä lokakuun alussa ole saapunut vaan saapuvat yleensä lokakuun loppupuolella. Sanoin niin tehneeni, koska halusin saada paljon kokemuksia täällä ja olla edes vähän valmiimpi pigmentoija palatessani Suomeen. Hän tuumasi vaan, että hyvin on rukoiltu kun nyt on niin paljon tulijoita, ettei kaikkia keretä edes tekemään. Siinä on meille rukousvastausta kerrassaan ja todistustakin Jumalan ja rukouksenkin voimasta.

Viikko, jona feria-juhlaa Fuengirolassa on vietetty, on yleensä aina ollut sateinen. Kerroin tilanneeni hyvää ilmaa koko täälläoloajalleni. Alussa ope ja hänen miehensä hieman naureskelivat jutuilleni, mutta en usko, että enää... Taannoin mentiin käymään tukkuun ja kerroin tilanneeni viime viikonlopuksi hyvän ilman. He kertoivat että säätiedotus on luvannut koko viikonlopuksi kurjaa ilmaa - kaatosateita ja myrskyä. No, edellisessähän blogissa kerroin, kuinka sää oli huono vain lauantaina ja sunnuntaina paistoi aurinko.

Ihmiset, jotka ovat olleet asiakkainamme, ovat ihmetelleet, kuinka nyt ferian aikaan onkin ollut niin hyvä ilma, johon openi vaan tuumasi, että Tina toi hyvät ilmat tullessaan, "se kun on ne tilannu". Ja perään hersyvää naurua. Opettajani on todella ihana ja sydämellinen ihminen. Hänen naurunsa on niin hersyvää ja helisevää, että tulen varmasti kaipaamaan sitä. Sanoinkin, että otan hänestä kuvan ja panen sen pigmentointihuoneen seinälle ja nauhoitan hänen ääntään nauhalle kun hän sanoo minulle: "hitaaaaammmin" madalletulla äänellään ja tuima-tuimasti.

Lohdutuksen sanoja...

Eräänä päivänä tuli "toiselle kierrokselle" nainen, joka oli ihan ensimmäinen asiakas, jonka kulmia sain pigmentoida opettajani valvovan silmän alla. Ope ei vielä ollut tullut paikalle ja sovittiin, että laitan asiakkaan puutumaan. Laittaessani asiakkaalle puudutusainetta, hän alkoi kertoa elämästään ja purskahti itkuun. Hän kertoi tulleensa leskeksi vain vähän aikaa sitten.

En koskaan ollut ajatellut, että äidin ja isän poismenosta olisi "hyötyä", mutta kerroin omasta menetyksestäni ja keskustelimme surusta ja surutyön tekemisestä. Ope viipyikin pidempään ja olimme juuri saaneet keskustelumme päätettyä kun ope porhalsi vauhdilla paikalle. Kerroin vain jälkeenpäin, että keskustelimme syvällisiä läheisen menettämisestä, joho ope vaan tuumas: "on se hyvä kun sulla on sydän paikallaan".

Viikoilla siivet selässä

Nämä päivät ovat menneet todella kovaa vauhtia. Olen herännyt joka aamu auringonnousun aikaan ja lähtenyt koululle klo 10ksi. Hotellille olen päässyt takaisin seitsemän korvilla illalla. Sen jälkeen en aina ole edes jaksanut lähteä syömään vaan olen syönyt salaattia tai patonkia + juustoa täällä hotellilla.

Arin kanssa olen tainnut puhua lähes joka päivä ja Tepaakin nähnyt nettikameran välityksellä. On se ihanaa tää nykyaika, kun voi olla puolisonsa + lastensa kanssa joka päivä tekemisissä ja näkemisissä vaikka välillä on tuhansia kilometrejä. Ikävä ei pääse kasvamaan liian kovaksi...

Rukouspyyntöjä

En ikinä olisi uskonut, että saan olla tilanteessa, jossa ope pyytää koululleen esirukousta. Hän on nähnyt rukouksen voiman ja rohjennut kertomaan asiasta, joka hänen mieltään painaa. Saan olla Herran lähettiläänä täälläkin, vaikka varmasti monen kristityn mielestä kauneudenhoitolala ja elävä usko voi olla vaikeasti toisiinsa yhdistettäviä.

Uskon kuitenkin, että me - julkihihhulit, jotka teemme työtä (tavalla tai toisella) uskosta osattomien keskuudessa, saamme olla todistamassa Jeesuksesta tavalla, joka järisyttää heidän ajatusmaailmaa.

Olen joskus pohtinut sitä, kun kerron ihmiselle, joka Jeesusta ei vielä tunne omana Vapahtajanaan, Jumalan tekemistä ihmeistä esim Afrikan lähetysmatkoillani (jalkojen rakentuminen, riivaajien pakeneminen, halvaantuneen parantuminen jne...) heidän on helpompi uskoa Jumalan yliluonnollisia tekoja kuin meidän uskovien.

Me, epäuskoiset uskovaiset, niin helposti ajattelemme, "kuka tuokin luulee olevansa" tai "pitää itseään jotenkin muiden yläpuolella olevana", "palauttaispa Jumala sen tilanteen ennalleen". Me uskovat kun arvostamme niin paljon enemmän niitä julistajia, jotka julistavat "suurilla massoilla ja koneistoilla" seurakunnissa, uskovien keskuudessa.

Kiitos Herralle, että niin moni "ei uskova" on ollut hämmentyneinä Jumalan voimasta. Uskon, että saamme nähdä vielä suuria asioita, mitä Herra tekee!! Jo nyt olen saanut rukoilla monen ihmisen puolesta HN Studiossa. Osa on parantunut sairaudestaan ja osa kokenut saavansa apua elämäntilanteeseensa tai oloonsa. Näitä tulee varmasti vielä lisää, jokaiselle meille silloin kun kuljemme rukoillen.

Se on Pienestä kii..

Tämä ei ole minusta kiinni, ominaisuuksistani tai olosuhteistani. Jumala on sama Jumala... eilen tänään ja iankaikkisesti! Hänen Voimaansa me turvaamme. Hänen Sanaansa me uskomme ja luotamme!

Jeesuksen nimessä!

Onnellisen Naisen Auringonpaiste

2010-10-10T22:18:00.017+03:00

Heipä Hei Lukija,

Herra kuuli rukoukseni ja antoi tänään aivan mahtavan auringonpaisteen. Oli kyllä niin oma lehmä ojassa kun rukoilin, eilen ollessani koko päivän sisällä, kun ulkona oli mieletön kaatosade ja tuuli. Parvekkeelta katselin pauhaavaa merta ja rukoilin.... Herra sinä tiedät, että mulla on tiivis tahti koulussa ja olen siellä kaikki päivät aamusta iltaan, Herra anna auringonpaiste, että pääsisin edes vähän nauttimaan lämmöstä.

Joten kun tajusin aamulla pilvien väistyvän, singahdin nopeasti aamiaielle ja sen jälkeen istumaan parvekkeelle auringonpaisteeseen. Luin paikallisia Uusi Fuengirola-lehtiä ja Suomelan Sanomia. Kuuntelin ylistysmusiikkia ja kiitin ja ylistin Herraa Hänen hyvyydestään meitä kohtaan, että auringonpaistetta antoi. Istuin pitkälle iltapäivään ja sitten nopeasti suihkuun ja kävelylle.

Kävelyllä...

Törmäsin naiseen, jolle tein pari päivää sitten silmiin rajaukset. Silmät olivat hämmästyttävän hyvännäköiset. Punotus oli tiessään ja nainen oli tosi tyytyväinen. Lupasi vielä tulla näytille tulevalla viikolla koululle. Kävin myös kaupoilla ostamassa juotavaa, juustoa ja sämpylää huomiselle. Mukaan tarttui samettiset, ihanat, bling bling-lipsukkaat, joissa on muutaman sentin korko.

Ylistysmusiikkia kantautui korviini

Kävelin rantakadulla kasseineni ja yhtäkkiä kantautui korviini ylistysmusiikkia ja käännyin samantien katsomaan, mistä musiikki tulee. Ajauduin musiikin johdattelemana sisään johonkin seurakuntaan. Ylistys oli meneillään ja astuessani ovesta sisään, minua käteltiin ja annettiin englanninkielinen raamattu kouraan ja ohjattiin sisään. Jäin ylistämään ja kuuntelemaan saarnan. Kokouksen loputtua vaihdoin muutaman sanan ovella olevien kanssa ja he antoivat aikataulun kouraani, mistä näen tulevat kokoukset. Tervetuloa, kiitos ja näkemiin... samassa lauseessa...

Sattuu ja tapahtuu Espanjassakin...

Kävelyltä palattuani skypetin Arin kanssa ja kävin nopsasti suihkussa, tein pikameikin ja pukeuduin illalliselle. Ajattelin, että menen tuohon lähellä olevaan ravintolaan, jossa olimme pyörätuolinaisten kanssa tulopäivänä.

Laitoin sievää päälleni, meikkasin ja laitoin hiukset. Hieman koruja, uudet bling-bling lipsukkaat ja menox.

Ravintolassa oli reilusti ihmisiä ja valitsin suht-tuulensuojaisan paikan ja istuuduin. Kerkesin hetken istua, kun tarjoilija tuli ajamaan minut ulos ja sanoi, me ollaan kiinni. Ravintolassa kuitenkin istui ihmisiä useissa pöydissä sekä drinkkilasit että ruoat edessä ja kundi vaan heittämään minua ulos. Olin ihan hämmentynyt ja lähdin. Tässä on tylytyksen ravintola, vältä tätä. Palvelu on hidasta ja tarjoilijat tylyjä.. kahden kokemuksen perusteella todettua, joista toinen kokemus siis tosi nolo: ravintolamme on suljettu, vaikka se on auki??? Ehkä olin alipukeutunut, ehkä en??

Hyvän palvelun Bahia...

No ajattelin, että ok... kaipa täällä saa sitten jostain toisesta ravintolasta ruokaa. Kävelin hiukanmatkaa eteenpäin ja menin toiseen ravintolaan, joka oli melkoisen täynnä ihmisiä, mutta yhdelle rexonan-käyttäjälle löytyi tilaa. Bahian löydät ihan Rafaelin aukion vierestä, rannalta katsottuna oikealta.

Palvelu oli erinomaista. Tarjoilijoiden alkuperä taisi olla intia tai jotain. Loistava palvelu kertakaikkiaan. Hymyä, nopeutta, kiinnostusta miltä maistuu jne. Tarjoilija ohjasi minut pöytään ja antoi ruokalistan ja otti juomatilauksen saman tien. Ensin tuli juomat ja sen jälkeen alkupalat: erilaisia suolapähkinöitä ja oliiveja sekä erilaisia vihanneksia mausteliemessä. Sitten tuli tilaamani valkosipulileipä.

Päätin rohkaista mieleni ja tilasin merikrottia talon tapaan sekä basmatiriisiä.

En ollut koskaan aikaisemmin syönyt merikrottia. Kun pääsin hotellille katsoin miltä merikrotti näyttää... ja totesin... onpa ruma kala.

Ruoka tuli ruukku-muodossa ja yllätyksekseni mukana oli katkarapuja, simpukoita sekä mustekalaa niin ja kaksi merikrottimedaljonkia. Maku oli taivaallinen, kala oli pehmeää ja "kanan oloista", mutta vaan niin hyvää. Juomaksi oli vettä ja kuivaa valkoviiniä, joka sopi erinomaisesti äyriäisten ja merikrotin kanssa yhteen. Erikoistilauksesta bastmati-riisiä.

Suosittelen tätä ravintolaa täysillä... Hyvä ja nopea palvelu, miellyttävät tarjoilijat ja erinomaista ruokaa...

Maanantaina jatkuu koulu...

Koulu alkaa klo 14.30 eli minulla on hyvää aikaa aamulla tehdä nahkaharjoituksia ja istua partsilla. Huomiselle on varattu reippaasti töitä eli olen takaisin kotona (siis hotellilla) vasta kahdeksan maissa illalla.

Vapaa viikonloppu...

2010-10-09T11:41:00.013+03:00

Heipä Hei Lukija,

Päivät ovat vierähtäneet kuin siivillä. Yhtään en ole kerennyt auringossa makoilemaan tai edes istuskelemaan, kun opetusta on ollut ilman taukoja, päivittäin. Ainoa oli 7.10 kun feria alkoi, silloin oli Fuengirolassa paikallinen vapaa. Sinä päivänä kävin feria-alueen vieressä katselemassa ja 14.30 piti olla jo koululla kun lähdettiin käymään Malagassa tukussa, jonne jäin vielä Pian ja hänen perheensä kanssa palloilemaan.

Ihan oikeita ihmisiä...

Olen päässyt nahkaharjoitusten jälkeen pigmentoimaan ihan oikeita ihmisiä. Olen harjoitellut kulmakarvojen tekemistä jo kahdesti ja kerran silmien ylärajauksia. Ensi viikolle on sovittuna jo todella paljon harjoitustöitä ja silloin pääsen tekemään alusta asti itse. Töitä on siis 2-3 pigmentointia per päivä, myös huulia.

Tinalle vihdoinkin kunnon kulmakarvat

Minulle tehtiin pigmentointi kulmakarvoihin tiistaina 6.10 ja voin kertoa, että puudute, jota käytämme ja jota tulen Suomeen palattuani käyttämään on ihan mielettömän tehokas. En tuntenut kipua lainkaan. Tämä oli erittäin hyvä kokemus, koska nyt osaan asiakkaalle kertoa, miltä pigmentointi kulmissa tuntuu.

Kulmani näyttävät hyvin luonnollisilta, koska piirrämme kulmat paikoilleen karva kerrallaan. Jälki on erittäin hyvä. Tässä on kuva kertaalleen pigmentoiduista kulmakarvoista. Parin viikon päästä ne tulee pigmentoida uudelleen, jotta lopullinen tulos saataisiin aikaiseksi. Pigmentointikertoja tarvitaan aina kaksi. Katsos - eipä ole tehdyn näköinen vaan hyvin luonnollinen.

Koulupäivä on Joulupäivä

Siltä ainakin tuntuu. Jokainen koulupäivä on kuin Joulu. Vastaanotettu lahja, joka antaa haastetta, jonka kautta opin koko ajan uutta. Lahja, joka opettaa minua käyttämään päätäni ja käsiäni ihan uudella tavalla... Tykkään!

Koulu on joka päivä loppunut 17-18 välillä, joten nahka-harjoitukset olen tehnyt koulupäivän jälkeen ja aamulla, jos koulu on alkanut hieman myöhempään. En uskonutkaan, että käden oikean asennon hakeminen nahkanpalan avulla voi olla näin tärkeää.

Samoin huomasin, että kun teen oikeaa ihoa, neula käyttäytyy ihan eri tavalla ja käden asennolla on vielä suurempi merkitys. En ihan aikuisten oikeasti ymmärrä, miten tällaisen Suomessa tehtävän 1-2 päivän koulutuksen jälkeen voi alkaa ylipäätään tehdä pigmentointeja? Eihän ne viivat voi olla tasaisia eikä väriä taatusti saada vietyä tarpeeksi syvälle, että pysyvyys oikeasti olisi se 2-5 vuotta. Uskon, että tämä on yksi syy, miksi meillä Suomessa on niin paljon asiakkaita, joilta on värit haihtuneet jo vuoden kuluttua pigmentoinnista.

Fuengirolan kolme pääkatua ja sisustuskauppoja

Tämä on aika yksinkertainen pikkuruinen kylä tai kaupunki. Täällä on kolme pääkatua: Junakatu, sen tunnistaa siitä, että yläpuolella kuljee junarata. Bussikatu, jolla kulkee bussit ja rantakatu, joka kulkee rannassa ja on tässä hotellini ja rannan välissä.

Olen löytänt ihania sisustuskauppoja, joihin aion mennä penkomaan ja varmasti löydän studioon jotakin ihanaa... Aion myös ostaa täältä parit satulatuolit hoitolaan, koska en ole Suomesta löytänyt isolle peffalle sopivaa tuolia jossa olisi mahdollisimman matala ja mukava nouseva kohta. Ne eivät maksakaan täällä juuri mitään.

Tässä näkymä rantakadulta.

Primavera

Sain suosituksen eräästä ravintolasta täällä rantakadulla. Se on ihan vain parin sadan metrin päässä hotellistani. Kävin siellä eilen syömässä pizzan...

Tässä kuva ravintolasta ja pizzasta. Molemmat näyttävät hyvältä.

Odottelen auringonnpaistetta...

Täällä luvattiin tälle viikonlopulle sateita ja kaatosateita. Aurinko on pilven takana, mutta vettä ei sada. Lähden kohta kaupungille lompsimaan ja katselemaan tuonne sisustusliikkeisiin mitä sieltä löytyy ja millaiseen hintaan. Toivottavasti aurinkokin tulisi esiin ennusteluista huolimatta. Kuvassa pesetapatsas, muistoksi euroon siirtymisestä.

Mustaa viivaa Valkoiseen nahkaan

2010-10-06T22:09:00.009+03:00

Heipä Hei Lukija,

Harjoittelin eilisen illan ja tämän aamun piirtämään pigmentointikoneella mustaa viivaa valkoiseen nappanahkaan. Vaikka se tuntuu helpolta, se ei sitä ole. Koneen soundin kuunteleminen vaatii aikaa... siitä voi kuunnella, onko käden paino oikea eli tuleeko nahkaan (ihoon) oikea määrä väriä. Ope oli tyytyväinen ja oli sitä mieltä, että kyllä minusta vielä pigmentoija tulee. Tämä oli aika lohdullinen tieto...

Tässä on kuva harjoittelunahasta.

Kulmakarvat

Tänään pääsinkin jo itse asiaan... Tämän päivän asiakkaalle tehtiin kulmakarvojen pigmentointi. Ope ensin näytti ja sitten vaihdettiin paikkaa... Siinä kävi juuri, miten olin ajatellutkin. Eli en uskaltanut ottaa tarpeeksi napakkaa otetta ja arkailin, kun asiakas hätkähti neulan liikkeellelähtöä. Käytiin otteita vielä läpi ja pääsin hyvälle miten minun tulisi pitää käsiä, jotta liike olisi tarpeeksi tehokas. Mutta täytyy myöntää, että ei tämä ihan heikkohermoisten ja vapisevien käsien hommaa ole. Pitkämielisyyttä todella tarvitaan.

Harmittaa, että unohdin aamulla silmälasit hotellille, koska olisin muuten päässyt tekemään myös silmän rajauksia. Ilman laseja en kuitenkaan uskaltanut niitä tehdä.

Feria-juhlat

Tänään täällä alkoi Feria juhlat. Fuengirolan alueella vietetään koko viikon Feria juhlaa. Huomenna kaikki paikat on kiinni, koska on paikallinen pyhäpäivä. Päätimme Ope, Pia ja minä lähteä tukkuun Malagaan, jonna minä ja Pia tukkureissun jälkeen jäädään palloilemaan.

Pyörätuolinaiset

Kun palasin koululta kaupan kautta hotellille, näin rantakadulla pyörätuolinaiset. He olivat ihanasti ruskettuneita (toisin kuin minä) ja iloisella päällä. Juteltiin hetken ja he kyselivät kovasti koulusta... Pääsin esittelemään heille harjoittelunahkani, joka oli pakattu kotitehtävien joukkoon muistoksi. Oli mukava törmätä heihin.

Uni on maistunut ja maistuu... joten myöhemmin taas lisää...

ps... ilma on hyvä!

Koulutusmatka Espanjaan... 03-21.10.2010

2010-10-04T17:01:00.007+03:00

Heipä Hei Lukija...

Kirjoittelen täältä Espanjan auringon alta. Lämmintä on n. +25C ja aurinko paistaa... Vietän täällä seuraavat kolme viikkoa opiskellen kestopigmentointia.

Jos et tiedä, mitä kestopigmentoinnit ovat, ne ovat mm. kosmeettisia hoitoja, joilla voidaan korjata puutteellisia kulmakarvoja, tehdä silmiin rajaukset sekä korjata huulten muotoa. Kestopigmentoinnilla saadaan kasvoilla ns. pysyvä meikki. Tulos kestää 2-6 vuotta, jonka jälkeen se voidaan uusia.

Kestopigmentointia käytetään myös rintojen rekonstruktio-leikkauksen jälkeen esim. rintaan voidaan kestopigmentoida nänni ja nänninpiha. Sillä voidaan auttaa myös pälvikaljusta kärsiviä potilaita sekä häivyttää arpia esim. huulihalkioita. Tässä siis lyhykäisyydessään, mitä on kestopigmentointi.

Se, miksi päädyin Espanjassa olevaan kouluun, on yksi ainoa syy. Suomalainen kestopigmentointikoulutus kestää vain 1-2 päivää, jonka aikana tehdään vain yhden kerran silmät, kulmat ja huulet... Kuitenkin koulutus Suomessa maksaa saman kuin tämä 3-viikkoinen, jossa saan huomattavasti enemmän kokemusta jo koulutuksen aikana.

Uskon jälleen, että matkalla on muutakin merkitystä... Mitäänhän meille ei tapahdu täällä sattumalta.

Matka alkaa kun lähdetään liikkeelle...

Lähdin 3.10.2010 klo 6.15 lähtevällä koneella Malagaan. Istuin rivillä 10 käytäväpaikalla. Vieressäni istui kaksi naista, joiden kanssa juttu lähti heti liikkeelle. He olivat hyvin avoimia ja kovia keskustelemaan. Lennon edetessä kävi selville, että ikkunan vieressä istuva nainen oli rullatuolipotilas. He kertoivat olevansa liikkeellä kolmistaan ja toinen rullatuolinainen istuikin muutaman penkkirivin taaksepäin meistä. Eivät olleetkaan päässet samalle penkkiriville. Kyselivät, mihin olen menossa ja miksi... Se herätti paljon keskustelua kauneudesta ja kauneudenhoidosta. Rakennekynnet olivat tutut rullatuoli-naiselle, hänellä oli ollut sellaiset monta vuotta. Kerroin, että meinaan ottaa taksin lentokentältä Fuengirolaan. He kertoivat, että heille on varattu kaksi invataksia ja ehdottivat, että voisin tulla heidän mukanaan... He vievät mut sitten hotellille.

Olin ajatellut, että ihanaa pääsen ovelta ovelle eikä tarvitse kantaa laukkua lainkaan. Toisin kävi...

Päästyämme Malagan kentälle, tulikin rullatuolien kanssa ongelmia. Heillä oli perinteiset rullatuolit, joilla he liikkuivat koneeseen ja kentälle. Sen lisäksi toisella oli käsipyörä polkemista varten ja toisella sähkötoiminen rullatuoli. Sähkökäyttöisen rullatuolin omistajaa lähti paikallinen avustaja viemään matkalaukkujen luo. Toinen rullatuolinainen jäi odottamaan sähköistä tuolia. Sitä ei saatukaan käyntiin, koska päävirtakytkin olikin penkin alla ja ruuveilla kiinnitetyn kannen takana. Meisseleitä ei löytynyt.

Poljettava käsipyörä, sähkökäyttöinen tuoli jouduttiin "tullaamaan" maahan eli ilmoittamaan tullille (ne täytyy myös ilmoittaa tullille kun he lähtevät maasta).

Minä ja vanhempi avustajanainen lähdimme hakemaan matkalaukkuja ja silloin kävikin selville, että tämä vanhempi nainen, joka oli kahdelle rullatuolipotilaalle apuna, ei nähnytkään kunnolla, joten avustin avustajan matkalaukkuhihnojen luo ja sieltä etsimään invatakseja. Invataksien kuljettajat olivat kylttien kanssa hakemassa heitä. Koska avustaja ei nähnyt, mitä kylteissä lukee, etsin sankan kuskijoukkion keskeltä heidän nimillään olevat kyltit. Miehet löytyivät, mutta koska aikaa oli tähän kaikkeen härdelliin kulunut tunti, olivat he jo aikeissa lähteä. Onneksi kerkesimme löytämään heidät ennen sitä.

Sitten odottelimme, että tullimuodollisuudet olisivat selvät ja että jotenkin sähkökäyttöinen pyörä saataisiin liikkeelle... Kaikkeen tähän meni aikaa 2,5h.

Taksit toivat meidät heidän vuokra-asunnolleen, joka osoittautuikin kovin hankalaksi.

Pyörätuolit mahtuivat hädin tuskin hissiin ja sähköpyörää eikä "poljettavaa" käsipyörää voitu jättää alakertaan, koska ovea ei saanut lukkoon ja vuokraemäntä kertoi, että siellä käy varkaita, jotka varastavat kaiken, minkä irti saavat. Joten minä riuskana tyttönä autoin heitä matkalaukkujen kanssa.

Jouduimme nostamaan asunnon sisäovia pois, koska rullatuolit eivät mahtuneet vessaan, keittiöön eikä kylpyhuoneeseen. Asunnon käytävät olivat niin kapeat, ettei rullatuolilla päässyt kääntymään kunnolla, joten oli nostettava myös yksi huoneen ovi pois paikoiltaan. Taksit eivät voineet odottaa vaan lähtivät kohti uusia asiakkaita.

Naiset kysyivät, haluaisinko asua heidän kanssaan tämän kolme viikkoa, mutta katsoin, että minun on järkevämpää opiskella omassa yksinäisyydessäni, vaikka olisin säästänyt pitkän pennin asumiskuluissani. Meillä kaikilla oli kovin erilaiset rytmit... olisi voinut tulla ongelmia oman rauhan ja harjoitustöiden kanssa... vaikka muuten he olivat todella mainioita tyyppejä ja yhteiselo olisi voinut onnistuakin.

Asunnon täytön jälkeen lähdimme kohti hotelliani. Matka tuntui tosi pitkältä vetää lähes 22kg painoista laukkua perässä ja toista (8kg) olalla, vaikka meitä olikin kaksi jakamassa taakkaa. Yritettiin laittaa matkalaukku sähkökäyttöisen tuolin tarakalle, mutta laukku oli liian suuri ja käsilaukkuani taas ei saatu mitenkään tarakalle kiinni.

Vaika matka olikin tässäkohtaa hieman vaivalloinen, päätökseni auttaa heitä oli käytännön kristityn elämää. Panna omat tarpeet syrjään ja auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat.

Sain myös huomata, että vaikka olin ajatellut, että pääsen vähällä laukkujen roudaamisella.... niin minä roudaan laukkuja silloin kun Herra minut sellaiseen tilanteeseen johdattaa, vaikka omat ajatuksen olisivatkin olleet toisenlaiset.

Lähdimme siistiytymiseni jälkeen yhdessä syömään läheiseen ravintolaan... Vaihdoimme yhteystiedot ja tulemme varmasti tapaamaan vielä uudelleen matkamme aikana. Rukoillaan, että saan tilaisuuden todistaa uskostani ja mahdollisesti myös rukoilla heidän puolestaan.

Ritva Norris Cosmetics School...

4.10 koulu alkaa klo 17.15, teoriaosiolla. Saan myös keinoihoa mukaani, johon minun pitää tehdä kotitehtävänä harjoitustöitä eli harjoitella koneen käyttöä ja pigmentoida niihin viivoja.

Tämä viikko kuluu pitkälti teoriaa opiskellen ja katsoen kun opettaja tekee pigmentointeja.

Ensi viikolla alkaakin show.... Eli silloin tulevat minun asiakkaani eli silloin minä teen opettajan ohjauksella ja viimeisellä viikolla teen sitten itsenäisesti ja opettaja seuraa vierestä. Tähä mennessä minulle on varattuna 3 kulmat, 3 silmänrajaukset ja 4 huulet. Töitä tulee varmasti lisää...

Tästä alkaa siis matkakertomukseni Espanjasta...

Antoisia lukuhetkiä...

Ohjeita lapsille ja nuorille vanhempien kunnioittamisessa

2010-09-06T13:40:00.005+03:00

Ef 6:1 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. 2 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus- 3 "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".

Sananlaskut 6:20-23 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta. 21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille. 22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot. 23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,

Jeesuksen esimerkki

Luuk 2:51 Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

Jos ei tottele, mitä sitten…?

Room1:30-32 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, 31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; 32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

Matt 15:4 Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

Jos vanhemmat pyytää tekemään jotakin, mikä on Jumalan mielen vastaista

Apt 5:29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

Jos vanhemmat toimivat väärin

Room 12:17-21 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. 18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra". 20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle". 21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

Luuk 6:27-35 Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, 28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat. 29 Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan. 30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa. 31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille. 32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat. 33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät. 34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin. 35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille

Ohjeita vanhemmille ohjata lapsiaan

2010-09-05T19:44:00.007+03:00

Aikuisten tulisi rakastaa lapsiaan

Tiitus 2:4 voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa,

Ps 127:3-5 Kaatso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. 4 Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat. 5 Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä.

Vanhempien tulisi opettaa lapsiaan tuntemaan Jumala ja Jumalan tahto

Ef 6:4 Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.

San 22:6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

1 Moos 18:19 Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa ja perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut."

Vanhempien tulisi motivoida ja ohjata lapsensa tekemään hyvää ja vastustamaan perkelettä ja välttämään sen ansoja.

Hebr 12:5-11 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; 6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa". 7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? 8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia. 9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? 10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. 11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

San 13:24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

San 23:13-14 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. 14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat

(vitsa = auktoriteetin merkki) Ei tarkoita fyysistä lyömistä vaan voimakasta auktoriteetin osoittamista peräänantamattomuutta ja johdonmukaisuutta)

Sääntöjen tulisi olla johdonmukaisia. Epäjohdonmukaisuus provosoi lasta vihaan

Ef 6:4 Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.

Vanhempien tulisi toimia harmonisesti

Matt 12:25 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

Lapsia täytyy kohdella reilusti ja oikeudenmukaisesti, ilman kenenkään suosimista…

Jaak 2:8-9 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette; 9 mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.

Vanhempien tulisi pitää antamansa lupaukset, myös lupaukset rangaistuksesta

Jaak 5:12 12 Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan kautta älkääkä maan, älkää mitään muutakaan valaa; vaan "on" olkoon teillä "on", ja "ei" olkoon teillä "ei", ettette joutuisi tuomion alle.

Vanhemmat, jotka eivät ohjaa lapsiaan tekevät siitä tiliä Jumalalle

1 Sam 3:13 Minä ilmoitan hänelle, että minä tuomitsen hänen sukunsa ikuisiksi ajoiksi sen rikoksen tähden, kun hän tiesi poikiensa pilkkaavan Jumalaa eikä pitänyt heitä kurissa.

Loukkaantumisesta Anteeksiantamiseen...

2010-08-08T22:02:00.003+03:00

Olen tässä jälleen kerran miettinyt loukkaantumista ja anteeksiantoa…

Olen usein ollut tilanteessa, jossa minuun loukkaannutaan. Syyt ovat yleensä olleet sellaisia, että minulta on kysytty jotakin neuvoa, apua elämäntilanteeseen tai rukousta. Tai on tapahtunut jotakin sellaista, jossa minä olen ollut mukana ja tajunnut, että tässä on menossa jotakin väärää/epäpyhää/epäpuhdasta ja olen sanoutunut siitä irti perustellen sen raamatulla.

Tarkastelen jatkuvasti omaa elämääni raamatun valossa ja samaan pyrin myös silloin kun neuvoani kysytään tai rukousta pyydetään.

Loukkaantuminen tapahtuu siinä, kun en rukoillutkaan korvasyyhyyn… ”paijannut syntiä lempeästi päähän” tai antanut oikeutusta” käytökselle, toiminnalle tai asenteelle tai sanoutunut itse irti asiasta, jonka olen kokenut Jumalalle ei-mieleiseksi toiminnaksi.

Minun on sanottu nostavan itseni muiden yläpuolelle ja pitäväni itseäni parempana kuin muita. Mitä luulet, pitääkö se paikkaansa?

Ei pidä. Tiedän, mitä olen Herrassa ja uskoakseni olen kasvamassa Hänessä ja Hänen kutsussaan. Teen jatkuvasti omasta toiminnastani, ajatuksistani ja asenteistani tiliä Jumalalle ja näin sen kuuluu olla.

Ystävättäreni, joka vuosia sitten loukkaantui minuun, lähetti minulle eilenillalla viestin, ettei ole antanut minulle anteeksi sanojani. Hän vaati minulta jälleen anteeksipyyntöä… sanoen samaan hengenvetoon, että anteeksipyyntö enää riitä.

Anteeksi olin toki pyytänyt sitä, että sanani olivat häntä loukanneet… Anteeksi en voi pyytää sanojani, koska se, mitä sanoin, oli totta… Tietenkin olen pahoillani siitä, että ystävättäreni loukkaantui, mutta en minä hänen loukkaantumistaan pysty pyytämään tämän paremmin anteeksi. Hän halusi minun vetävän sanat takaisin. Se olisi ilmeisesti ollut hänen mielestään vasta kunnollinen anteeksipyyntö. Hän sanoi, että minusta puuttuu Kristillisen rakkauden arvomaailma.

Jäin miettimään puuttuuko se minulta?

Jeesuksen esimerkki kristillisen rakkauden arvomaailmasta

Jeesuksen esimerkki meille on se, että synti sanotaan synniksi ja sen jälkeen totuus tekee vapaaksi. Jos syntiä ei tunnista synniksi, ei siitä voi vapautua. Jeesus julisti syntejä anteeksi, paransi sairaita, herätti kuolleita ja teki muitakin voimatekoja, Hän oli sisäisesti ehyt, koska tiesi kuka on, eikä synti Hänessä asunut. (lue opetus SOZOsta - SOZO l. pelastuminen, parantuminen ja vapautuminen)

Tämä yllämainittu ei tehnyt Jeesusta ihmiseksi, jolta olisi puuttunut kristillinen rakkauden arvomaailma… päinvastoin, juuri se teki Hänestä kristillisen rakkauden arvomaailman pohjan.

Jeesus ennen kaikkea haluaa, että me parannumme myös sisäisistä haavoistamme, jotta voisimme palvella Häntä ehyesti, ehyellä sydämellä, kokonaisena. Silloin emme reagoi emmekä palvele haavoista käsin eikä perkele pääse meitä tai palvelutyötämme tärvelemään oman heikkoutemme ja synnillisyytemme tähden.

Miksi me niin harvoin haluamme käsitellä haavojamme, loukkauksia ja antaa anteeksi?

Anteeksiantaminen itselleen ja muille on äärettömän vaikeaa. Se on kuin häpeästä riisuutumista. Häpeä haluaa piilottaa… Häpeä haluaa säilöä ja peittää loukkaantumisen ja loukkaantuminen haluaa säilöä vahingoittumisen. Loukkaantuminen haluaa kostaa ja satuttaa muita salassa, koska se on täynnä pelkuruutta. Häpeä rakastaa asioiden muhittelua. Häpeä estää meitä tuomasta esiin heikkouksiamme.

Häpeästä riisuuntuminen

Häpeästä riisuuntuminen on alastomuutta ihmisten ja Jumalan edessä. Toisinaan tarvitaan toista ihmistä julistamaan synti anteeksiannetuksi, käsittelemään yhdessä haavat ja loukkaantumiset sekä rukoilemaan Pyhän Hengen täyteyttä sinetiksi siihen loukkaukseen, häpeään, heikkouteen, joka on käsitelty. Tarvitaan toista ihmistä seisomaan tukena, suoraselkäisenä puhumassa totuutta, mikäli autettava pyrkii vetämään jo käsitellyt asiat takaisin ja muhittelemaan niissä.

Pimeässä vaeltaminen

1 Joh 2:3-11 Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä. 4 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. 5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme. 6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi. 7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet. 8 Ja kuitenkin minä kirjoitan teille uuden käskyn, sen, mikä on totta hänessä ja teissä; sillä pimeys katoaa, ja totinen valkeus jo loistaa. 9 Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä. 10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta. 11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.

Johannes sanoo jakeessa 11, että joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä.

Jos kävelet pimeässä et tiedä mihin olet matkalla, koska pimeys on sokaissut silmät.

Tämä ei tarkoita vain fyysistä toimintaa pimeässä, ilman valoja kävelemistä, vaan myös hengellistä näkökulmaa… hengellisiä silmiä nähdä valkeus ja vaeltaa siinä. Se kuvastaa ikään kuin hengellistä lukkoa, jonka avain on anteeksianto.

Jotkut meistä vaeltaa hämärässä, valoa ei ole paljoa, mutta ei vielä ole pimeääkään. Tämä hämärän tila voisi kuvata vaikka katkeraa, vihaa pitävää, anteeksiantamatonta ihmistä, joka lietsoo itseään suurempaan vihaan, koska ei suostu antamaan anteeksi. Ikään kuin ignoree, kieltää, mitätöi, halveksii, pitää häiriötekijänä, kilpailijana tai vihollisenaan tätä

Samaan aikaan ei voi olla valkeudessa ja vihata veljeään… Silloin todellinen valkeus ei ole vielä tullut.

Raivo, loukkaantuminen ja suuttuminen - kolme aggressiivisuuden tasoa

Gunnar Elstad:n kirjassa, Kun elämä satuttaa (sivuilla 66-80) puhutaan mainiosti kolmesta aggressiivisuuden tasosta ja siellä tulee raivon ja suuttumisen lisäksi esiin myös loukkaantuminen…

raivo haluaa vahingoittaa, loukkaantuminen haluaa säilöä vahingoittumisen - suuttuminen haluaa korjata vahingon.
raivo ja loukkaantuminen yrittävät tuhota muita - suuttuminen haluaa tuhota pahan.
raivo ja loukkaantuminen etsivät kostoa - suuttuminen oikeudenmukaisuutta.
raivoa ohjaa itsekkyys, loukkaantumista pelkuruus - suuttumista myötätunto.
raivo on avointa sodankäyntiä, loukkaantuminen on sissisotaa - suuttuminen on rehellistä, pelotonta ja voimakasta totuuden puolustamista.
raivo puolustaa itseään, loukkaantuminen asioiden pysyvää tilaa - suuttuminen toista osapuolta.
raivon ja loukkaantumisen Raamattu kieltää - suuttumaan se käskee.

Olen huomannut, että me kristityt pelkäämme raivoa, loukkaannumme mitä suurimmassa määrin, eikä juuri koskaan suututa, vaikka raamattu siihen meitä kehottaakin. Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö… Ef 4:26

Jeesuksen työ vapauttaa

Valkeus = Totuus = Jeesuksen ristin työ vapauttaa sinut kaikesta loukkaantumisesta johtuvasta anteeksiantamattomuudesta ja pimeyden vallan siteistä.

Jumalallinen rakkaus on valintoja, se ei ole tunnetta… Meidän tulee valita loukkaantumisesta luopuminen sekä anteeksianto ja sen jälkeen rakkaus, jotta hengellinen lukko avautuu ja pääsemme jälleen kasvamaan Kristuksessa eheämmiksi ja eheämmiksi.

Rukous

Kiitos Jeesus, että saan tässä hetkessä jättää Sinulle kaikki loukkaantumiseni ja antaa anteeksi kaikki aiheelliset ja aiheettomat sanomiset, joihin ja joista olen loukkaantunut. Haluan pyytää Sinun taivaallista siunaustasi näiden ihmisten ylle, joista olen pahaa puhunut tai ainakin ajatellut. Herra vapauta minut anteeksiantosi avaimella loukkaantumisen lukosta. Haluan antaa anteeksi ja saada anteeksi. Minä valitsen anteeksiannon. Kiitos Pyhä Henki, että Sinä siunaat valintani ja saan täydellisen vapauden Jeesuksessa Kristuksessa kasvamiseen. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen nimessä!

Amen

Kesäkuulumisia

2010-07-31T12:40:00.005+03:00

Heipä hei pitkästä aikaa...

Kesä on mennyt nopeasti ja tämä laiska kirjoittaja on ollut laiskana tuotoksien suhteen.

Olen tehnyt koko kesän kovasti töitä. Kesälomaa en ole pitänyt lainkaan, koska kesä on luksushoitojen sesonkiaikaa. Toki pidennettyjä viikonloppuja olen kyennyt pitämään.

Tuotoksia...

En minä nyt kuitenkaan ihan laakereilla ole levännyt. Olen joitain lyhykäisiä opetuksia kirjoittanut talteen siitä, mitä olen Herrassa oivaltanut ja niitä tulen julkaisemaan tässä syksyn mittaan.

Nyt lähden pikkuhiljaa mökille viettämään viimeisiä lämpimiä, vaikkakin tuulisia, epävakaisiakin päiviä.

Käy lukemassa www.fightforsalvation.fi nettisivuilta opetuksia... uusia ja vanhempia.

Olkoon päiväsi ja viikonloppusi siunattu Jeesuksen nimessä...

Kuljen portteihinsa kiitosta veisaten

2010-06-22T00:33:00.017+03:00

Kuolema on edelleen kaatanut ihmisiä ympäriltämme

24.5 kuoli poikani, Joonaksen isä. Poliisi epäili, että hän olisi kuollut oman käden kautta. Se sai minut pohtimaan itsemurhaa Jumalan silmissä. Siitä syntyi edellinen blogitekstini.

Kuolemasta huolimatta

...Elämä jatkuu... Isäni, hyvin viisas sellainen, sanoi vuosi sitten juhannuksena, kun keskustelimme hänen syövästään, huonosta ennusteesta, tulevasta kuolemasta ja hänen toivomistaan hautajaisjärjestelyistä... Isä sanoi: "Tyttö, älä sure - kuolema kuuluu Elämään"...

Isä oli oikeassa! Kuoleman kuuluisi kuulua jokaisen meidän elämään... Ei pelkästään ihmisen/lähimmäisen/rakastetun fyysinen kuolema, vaan myös meidän lihamme kuolema.

Lihan kuolema ei ole helppo...

Koskaan ei ole helppoa panna pois ajatuksia, sanoja, tahi tekoja, jotka nousevat inhimillisestä ajattelustamme käsin... Sanomme: "musta tuntuu" tai "Se vaan on niin inhimillistä".

Me ajattelemme ihmisen tavoin, inhimillisesti... Mutta Jumala ajattelee Jumalan tavoin, Taivaallisista käsin.

Taivaallinen ei ole inhimillistä vaan taivaallista!

Miten me voisimme ajatella taivallisista käsin?

Avainsana on raamattu ja sen tunteminen... Ei jakeiden ulkoluku vaan Pyhä Kokonaisuus, syvä Raamatun, Kristuksen sanoman tunteminen.

Joskus totuus kuulostaa inhimillisesti katsoen karmealta...

Meidän kristittyjen vahvuus Herrassa on ilomme

Miten ilo voi olla surun, tragedian tai luopumisen keskellä? Ilo, joka on ylitsevuotavaista?

Raamattu sanoo: Neh 8:10 Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.

Meidän kristittyjen vahvuus Herrassa on ilomme. Ilo, joka pulppuaa Jumalasta käsin ei inhimillisistä olosuhteista käsin tai niistä huolimatta. Yksin Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta, Jumalan tunteminen ja Pyhän Hengen valaisema Jumalan, alusta asti ollut, Sana... On se, mikä meitä vahvistaa ja antaa meille ilon ja jota ei inhimillisellä järjellä kykene/kyetä selittämään.

Siksi en yhtään ihmettele, miksi minulla on viimeiset päivät soinut allamainittu laulu sydämessäni...

Hän antoi ilon, Hän antoi ilon. Iloitsen aina Herrassani...
Hän antoi ilon, Hän antoi ilon. Iloitsen aina Herrassani...

Kuljen portteihinsa kiitosta veisaten, astun huoneeseensa ylistäen.
Sillä tää on Herran suuri päivä, iloitsen aina Herrassani!

Kaikkinaiset Tapahtumat!

Kaikki tapahtumat, maallisiltakin tuntuvat, ovat Jumalan kädessä. Vaikka emme tässä kohtaa ymmärtäisikään kokonaisuutta, voimme kuitenkin luottaa Jumalan hyvään - eikun ERINOMAISEEN tahtoon juuri sinun sekä minun kohdalla.

Jeesuksen nimessä!

Tuoksuihmeitä...

2010-06-07T19:35:00.005+03:00

Katselin tuossa viime viikolla ohjelmaa Jerusalemista... Siinä kerrottiin Jerusalemista ja salaisesta puutarhasta sekä teistä, jotka ovat maan alla, ohjelman nimeä en muista.

Yhtäkkiä nenääni tuli voimakas, makea kukan/kukkien tuoksu. En tunnistanut tuoksua, joten en voi sanoa, olisiko se vain yhden kukan tuoksu - uskon, että se oli useiden kukkien tuoksu. Nuuhkin ja nuuhkin, tuleeko tuoksu parvekkeelta tai ikkunasta ja tuntuuko se kaikkialla. Ei, tunsin sen vain sohvan nurkassa istuen (ks. blogi 14.5.10 Kaikkeinpyhimmässä) .

Samalla täytyin voimallisesti Pyhällä Hengellä... Ja Herra näytti minulle näyssä Elämän Puun. Ja sanoi: "sen, joka voittaa minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa".

Tuoksuihmeitä

Olen ennenkin, Jumalan armosta, saanut kokea erilaisia tuoksu- ja/tai hajukokemuksia.
Kerran seurakunnassa, tulvi valtava kukkien tuoksu. Istuin erään sisaren vieressä ja kysyin, haistaako hän tuon tuoksun. Hän alkoi haistella ja hänkin haistoi. Moni vierustoverimme edessä ja takana haistoivat saman ihanan taivaallisen tuoksun.

Kerran vanhemman poikani JP:n kanssa ihmettelimme kun kotonamme tuoksui terva. Kuljimme huoneesta toiseen nuuskutellen, mistä ihmeestä tuo tervan tuoksu tulee. Samassa hetkessä ymmärrykseni avattiin.... Nooa tervasi arkin sisältä ja ulkoa (1 Moos 6:14). Meidänkin elämäämme Jumalallisesti tervattiin sisältä ja ulkoa, ettei olisi vuotoja.

Monta, monta vuotta sitten minulla ja JP:llä oli riita. Riitaa ei millään meinattu saada sovittua, tai vaikka sovittiin, niin kumpikin äyski toisillensa, jatkaen sitä. Pyysin JP:tä tulemaan auttamaan leveän lakanan kanssa ja poika tuli, jatkoimme äyskimistä puolin ja toisin. Yhtäkkiä haistoin aivan karmean viemärin hajun, suorastaan mätä paska... Haju oli jotain niin kammottavaa, että olisi tehnyt mieli oksentaa. Samassa ymmärrykseni avattiin, että vihollisen demonivoimat olivat öykkäröimässä. Sanoin JP:lle haistatko... Hän tuumasi samaa, karmea haju. Sanoin, että nyt on oikeesti aika sopia riita ja menimme rukoilemaan yhdessä, että voisimme antaa anteeksi toisillemme turhanpäiväisen riidan.

Nämä ovat tuoksuihmeitä. Jumala voi yliluonnollisesti avata meidän aistimme, ihan joka ikisen aistimme (näkö-, kuulo-, haju-, maku- sekä tuntoaistit (myös tarvittaessa tasapaino, asento- ja lihasaistit) ymmärtämään yliluonnollista.

Paratiisin Puut

1 Moos 2:16-17 Jakeessa 16 sanotaan, että Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti KAIKISTA MUISTA paratiisin muista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö....

Paratiisissa oli useita puita, mutta miksi ihmeessä Jumala kielsi vain tämän yhden? Jumala sanoi Aatamille, että syö kaikista muista paitsi juuri tästä yhdestä?

Jumala haluaa kuuliaisuutta, mutta antoi ihmiselle vapaan valinnan. Mietit varmasti elämääsi... Sinullekin on annettu valinnan mahdollisuus...

Minulle on usein sanottu: "jos Jumala on olemassa, niin miksi Afrikassa lapset kuolevat nälkään? ja miksi sotia on sitten olemassa?... Miksi, miksi miksi?

Jumala on antanut ihmiselle valinnanvapauden.

Monet meistä on kohdanneet elmämänsä aikana tilanteen, että joku on kysynyt häneltä... tunnetko sinä Jeesuksen omana Vapahtajanasi?... Vastaat häpeillen: "oon mä kuullut Jeesuksesta, mut..." tai "Mä uskon Jumalaan, en Jeesukseen"
Ei Jumala pakota sinua uskoon... Hän haluaa antaa sinulle mahdollisuuden vastaanottaa iankaikkinen elämä.

Aatami valitsi väärin... Aatami on kuin me... Monesti mekin valitsemme väärin, muka helpoimman tien. Väärät valinnat aiheuttavat tuskaa, mutta niiden kautta voimme oppia ja kasvaa... niin ja tehdä parempia valintoja tulevaisuudessa.

Ilman valinnan mahdollisuutta, Aatami olisi ollut kuin vanki, ja hänen kuuliaisuutensa olisi ollut sisällyksetöntä. Nämä kaksi puuta, Elämän puu sekä Hyvän- ja pahantiedonpuu ovat ikäänkuin valinnan harjoittelua... kuuliaisuuden ja tottelemattomuuden välillä...

Ihmiset sanovat, uskon asioista keskustellessa, että "mä haluan itse päättää"... Tosiasiassa ihminen, joka ei tunne Jeesusta Vapahtajanaan, hänellä ei ole todellista valinnanvapautta. Valinnanvapaus on vain sellaisella henkilöllä, joka tuntee Kristuksen ja kasvaa Jumalan sanan (lue: raamatun) tuntemisessa, Pyhän Hengen kautta.

Katsos.... vaikka ihminen ei tunne Jeesusta ja Jumalaa, se ei tarkoita sitä, etteikö Jumala olisi olemassa... Sinä voit näennäisesti valita, mutta todellisuudessa, sinä et teidä, koska et tunne Totuutta. Se joka tuntee Totuuden, sillä on todellinen valinnan vapaus... Tällaisen ihmisen valinta on Jeesus Kristus ja pyhityselämä, koska Pyhityselämä (kuuliaisuus) on Jumalan silmissä arvokkaampaa kuin armo.

Aina kun olet valintatilanteessa, valitse kuuliaisuus, joka on paras valinta kaikista. Elämäsi sisältö määräytyy valintojesi mukaan...

Elämän Puu, joka on Jumalan paratiisissa
Yleensä elämän puuta pidetään olemassa olevana vasta sitten "kun ollaan taivaassa", "selvitty voittajana", "päästään iankaikkisuuteen", "iankaikkisuudessa".

Elämän Puu on arkipäivää sellaiselle ihmiselle, joka elää intensiivisessä ja intiimissä suhteessa Jeesuksen kanssa, tutkien ja oppien tuntemaan Jumalan tahto.

Jumalan tahdon tunteminen ei tarkoita raamatun ulkolukua tai sitä, kuinka monta jaetta osaat heittää kaanaankielellä oikeassa kohtaa kristittyjen keskuudessa. Jumalan sanan tunteminen tarkoittaa sitä, että Jumala on puhunut sinun sydämellesi Hänen tahtonsa. Silloin sinä haluat seurata ja toteuttaa sitä näkyä, jonka Hän on sinulle antanut.

Sinä saat syödä elämän puusta, puusta, joka antaa elämän... Jumalan elävä sana ruokkii sinut ja antaa sinulle elämän. Elämän! Elämän!

Pyydä Pyhää Henkeä avaamaan sinulle, mitä on syödä elämän puusta...

Jeesuksen nimessä!

Itsemurha, lopullinen ratkaisuko? Mitä raamattu sanoo itsemurhasta?

2010-05-29T14:05:00.004+03:00

Saimme viime maanantaina jälleen kerran suru-uutisen. Poikani isä oli kuollut.

Hän muutti vuosia sitten Rovaniemelle naisen perässä ja asui siellä avoliitossa hänen kanssaan. Heidän avoliittonsa oli kariutunut ja poikani isän elämä oli ilmeisesti mennyt sekaisin. Poliisi epäilee sitä itsemurhaksi, mutta siihen saadaan varmuus vasta ruumiinavauksen valmistuttua.

Tämä suru-uutinen sai minut pohtimaan itsemurhaa raamatun valossa, joten pääset tuoreeltaan lukemaan mihin päädyin tutkimisessani...

Itsemurha, lopullinen ratkaisuko? Mitä raamattu sanoo itsemurhasta?

Saarn: 7:17 Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

Tuntuuko sinusta siltä, että elämä ei enää ole elämisen arvoista? Tuntuuko ongelmasi ylisuurilta tai ylitsepääsemättömiltä? Tuntuuko sinusta siltä, ettei kukaan välitä?

Joskus tällaiset epätoivoiset tunteet tai apatia saavat ihmisen ajattelemaan itsemurhaa….

Mitä raamattu sanoo itsemurhasta?

Ei itsemurha ole mikään uusi tai pelkästään tämän ajan ongelma, se on ja on jo ollut raamatun ajoilta lähtien... Raamattu listaa seitsemän itsemurhaa.

Abimelek
Tuom 9:52-54 Niin Abimelek tuli tornin ääreen ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan; ja hän astui tornin ovelle polttaakseen sen tulella. 53 Mutta eräs nainen heitti jauhinkiven Abimelekin päähän ja murskasi hänen pääkallonsa. 54 Silloin hän heti huusi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa, ja sanoi hänelle: "Paljasta miekkasi ja surmaa minut, ettei minusta sanottaisi: 'Nainen tappoi hänet'". Ja hänen palvelijansa lävisti hänet, ja hän kuoli.

Simson
Tuom 16:25-30 Ja kun heidän sydämensä olivat tulleet iloisiksi, niin he sanoivat: "Noutakaa Simson huvittamaan meitä". Niin Simson noudettiin vankilasta huvittamaan heitä. Ja he asettivat hänet seisomaan pylvästen väliin. 26 Silloin Simson sanoi palvelijalle, joka piti kiinni hänen kädestään: "Päästä minut tunnustelemaan pylväitä, joiden varassa rakennus on, nojatakseni niihin". 27 Mutta huone oli täynnä miehiä ja naisia; myöskin kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simson heitä huvitti. 28 Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: "Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni!" 29 Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. 30 Ja Simson sanoi: "Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!" Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.

Saul
1 Sam 31:4 Ja Saul sanoi aseenkantajallensa: "Paljasta miekkasi ja lävistä sillä minut, etteivät nuo ympärileikkaamattomat tulisi lävistämään minua ja pitämään minua pilkkanaan". Mutta hänen aseenkantajansa ei tahtonut, sillä hän pelkäsi kovin. Niin Saul itse otti miekan ja heittäytyi siihen.

Saulin aseenkantaja
1 Sam 31:5 Mutta kun hänen aseenkantajansa näki, että Saul oli kuollut, heittäytyi hänkin miekkaansa ja kuoli hänen kanssansa.

Ahitofel
2 Sam 17:23 Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa, ja kun hän oli toimittanut talonsa, hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.

Simri
1 Kun 16:15-20 Juudan kuninkaan Aasan kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Simri kuninkaaksi, ja hän hallitsi Tirsassa seitsemän päivää. Väki oli silloin asettuneena leiriin Gibbetonin edustalle, joka oli filistealaisilla. 16 Kun leiriin asettunut väki kuuli sanottavan: "Simri on tehnyt salaliiton ja on myös surmannut kuninkaan", niin koko Israel teki sinä päivänä leirissä Omrin, Israelin sotapäällikön, kuninkaaksi. 17 Ja Omri ja koko Israel hänen kanssaan lähti Gibbetonista, ja he saarsivat Tirsan. 18 Ja kun Simri näki, että kaupunki oli valloitettu, meni hän kuninkaan linnan palatsiin ja poltti kuninkaan linnan päänsä päältä tulella, ja niin hän kuoli, 19 syntiensä tähden, jotka hän oli tehnyt, kun oli tehnyt sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, vaeltamalla Jerobeamin teitä ja hänen synnissään, jota tämä oli tehnyt ja jolla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä. 20 Mitä muuta on kerrottavaa Simristä ja salaliitosta, jonka hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

Juudas
Matt 27:3-5 Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille 4 ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi." 5 Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

Kuudes käsky kuuluu: Älä tapa!

Yleensä ajattelemme, että kuudes käsky, älä tapa, tarkoittaa sitä, ettemme saa tappaa vihollisiamme emmekä lähimmäisiämme. Mutta tulemmeko ajatelleeksi, että se koskee myös itsensä tappamista eli itsemurhaa? Harva meistä ymmärtää, että itsemurha rikkoo juuri kuudetta käskyä vastaan.

Itsemurha haavoittaa ja satuttaa vakavasti, ei vain Jumalan sydäntä, vaan myös itsemurhan tehneen ihmisen rakkaimpien ja läheisten sydämiä. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat vaikka vain pintapuolisesti itsemurhan tehneen tunteneet. Jumala haluaa parantaa särkyneen sydämen, vaikka läheisen itsemurhan kokeneen paranemisprosessi voi olla aikaa vievä ja tuskallinen.

Monet raamatun sankareista kärsi ajoittaisesta masennuksesta, joskus jopa katuivat syntymäänsä esim. Kuningas Daavid (Ps 13:2-4) tai Jeremia (Jer 20:14-18) ja Job (Job 7:15-16).

Kuitenkin jokainen näistä miehistä olivat Jumalan siunaamia ja he sinnikkäästi, huolimatta heidän kohtaamistaan suurista kärsimyksistä ja epäoikeudenmukaisuuksista, he pysyivät Uskossa Jumalaan. He uskoivat Jumalan hyvyyteen kohdallaan, ja näin tekemällä he olivat koetuksen keskellä kestäviä. Lopulta heidät johdettiin yltäkylläiseen elämään. Tämä on meille oivallinen esimerkki koetuksissa kestämisestä ja Jumalaan luottamisesta kiperässäkin tilanteessa.

Uskon, että Jumala on asettanut jokaiseen ihmiseen elämän voiman, jolla voidaan kukistaa demoninen painostus, joka on johtamassa itsemurhaan. Ihmiseen Jumala on asettanut selviytymisvaiston, kiperiä tilanteita varten. Ympärillesi katsomalla voit nähdä Jumalan antaman elämän voiman, selviytymiskyvyn, sellaisillakin alueilla, joissa on vaikea kasvuympäristö, esim. luonnossa. Jos Jumala ei olisi antanut elämän voimaa, selviytymiskykyä, maapallolla ei olisi kasvin kasvia, eikä ihmisen ihmistä, saatikka eläintä. En usko, että täällä olisi elämää lainkaan.

Itsemurha on täysin vastakkain Jumalan tahdon kanssa ja on suoraan lähtöisin demonisesta valtapiiristä. Perkele ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan (Joh 10:10), se on sen perimmäinen päämäärä, tuhota ihmisen elämä.

Meillä kristityillä on voima vihollisen vallan yli. Vihollinen ei voi työntää tai ajaa meitä itsemurhaan jos me huudamme avuksemme Herran nimeä.

Me olemme hengellisessä taistelussa, ongelma vaan on, ettei moni meistä ole tietoinen siitä, eikä tiedä, miten vihollisen hyökkäyksiä vastaan suojautua.

Joutuvatko kaikki itsemurhan tehneet helvettiin?

Jotkut ihmiset luulevat, että kaikki ne, jotka ovat tehneet itsemurhan, joutuvat välittömästi helvettiin. Raamattu ei sano mitään sellaista! Raamattu ei itse asiassa sano tästä mitään. Jumala luultavasti ei ole halunnut tehdä asiaa mustavalkoiseksi – varmasti ihan hyvästä syystä.

Jos me tietäisimme, itsemurhan tehdessämme, pääsevämme taivaaseen, uskoisin, että itsemurhia tehtäisiin huomattavasti enemmän. Jos tietäisimme, että kaikki itsemurhan tehneet joutuisivat automaattisesti suoraan helvettiin, huolimatta siitä, millainen heidän tilanteensa on ollut, olisi se liian suuri taakka itsemurhaan päätyneen perheelle ja ystäville.

Murha ja itsemurha eivät ole anteeksiantamattomia syntejä. Ainoa anteeksiantamaton synti on Jeesuksen Kristuksen torjuminen (Mark 16:16), Pyhän Hengen pilkka.

Mark 3:28-29 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; 29 mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin."

Kaikki muut synnit annetaan anteeksi, paitsi tämä.

Ihminen, joka pohtii itsemurhan tekemistä, on vaarassa joutua helvettiin, mikäli hänen suhteensa Jumalaan ei, sillä hetkellä, ole kunnossa. Ehkä itsemurhaa hautovan suhde Jeesukseen on katkennut ja juuri sen tähden hän kokee elämänsä helvetilliseksi, suorastaan maanpäälliseksi helvetiksi. Oikeaan, todelliseen helvettiin joutuminen on pahempaa kuin ne helvetilliset tunteet, joita tässä ajassa, koetaan.

Tärkeää on ymmärtää, että Jumala tuomitsee meidät, jokaisen yksilön, yksilöllisesti, mitaten kaikki elämässämme olevat tekijät, uskomme ja motiivimme. Jokainen meistä on niin monimutkainen ja monitahoinen, vain yksin Jumala voi tuomita meidät, aidossa totuudessa ja viisaudessa, ilman kenenkään suosikkiasemaa.

Tärkein totuus kaikessa on, että jokainen meistä tulee seisomaan Hänen valtaistuimensa edessä tekemässä tiliä elämästämme. Jos meistä jokainen eläisi läheisesti tämän väkevän totuuden kanssa, suurin osa synnistä (kirkossa ja maailmassa) tulisi välittömästi loppumaan.

Mikäli olet suunnittelemassa itsemurhaa ja luotat Jumalan armoon siinä, että pääset taivaaseen. Odota hetki…! Jumalan armo ei koskaan tarkoita sitä, että meillä olisi lupa, ikäänkuin lisenssi synnin tekemiseen! Ne, jotka tietoisesti ja oman tahdon mukaisesti tekevät syntiä ovat suuremmassa vaarassa kuin ne, jotka eivät ymmärrä syntiä tekevänsä.

Ehkä sinusta (juuri tällä hetkellä) tuntuu siltä, että Jumala on valovuosien päässä sinusta. Hän on paljon lähempänä kuin luuletkaan. Hän voi jopa puhua sinulle tämän tekstin kautta. Avaa korvasi ja kuuntele, kuinka Herra sanoo sinulle, miten arvokas elämäsi Hänelle on. Sinua tarvitaan täällä maan päällä. Sinun elämälläsi on tarkoitus, eikä sitä ole vielä täytetty. Jumala rakastaa sinua, kuten myös monet ympärilläsi olevat ihmiset! Jumala ei olisi Jumala, mikäli hän ei auttaisi sinua tässä tilanteessa (vaikka tilanne tuntuisi kuinka mahdottomalta tahansa).

Usein masennus ja alakulo ovat vihaa, tai isäntä muille tunteille, jotka olet kääntänyt sisäänpäin ja jäädyttänyt.

Mitä kannat mukanasi?

Kannatko vihaa, kaunaa, kateutta, katkeruutta, anteeksiantamattomuutta, olet turhautunut, mustasukkainen, epätoivoinen, tunnet itsesi arvottomaksi, toivottomaksi, pelokkaaksi, kostonhimoiseksi vai ryvetkö itsesäälissä? Voit antaa kaikki nämä tunteesi Jumalalle ja alkaa vastaanottaa parantumistasi juuri nyt, tässä hetkessä, uskoen. Jos et tiedä, miten näistä kielteisistä tunteista päästetään irti, tunnusta se Jumalalle ja pyydä Hänen apuaan luovuttaa ne Hänelle.

Kukaan ei selviytyä voittajana tällaisesta asioista itsekseen. Meistä jokainen tarvitsee Jumalan voimaa päästäksemme vapaaksi synnillisestä ja toivottomasta ajattelutavasta. Siksi raamattu neuvoo meitä muuttumaan mielemme uudistuksen kautta (Room 12:2). Pyhä Henki on ainoa, joka voi auttaa meitä pääsemään vapaaksi ja parantamaan meidät näistä tappavista tunteista.

Samalla tavalla kun sairas ruumiisi tarvitsee lääkitystä tullakseen terveeksi, samalla tavalla tarvitsee myös tunteemme. Yksi voimakas tapa taistella masennusta vastaan on puhua ja tunnustaa Jumalan sanaa. Etsi raamatusta jakeita, jossa puhutaan Jumalan rakkaudesta ja anteeksiannosta. Vaikka ne eivät siinä hetkessä tuntuisikaan miltään, mutta usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Lukemalla näitä jakeita ääneen, menee Jumalan sana sisään silmistäsi, tulee ulos suustasi ja kulkeutuu korviesi kautta sydämeesi. Joskus ääneen lukemista saa tehdä pitkiä aikoja, toisinaan Jumalan sana vaikuttaa nopeammin… riippuen linnakkeesta, joka Jumalan sanalla murretaan. Ne ovat meillä ihmisillä jokaisella erilaiset ja yksilölliset. Ratkaisun kaava on kuitenkin meille kaikille sama. Raamattu, elävä, Elävän Jumalan Sana.

Raamattu on kuin antibiootti, se tuhoaa jokaisen taudin siemenen ja puhdistautumattoman asian kulkureitin.

Kaikkeinpyhimmässä

2010-05-14T22:32:00.003+03:00

Heräsin Tepan kanssa aamulla jo 5.30... Aamulenkin jälkeen istahdin sohvalle aamiaiselle, Jumalan sanan ääreen... Kaikkeinpyhimpään...

Menossa on Hebrealaiskirjeen yhdeksäs luku.

Jäin aamulla miettimään jaetta 4

Kolmannen luvun lopusta näkee, että kyse on kaikkeinpyhimmästä.

Kaikkeinpyhimmässä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viherioinyt sauva ja liiton taulut.

Jäin miettimään näitä kaikkeinpyhimmän elementtejä, mitä ihmettä ne tarkoittavat.

Suitsutusalttari kuvastaa ylistystä, rukousta ja palvontaa
Liiton arkin merkitys on Jumalan antamat lupaukset
Kulta kuvaa kuninkaallisuutta ja kestävyyttä
Mannaa sisältävä astia on lupaus yltäkylläisyydestä, se on myös lupaus siitä, että Jeesuksessa Kristuksessa on kaikki tarpeemme täytetty.
Aaronin viheriöivä sauva kuvastaa Jumalan antamaa elämää kuolleelle
Liiton taulut eli kymmenen käskyä... Jeesus teki lain täydelliseksi.

Salaisessa piilopaikassa, Jumalan läsnäolossa, kaikkeinpyhimmässä, johon Jumala tahtoo meidän painautuvan... Jumalan läsnäolossa on aina ylistys, rukous ja palvonta, Jumalan lupauksista kiinnipitäminen, kuninkaallisuuden ymmärtäminen eli Jeesuksen korottaminen Jumalan poikana ja pääsynä kaikkein pyhimpään.

Rukouksessa, ylistyksessä ja palvonnassa on myös kestävyyttä, se ei ole mantra tai ritirampsu, joka hoetaan mekaanisesti tai ulkolukuna. Se ei ole hieno rukous, jossa on taidollisesti asetellut, ihmiskorvalle sovitetut, täydellisyyttä hipovat, hienosti hiotut sanat. Ylistys ei ole absoluuttisella sävelkorvalla täydellisesti vedetty biisi, ylistyslaulu tai hymni. Palvontaa voi olla myös ilman sanoja... palvontaa voi olla vaikka rummuttamalla, tanssimalla tai makaamalla hiljaa.

Jumalan läsnäolossa kaikki tarpeesi tyydytetään eli olet kyllästetty Jumalallisuudella... Olet yltäkylläinen elämässäsi, koska kaikki tarpeesi täytetään Kristuksessa.

Ne asiat, joita olet halunnut tai ylettömästi kinuat, täytetään Kristuksella ja ne menettävät elämässäsi merkitystään, koska Jumalan läsnäolon merkitys tulee suuremmaksi kuin omat tarpeesi tai olosuhteesi.

Aaronin viheriöivä sauva kertoo kuinka kuolleet saavat elämän. Kuinka elämässäsi kuolleessa tilassa olevat asiat alkavat, yksi toisensa jälkeen, muuttua eläviksi. Jumalan läsnäolo tekee sinussa muutosta... Pyhä Henki sinussa muuttaa sinua Kristuksen kuvan kaltaiseksi ja muutut Kirkkaudesta Kirkkauteen, koska itse Jumalan henki sinussa saa suuremman valla kuin oma itsesi, egosi, tarpeesi... Kuolleet kohdat sinussa alkavat elää... Suru muuttuu iloksi, menetys voitoksi, velat saamisiksi.

Liiton taulut, Jumalan käskyt ovat helppoja pitää. Älä tapa, älä tee huorin, älä pidä muita jumalia.
Muut jumalat elämässäsi väistyvät ja Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalan tunteminen syvenee, koska kuolleet teot sinussa muuttuvat Pyhän Hengen kautta eläviksi teoiksi.

Tästä jakeesta voimme vetää johtopäätöksen, että pyhityselämä voittaa armossa elämisen.

Voimme elää elämäämme luottaen Jumalan armoon, mutta Kaikkeinpyhimpään lue: Jumalan läsnäoloon painautuminen on pyhityselmää parhaimmillaan, koska Jumalan läheisyydessä ei synti kestä. Siellä vääryys paljastuu, synti tulee esiin, oikeus elmässäsi tapahtuu.

Nämä on asioita, mitä ei kykene ihmisjärki ymmärtämään, ne pitää ymmärtää sydämellä. Vastaukset pitää etsiä itse ja yksin Herran kanssa.

Me voimme olla taidokkaita rukoilijoita, voimme olla kauniita ylistäjiä, voimme olla taitavia julistajia, mutta jos meiltä puuttu henkilökohtainen Jumalallisen läsnäolo olemme vain inhimillisesti taidokkaita, kauniita ja taitavia.... Jos meidän elmässämme on jatkuva suhde Kristukseen ja viipymistä kaikkeinpyhimmässä, on meillä paljon enemmän kuin inhimilliset taidot. Silloin elmässämme on Jumalallinen perspektiivi, näkemys ja ymmärrys Taivasten Valtakunnasta. Olemme silloin myös voimallisia, voimaannutettuja vapauttamaan se olemassa olemaan tässä ajassa, maanpäällä, Jumalallisella valtuutuksella.

Oletko sinä valmis tähän?

Oletko sinä valmis antamaan itsesi eläväksi uhriksi? Antamaan valintasi Jumalalle? Tekemään ne valinnat, jotka Herra pyytää sinua tekemään? Vaikka ne olisivatkin ihmisten mielestä naurettavia, ei hyväksyttyjä, traditioita vastaan taistelevia, sukupuolirooleja ravisuttavia?

Voi olla, että joudut tekemään asioita, mitä kukaan ei koskaan aikaisemmin ole tohtinut tehdä.
Voi olla, että Herra lähettää sinua paikkaan, jossa kukaan ei koskaan ole käynyt saatika julistanut.
Voi olla, että käsityksesi elämästä, elämäsi arvoista, tärkeysjärjestyksesi tai vastaavasi heittää "häränpyllyä" eli menee totaalisesti sekaisin.
Voi olla, että ystäväsi jättävät ja kaverisi hylkäävät, ehkä perheesikin kääntää selän...

Mutta mitä sen on väliä kun olet niin lätkässä... (lue: rakastunut) Jumalaan... että pidät kaiken muun halpana Jeesuksen, Kristuksen tuntemisen rinnalla.

Ole sinnikäs, ole rohkea... Painaudu kaikkein pyhimpään, Jumalan läsnäoloon... Salaiseen piilopaikkaan!

Jeesuksen nimessä!

Tepa Tulee Taloon

2010-05-09T23:49:00.002+03:00

Heipä Hei Lukija....

Selvittiin äitienpäivästä...... Ensimmäisestä äidin kuoleman jälkeen...
Tuntui ihan hassulta, ettei voinut soittaa äidille ja toivotella äitienpäivää tai mennä käymään, niinkuin aina ennen, kaikkina niinä vuosina kun olen asunut pois kotoa.

Uskon, että äitienpäivän haikeutta helpotti Tepa...

Olin jo pitkään ajatellut sitä, että lapset ovat jo isoja, eikä uusia enää tässävaiheessa ole viisasta hankkia... Mutta hoiva-, lellittely- ja kasvatusviettini ovat vielä voimakkaat... Aloin jutella Arille, että voitaisko miettiä koiran hankkimista....

Tein netissä "koiratestejä", mikä koirarotu olisi meille sopivin ja paras... Suurin osa koiraroduista karsiutui... Kaksi jäi... toinen oli kiinanharjakoira ja toinen länsigöötanmaanpaimenkoira.

Aloin tutkia näitä molempia rotuja ja totesin, että Göötti voisi olla suloinen... ja meidän perheeseen sopiva koira.

Etsin yhdistyksen sivuilta kasvattajia ja totesin, että gööttejä on tosi vähän jalostettu ja ylipäätään tarjolla.

Otin yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan, lähetin hänelle valokuvallisen kirjeen meidän perheestä ja kerroin olevani ihastunut göötin luonteenpiirteisiin sekä mielikuvasta, joka minulle oli syntynyt "perheeseemme sopimisesta".

Sain saman tien vastauksen Oililta, että kaikki tämänhetkiset pentueet ovat varattuja ja jono on pitkä. Olin jo kirjeeseen laittanut, että olisimme jopa valmiit odottamaan sopivaa koiraa...

Rukoilin hiljaa, että Isä.... voi kun joku peruuttaisi...

Heti seuraavana päivänä Oili jätti vastaajaani viestin, että Vihdissä olisi yksi poliisikoiraksi uumoiltu, mutta sittemmin peruutettu göötti. Ja antoi kasvattajan yhteystiedot. Soitin siltä seisomalta kasvattajalle ja sovimme tapaamisesta tänään, äitienpäivänä.

Olin saanut Tepasta kuvan lauantaina, siis edellisenä iltana, ja katselin kaunista eläintä.
Hänen kuvaansa katsellessa nousi mieleeni ajatus, että koira on terhakka, utelias ja sopeutuisi nopeasti meihin ja uuteen kotiin... Ajattelin heti, että siinä on meidän koira, joka tykkää meistä jo heti valmiiksi ja on jo valmis muuttamaan meidän kotiin.

Tänään siis menimme, koko perhe, katsomaan Tepaa...

Heti ajettuamme piaan, Tepan veli Kamu haukkui ja ilmoitti isäntäväelle meidän tulleen... Tepa vain katseli vierestä... Ari sanoi, että toi hiljainen on meidän koira... Ja niin oikeasti olikin...

Tepa ja Kamu päästettiin aitauksesta ja emäkoira sisältä ja saimme kaikki tervehtiä toisiamme. Olin aivan myyty!

Meinimme sisään ja tutustuimme koiriin.

Tepaa siinä katsellessani ajattelin, että onpas terhakka ja utelias, omatoiminen tyttö. Koirasta näki, että se on hyvin sopeutuvainen ja utelias, leikkisäkin.

Ottaessani Tepan syliin, se alkoi heti minua suukottamaan. Normaalisti olen aina ajatellut, että yököttävää, että koira nuolee kasvoja, mutta kun Tepa minua lipaisi, tiesin, että hän se on.
Rukoukseni, koko automatkan oli, että voi kun Tepa meistä tykkäisi.

1,5 tuntia koirien kanssa oltuamme ja kasvattajan kanssa juteltuamme sovimme, että hakisimme Tepan kotiin torstaina. Joten meille muuttaa maailman ihanin göötti-tyttö, Tepa.

Tepasta ja seikkailuista kuulette varmasti vielä lisää....

Ihanaa! Perheeseen tulee Uusi Vauva!

Ystävätär, Rakas ja Kallis Ystävätär - Ymmärrys tulee Yllättäin

2010-05-06T00:22:00.006+03:00

Minulla oli tänään aamupäivä vapaata... Kävimme, Arin kanssa, tapaamassa erästä minulle erittäin rakasta ystävätärtä..

Tapasimme Risteyspaikassa 2000-luvun alussa ja olimme olleet tuttavia siitä lähtien, mutta (hassua kyllä) meistä tuli hyviä ystäviä vasta vuoden 2005 lopussa.

Ystävyys alkoi kummasti... Oli joulujuhla 18.12.2005. Tunsimme toki toisemme ja tapasimme ennen juhlaa sattumalta aulassa. Menimme saliin istumaan vierekkäin. Alkuylistyksen aikana katsoin, itseäni vanhempaa sisarta ja hän katsoi minua. Otin häntä kädestä kiinni ja Pyhä Henki kosketti meitä voimakkaasti.

Meillä on ikäeroa 26 vuotta, mutta se ei koskaa ole tuntunut välillämme suurelta.

Olen kuunnellut häntä viisaana vanhempana ja hän taas minua Jumalan kutsumana palveluntyöhön ja olemme tulleet siunatuiksi molemmat, palvelleet toinen toistamme.

Hän kertoi, kuinka Jumala oli kutsunut hänet rukoilemaan puolestani, lähetysmatkojeni puolesta ja perheeni puolesta. Jopa Joonas, "se nuorimmainen" ihastui ystävättäreeni niin, että halusi, että juuri hän tulisi lapsenhoitajaksi kun minä olin lähetyskentällä Afrikassa (Tansania, Egypti, Kenia) ja muuallakin (Amerikka, Englanti... jne.).

Ystävättäreni on meille varmasti enemmän kuin ystävätär, hän on perheenjäsen.

Viime vuonna kun vanhempieni saattohoidot olivat jo loppupuolella, todettiin ystävättärelläni kalkkeuma päässä. Sanoin Herralle, että mä en Isä kestä, jos menetän myös ystävättäreni samalla kertaa kuin vanhempani... Sitä en oikeesti, Isä kestä!

Aika ajoin ystävättäreni on sairastellut ja joka kerta Herra on pannut minut rukouskammiossani rukoilemaan hänen puolestaan. Ajoittain Herra on järjestänyt kalenteristani "ajan" olla ystävättäreni kanssa. Voidella hänet öljyllä ja rukoilla hänen puolestaan. Ja aina hän on noussut kun Herra on häntä koskettanut. Myös tänään (sairastettuaan muutaman päivän)!

Kuukausi sitten ystävättäreni täytti 70-vuotta. Olimme kutsutut hänen syntymäpäivilleen. Silloin tapasin myös hänen toisen tyttärensä (toisen olin jo tavannut aikaisemmin)... Olen saman ikäinen kuin molemmat hänen tyttäristään :) Tuntui hämmentävältä, koska olisin voinut olla heidän siskonsa. Kimppahalasimme ja sanoin heille, että rakastan heidän äitiään ihan tavattoman paljon. Olimme kaikki liikuttuneita!

Tänään rukouksen jälkeen keskustelimme yhteiskunnasta ja siitä, että Herra on pannut meidät jokaisen rukoilemaan Suomen ja yhteiskunnan puolesta. Uskon, ettemme koskaan voi käsittää Jumalan suuruutta, miksi Hän panee meidät tekemään asioita, joita emme voi pienessä päässämme käsittää, kunnes Hän antaa niihin ymmärryksen.

Ymmärrys tulee yllättäin...

Olen lukenut Hebrealaiskirjeen 6-8 lukua jo monta päivää ja mietiskellyt sitä Herran edessä rukouksessa.

Joitakin aikoja sitten alkoi Hebr 7:28 elämään mielessäni.... ja siitä kävimme tänään keskustelua rukouksen jälkeen...

Kun kerroin Herran avanneen minulle ko. jakeen ja selitin sitä hänelle, sanoi ystävättäreni, että hänellä menee väreet pitkin vartaloa. Pyhä Henki avasi asiaa mieleeni lisää samalla kun ystävättäreni vahvisti oman ajatuksensa sekä kokemuksensa kautta. Mietin Jumalan suuruutta... Emme koskaan voi sitä käsittää!

Miksi meidän Jeesus sitten, niin usein, on lasipullossa?

Miksi me otamme "instant-jeesuksen" esiin pullosta vain silloin kun kipeästi häntä tarvitsemme? Ja panemme Hänet nopeasti pulloon takaisin kun "homma" on selvä? Miksi Jeesuksemme ei ole kokoajan, ja jatkuvasti arjessamme oleva Sankari, joka pelastaa meidät joka hetki ja kokoajan?

Puhuimme siitä kun ystävättäreni julistaa Jeesuksen Voitto Voimaa aina tiukassa elämänsä tilanteessa, minä taas pyydän Jeesusta pelastamaan minut.

Se on sama asia... Pelastuksessa tapahtuu Kristuksen Voitto! Parantumisessa tapahtuu Kristuksen Voitto! Vapautumisessa tapahtuu Kristuksen Voitto...

Pelastus, Parantuminen ja Vapautuminen on alkukielellä sama sana SOZO... siksi me rukoilemme samaa asiaa, mutta ei suomenkielisellä sanalla, joka kuitenkin alkukielellä tarkoittaa samaa... pelastusta, parantumista ja vapautumista.

Meillä voi olla monenlaisia tilanteita elämässämme ja rukouksemme voivat vaihdella rajusta huudosta hiljaiseen huokailemiseen... Kaikessa me kuitenkin pyydämme Jeesusta Pelastamaan meidät, tukeudumme Hänen VoittoVoimaansa. Hän on voimallinen pelastamaan meidät mistä tahansa tilanteesta, asenteesta ja olosuhteesta.

Meidän vain tulee kyetä tukeutumaan Häneen! Myös Hänen palvelijoittensa kautta!

Jeesuksen nimessä!

”Kulta, tämähän on Siirappia”…

2010-04-28T12:32:00.003+03:00

Moni teistä tietää, että olen yrittäjä ja minulla on kauneus studio Helsingissä, jossa teen monenlaisia luksushoitoja ihmisille, pääsääntöisesti naisille.

Viimeisimpiä hankintojani on suihkurusketuslaite. Se on siis laite, jolla saadaan hyvin luonnollinen rusketus, kylläkin keinotekoisesti, DHA:n avulla (DHA:ta saadaan kasviksista, esim. sokerijuurikkaasta ja sokeriruoósta). Eli iho ruskettuu ilman vaarallista auringon UV-säteilyä ja värjää ihon uloimman kerroksen. Kun aineet reagoivat ihon aminohappojen ja proteiinien kanssa, syntyy sen tuloksena kaunis, ruskettuneen näköinen iho.

Pari viikkoa sitten harjoittelin ruiskuttamista ja ruiskuttelin kynäruiskulla kahta eriväristä sävyä, kahteen eri ihmiseen. Toiselle toista ja toiselle toista.

Valmistautuessani ruiskutukseen ja tehdessäni testiruiskutuksia vedellä, huusin miehelleni… ”Kulta, nyt kun muistan, voisitko ottaa jääkaapista suihkurusketusvärit lämpiämään”.

Kun sitten menin hoitolan puolelle, huomasin, että mieheni oli nostanut molemmat värit esiin sekä yhden ylimääräisen pullon. Tämä ylimääräinen pullo oli siirappi.

Pullo näytti melkoisen samalta. Siinä oli samanväristä ainetta sisällä kuin suihkurusketuspulloissa.
Minua alkoi naurattaa…. Sanoin, ”kulta olet nostanut suihkurusketuspullojen kanssa lämpiämään myös siirappipullon”.

Mietin, että nämä aineet olivat samanvärisiä, samantyyppisissä pulloissa olevia tuotteita. Ei ihme, että hassu erehdys tapahtui.

Egypti vuonna 2006

Vuonna 2006 olin puhujamatkalla Egyptissä.
Kävelin erään kaupungin katuja ja kadun varrella oli myyntipöytiä. Myyntipöydillä oli paljon kelloja, koruja ja aurinkolaseja. Hidastin kulkuani… Koska olen esteetikko ja pidän kauniiden asioiden katselemisesta, pysähdyin katsomaan, mitä ihanimpia hyödykkeitä.

Aikani näitä myyntipöytien tuotteita tuijotettuani, tajusin niiden olevan dioreita, cucceja, versaceja, chaneleita, ynnä muita laatumerkkejä, 3-5 euron hintaan. No nehän olivat feikkejä, epäaitoja eli suoraan sanottuna… väärennöksiä. Mietin, jos nyt ostaisin tällaisen, kukaan ei erottaisi onko kyseessä aito vai feikki (=väärennös). Statukseni ihmisten silmissä nousisi, mutta itse tietäisin, että huijausta mitä huijausta.

Edellisvuotisella matkallani samaan paikkaan, olin hankkinut jäljitelmälaukkuja muutaman ja käyttänytkin niitä tyytyväisenä. Ne olivat kuitenkin laadukasta nahkaa, vaikkakin epäaitoja.

Epäaito ei kuulosta ollenkaan niin pahalta kuin väärennös… Mutta väärennös on, aitoa muistuttava, samoja elementtejä sisältävä (metallilaatat, kangas, logot jne) väärennös eikä sellaista tulisi käyttää. Eihän kukaan maksa kaupassa väärennetyillä euroillakaan, koska se on rikos ja erittäin väärin.

Kun Jumala alkoi puhua minulle tästä feikki-asiasta, oli minun pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Hävitin siis kaikki epäaidot laukkuni ja parit aurinkolasit, joista tuli logottomia autoaurinkolaseja, jotka pyörivät hansikaslokerossa ja ovat hätätilanteita varten, kun oikeat aurinkolasini eivät ole sattuneet matkaan mukaan.

Olin myös edellisvuotena ostanut eräältä uskovalta sisarelta lompakon, joka oli väärennös. Tämä sisar on siis Herran palvelija ja kiertänyt puhumassa monissa paikoissa, myös ulkomailla. Silloin en tiennyt, että väärennöksen myyminen on Suomen lain mukaan rikos (kummallista, ettei ostaminen ole). Mikäli sen olisin tiennyt, en taatusti olisi lompakkoa ostanut ja saattanut sisartani lakia rikkomaan. Oletan, ettei tämä uskova sisarkaan sitä tiennyt, koska lompakon minulle myi, vaikkakin takahuoneessa, muilta piilossa… tai ainakin toivon niin, ettei tiennyt.

Jouduin todellakin tekemään parannusta, hävittämään väärennökset ja kerta kaikkiaan, paloin halusta luopua kaikkien väärennösten käytöstä ja sanoin Herralle, jos mulla ei ole varaa ostaa aitoa, niin sitten saa olla.

Aitoudesta täytyy maksaa kova hinta…

Joitain vuosia sitten perustettiin Helsinkiin Louis Vuittonin myymälä, Espalle. Kävelimme Espalla ja pysähdyimme näyteikkunan eteen. Toinen toistaan upeampia laukkuja, joilla oli aivan tolkuton hinta, useista sadoista euroista, useisiin tuhansiin euroihin. Helsingissä on myös paljon putiikkeja, joista voi ostaa merkkilaukkuja, -vaatteita, -asusteita ja -jalkineita, erittäin korkeaan hintaan.

Aidosta ja aitoudesta täytyy aina maksaa… Jos se on niin merkkitavaroiden kanssa, niin se on ihmisyydessäkin. Oletko koskaan miettinyt, minkä hinnan olet maksanut siitä, että puhut totta, totuutta?

Onko pesukoneesi koskaan mennyt rikki niin, että vaatteet jäivät sinne sisälle?

Minulla on käynyt niin… Pesin alusvaatepyykkiä ja koneessa oli monenmoista hepenettä.
Kun tein vakuutusyhtiöön ilmoituksen, panin kaiken sen, mitä koneessa oli sisällä. Joku tuttavistani sanoi, kai laitoit vakuutusyhtiölle, että siellä oli Burberryn paitasi ja Vuittonin vyö ja Tommy:n pikeepaita jne… Sanoin: ”no ei käynyt kyllä mielessäkään”. Olin pannut vahinkoilmoitukseen vain sen, mitä koneessa oli, en yhtään enempää tai vähempää.

Suurin osa tutuistani sekä uskovista ystävistäni, piti minua idioottina, koska laitoin sinne niin vähäarvoisia artikkeleita, enkä yhtään fiksannut arvoa paremmaksi, jotta saisin edes ”omani pois maksamistani vakuutusmaksuista”. Olin kauhistunut. Ajattelin heti ensimmäisenä, että sehän on vakuutuspetos, enkä minä halua olla osallisena petoksessa.

OK… Olen maksanut hinnan totuuden puhumisesta…

Moni on minuun loukkaantunut. Totuuden puhuminen ei tarkoita sitä, että on tyly, ilkeä tai aggressiivinen. Totuuden sanominen/esiin tuominen voi tapahtua kauniistikin… Mutta usein se saa vastapuolen loukkaantumaan, hermostumaan, huutamaan, raivoamaan, uhkailemaan, puolustautumaan, panemaan välit poikki…

Totuuden kuuleminen sattuu koska se pakottaa sinut kohtaamaan itsesi ja tekemäsi vääryyden tai oikaisee uskonnollisen kuvitelmasi/käyättäytymisesi. Se asettaa synnillisen tekosi julkisen häpeän alaiseksi… Synti on aina perkeleestä… Aina!… Kun totuus puhutaan, asetetaan perkele julkisen häpeän alaiseksi. Ihminen kohtaa Totuuden, Ihminen kohtaa Jeesuksen. Ainoastaan ylpeys on esteenä. Ylpeys oli perkeleen pahin ongelma. Ja ylpeyden tähden se syöstiin alas.

Aitous on Jumalan merkki

Louis Vuittonin laukun mukana tulee aitoustakuu ja dust-bag eli suojalaukku.

Kun me annamme elämämme Jeesukselle, panee Jumala meihin merkin, tagin: ”Jumalan Oma”. Se on ns. aitoustakuu. Pyhä Henki, joka on merkki aitoudesta. Uskoontulossa Sinun henkesi yhtyy Jumalan hengen kanssa eli kytkeytyy taivaallisiin. Uskoontulo ei ole vain rituaali, tai lause, joka lausutaan… Uskoontulossa syntyy suhde, syvä rakkaussuhde.

Tiedät, että rakkaussuhde ei voi toimia, jos ei ole 100% rehellisyyttä ja luottamusta kahden rakastavaisen välillä. Näin on myös sinun ja Jumalan välisessä suhteessa.

Uskonnollinen ihminen rukoilee hienoja, kaavamaisia rukouksia, joista puuttuu aitous, elämän jakaminen.

Muistat fariseuksen ja publikaanin synagogassa… miten he rukoilivat (Luuk 18:10-13). Syntinen tahtoo aina pyrkiä parannukseen, hinnalla millä hyvänsä. Luovuttaa syntinsä ja pukea päällensä Jeesuksen Kristuksen (dust bagin, joka estää lian tarttumista).

Joskus ulkonäkö voi pettää… Mistä ihmeestä erotat sitten aidon ja väärennöksen?

Siinäpä se… joskus tunnistaminen vie aikaa, koska väärentäjä tulee päivä päivältä taitavammaksi ja taitavammaksi… Sinun tulee tuntea totuus, jotta osaat erottaa aidon väärennetystä.

Asia näyttää/tuntuu samalta, mutta pienet yksityiskohdat paljastavat väärennöksen väärennökseksi.

Paluu suihkurusketukseen…

Olen opiskellut turvallisesta ruskettumisesta, ilman aurinkoa ja tutkinut erilaisia rusketusaineita ja ruskettumistapoja. Erotan purkkeja jo hyvin toisistaan, värjäävien ainesosien koostumusta ja pystyn jo jotenkin arvioimaan lopputulosta eri ihotyypeillä.

Mieheni ei koskaan ole suihkuttanut rusketuksen rusketusta tai tutkinut niitä… Hän ei voinut erottaa aitoa rusketusväriä aidosta siirapista, koska purkit olivat samankaltaisia.

Hänen silmänsä ei ollut harjaantunut erottamaan näitä kahta toisistaan, eikä hänen tarvitsekaan, koska hänen erikoisalueensa on toisaalla… Mutta ensimmäisen erehdyksen jälkeen, hän ei taatusti tule tekemään enää hassua erehdystä toistamiseen, koska hän on oppinut jotakin jo ensimmäisestä kerrasta.

Opettele tunnistamaan Totuus

Opettele tunnistamaan aito väärennöksestä. Opettele tuntemaan Totuus, jotta tiedät, kun Pyhä Henki tulee, ettet erehdy luulemaan Häntä väärennökseksi. Pahimmassa tapauksessa suljet Häneltä oven, etkä päästä Häntä sisään siksi, että luulet aitoa väärennökseksi.

Tai kauhukuva on se, että luulet väärennöstä aidoksi ja päästät väärennöksen sisään sekoittamaan sinua entisestään. Luulet, että se on hyväjuttu, mutta todellisuudessa petätkin itseäsi.

Koetelkaa kaikki henget (1 Joh. 4:1), myös Pyhä Henki. Herra ei siitä loukkaannu, että pyydät todistamaan aitouden…

Totuutta etsimään Jeesuksen nimessä!

Mitä luvattu on...

2010-04-26T22:56:00.003+03:00

Lueskelin aamutuimaan Hebrealaiskirjettä, lukuja 6-8 ja mietiskelin lukemaani monelta eri kantilta, miten se koskee itseäni, perhettäni ja lopulta Kristuksen ruumista eli seurakuntaa.

Mietin kaikkia niitä lupauksia, joita Herra on vuosien varrella minulle antanut. Osa niistä on toteutuneet todella nopeaan tahtiin ja osa on vielä ”vaiheessa”…

Joskus tuntuu siltä, että jotakin asiaa joutuu odottamaan loputtomiin.

Hebr 6:15 ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.

Meidän tulee ottaa oppia Aabrahamista, joka kärsivällisesti odotti sitä, mikä oli luvattu.

Mitä sinulle on luvattu? Muisteletko niitä? Kuka on luvannut?

Monet ihmiset lupaavat asioita, vaikka eivät koskaan niitä tulisikaan täyttämään.

Minulle on luvattu sitä sun tätä… sitten vielä totakin… Monet lupauksista on vielä täyttämättä ja todennäköisesti niin käykin.

Autoin kerran erästä pastoria kiperässä tilanteessa ja hän sinä ”heikkona hetkenään” lupasi minulle jotakin, mikä on edelleen lunastamatta. Kerran autoin sisarta tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja hän sinä hetkenä lupasi minulle jotakin, mikä on edelleen lunastamatta. Eräs sisar lupasi minulle tekevänsä hyväkseni erään asian, mutta loukkaantui myöhemmin minuun, ennen kuin oli täyttänyt lupaustaan, kun otin puheeksi hänen elämässään olevan synnin ja sanoin sen synniksi. Silloin hän ilmoitti, ettei hän teekään sitä, mitä on luvannut, koska olen lain alla, enkä siis armon alla. Tällaisia vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Olen ajatellut, että mikään asioista ei tule ihmiseltä. Kukaan ei voi antaa mitään sellaista, mitä itse ei omista. Tietenkin asemansa puolesta ihminen voisi tehdä paljonkin… Aseman seurakunnassa, aseman työelämässä, taloudellisen aseman jne… puolesta. Mutta ei koskaan antaa sitä, mitä ei oikeasti omista.

Jos sinulla on asema, joka ei oikeasti kuulu sinulle – voitko siitä käsin valtuuttaa toista mihinkään? Onko sellaisella valtuutuksella siunaus? Jos sinulla on taloudellinen asema, tai statuksesi antamaa valtaa, joka on väärin keinoin hankittu… voitko siitä käsin valtuuttaa ketään? Ja onko sellaisella valtuutuksella siunaus? Tai jos annat ihmiselle jotakin vain voidaksesi myöhemmin häntä siitä muistuttaa tai sen käyttöä kontrolloida tai ”pitää kiitollisuuden velassa” tai ”odotat vastapalvelusta” toiselta antisi tähden. Onko sellaisella antamisella siunaus?

Kuka lunastaa aina antamansa lupaukset?

Jumala…

Meidän tulisi osata erottaa, mikä on Jumalan lupaus ja mikä on ihmisen, inhimillisyydestä käsin antama lupaus tahi erottaa lupauksen kautta tullut vaatimus (lue: kiitollisuudenvelka). En tarkoita tässä nyt sitä, etteikö ihminen voisi Jumalan Hengen johdatuksessa luvata toiselle jotakin… Mutta silloin kun Hengen inspiroimana toimit, viet asian loppuun, koska Henki itse sinua muistuttaa.

Jumalan lupauksen täytääntöönpano

Joskus todellakin joudumme odottelemaan vastausta…

Minulta on moni sinkku pyytänyt "jatkuvaa/jatkuvasti" esirukousta, jotta saisi puolison heti/nopeasti/pian/vuoden sisään jne… Hyviä rukouksia sinänsä, mutta Jumalan aikataulut ovat erilaiset kuin ihmisen aikataulut.

Monesti elämässämme pitää tapahtua asioita, jotta voi tapahtua asioita. Yleensä uuden asian/tilanteen/ihmissuhteen edestä pitää jotakin panna pois.

Ihmissuhteiden edestä pitää panna pois omaa rikkonaisuuttaan. Eheytyä sisäisesti rakastamaan itseään, jotta kykenee rakastamaan toista. Rakkauttakin on niin montaa eri lajia, että ”se ainoa oikea rakkaus” ei ole pelkästään eros-rakkaus…. Ihmissuhteen pitää sisältää elementtejä jokaisesta rakkauden lajista, jotta edes jonkinlainen pysyvyys voitaisiin saavuttaa.

Kun Jumalan maailmassa tapahtuu, ja tapahtuu muutoksia koko ajan, tulee meidän muuttua samassa suhteessa Kristuksen kuvan kaltaiseksi… Muuttua kirkkaudesta kirkkauteen Pyhän Hengen avulla.

Silloin Jumalan lupauksetkin alkavat täyttyä. Mutta keskeisin asia niiden täyttymiselle on rakkaus Jeesukseen Kristukseen, Pyhään Henkeen ja Isään, Jumalaan.

Rakkaus ei ole vain sanoja

Rakkaus ei ole vain sanoja, se on myös tekoja.

Moni meistä sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta kuinka moni meistä on valmis uhraamaan itsensä Jumalan valtakunnan esiintulemiseksi? En siis puhu tässä nyt rukous- tai ylistyskokouksissa hengailuista, porukalla palvonnasta tai ulkomaalaisten/kuuluisien puhujien perässä juoksemisesta tai hengellisten kokemuksien metsästämisestä. Puhun vakituisesta, jokapäiväisestä tavastasi viettää aikaa Herran kanssa omassa rukouskammiossasi niin, että Pyhä Henki pääsee tekemään sinussa työtä ja Hänen kohtaamisensa myötä muuttumisesta kirkkaudesta kirkkauteen.

Moni meistä tekee näkyvästi hyvää, keittää kahvia seurakunnan keittiövuorossa, laulaa ylistysryhmässä tai kitarakuorossa, on monessa mukana… aktiviteettejä riittää vaikka muille jakaa… ehkä uupuukin liian suuren vapaaehtoisen työtaakan alla… Ja päästyään kotiin, avaa telkkarin ja jää katsomaan tv-sarjaa… Ja unohtaa henkilökohtaisen hetken Isän sylissä, kerraten päivän tapahtumat… odottaen saavansa reboundin itse Herralta, Jumalalta, joka kaikki tankit täyttää.

Yltäkylläinen Elämä

Herra on luvannut meille yltäkylläisen elämän

Yltäkylläistä elämää voi elää, vaikka kaikki ”toiveet” ei olisikaan täytettyjä. Yltäkylläinen elämä on sisäistä tyytyväisyyttä pelastuksesta, Jumalan tahdossa olemisesta. Sisäisestä rauhasta, joka meille Kristuksen kautta on annettu. Se on onnellisuutta Jumalan huolenpidosta ihan jokaisessa tilanteessa ja olosuhteessa. Tietoisuus Jumalan Kaikkivaltiudesta ja siitä, että Hän ON Jumala.

Hän ON Jumala

Hän ON…. Hän on Luoja, lupausten täyttäjä, Kuningas, Herrain Herra. Ei ole suurempaa nimeä kuin Jeesus. Yksin Jeesus riittää!

Meillä on lupa odottaa lupausten täyttymistä! Muistella sitä, mitä Herra on luvannut. Vaikka ihmiset eivät lupauksiansa pitäisikään, pitää Jumala omansa! Ja siihen voimme luottaa!

Ole rohkea ja kärsivällinen odotuksessasi!

Jeesuksen nimessä

Tuhkaa Taivaalta...

2010-04-18T09:37:00.002+03:00

Heipä hei lukija...

Viimeisten päivien aikana on puhelimeeni tullut kierto-/ketjukirjeitä, tekstiviestejä tuhkasta ja Jumalan tuomiosta...

Tuhkasta puhutaan...

Joona 3:1 Joonalle tuli toistamiseen tämä Herran sana: 2 "Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, minkä minä sinulle puhun". 3 Niin Joona nousi ja meni Niiniveen Herran sanan mukaan. Ja Niinive oli suuri kaupunki Jumalan edessä: kolme päivänmatkaa. 4 Ja Joona käveli kaupungissa aluksi yhden päivänmatkan ja saarnasi sanoen: "Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään". 5 Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan, kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet. 6 Ja kun tieto tästä tuli Niiniven kuninkaalle, nousi hän valtaistuimeltaan, riisui yltään vaippansa, verhoutui säkkiin ja istui tuhkaan. 7 Ja hän huudatti Niinivessä: "Kuninkaan ja hänen ylimystensä määräys kuuluu: Älkööt ihmiset, älköötkä eläimet-raavaat ja lampaat- maistako mitään, käykö laitumella tai vettä juoko. 8 Verhoutukoot ihmiset ja eläimet säkkeihin, huutakoot väkevästi Jumalaa ja kääntykööt itsekukin pois pahalta tieltänsä sekä väkivallasta, mikä heidän käsiänsä tahraa. 9 Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku." 10 Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.

Heidän piti pukeutua säkkipukuun ja kuuluttaa paasto. Päämies itse istuutui säkkipuvussaan tuhkaan ja huudatti ko. kaupungissa määräyksen, etteivät eläimetkään saa maistaa ruokaa tai juomaa, vaan kaikkien tulisi verhoutua säkkiin ja tehdä parannusta eli panna pois kaikki ne asiat, jotka heidän kätensä likaa. Ja sitten sanotaan.... ehkäpä Jumala katuu... ja lopulta pelasti heidät.

Jumala antoi meille Jeesuksen, kaikkein parhaimpansa ja arvokkaimpansa, joka antoi elämänsä kaikkien syntiemme edestä ja kuolemallaan meidät puhdisti ja ylösnousemuksellaan meidät myös vapautti...

Jes 40:28 ja 31 Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. 31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Joskus kun näitä parannukseen kehottavia, peräti uhkaaviakin profetioita tulee, se panee miettimään Jumalan roolia, Jumalaa... Herra ilman muuta haluaa ja odottaa, että teemme parannusta ja käännymme synneistämme. Monia asioita tapahtuu, jotta sieluja pelastuisi ja Jumala puhuu meille monien asioiden ja tapahtumien kautta, jotka on jo löydettävissä raamatusta.

Näky hukkuvista sieluista...

Vuosia vuosia sitten, seurakuntani 24/7 rukoushuoneessa, Herra näytti minulle, ikään kuin lähentyvästä karttakuvasta, meressä olevan pitkulaisen saaren ja siellä olevat sielut, jotka kohottivat kätensä, kauhuissaan huusivat ja itkivät Herran puoleen. Sanoin... Herra, näet nämä huutavat, hukkuvat sielut ja tämän kansan... Jollei ole ketään muuta, joka lähtisi, niin Isä, Sinä tiedät elämäntilanteeni ja olosuhteeni... Lähetä Minut! Sinä oot valmis ne muuttamaan, että pääsen lähtemään, näiden hukkuvien sielujen tähden.

Tuska näistä hukkuvista sieluista oli sanoinkuvaamaton, ja tuntui, että sydämeni halkeaa, suorastaan pakahtuu siitä! Olin valmis jättämään kaiken vain näiden hukkuvien sielujen tähden. Toki lapseni (jotka silloin olivat vielä melko pieniä) olisin ollut valmis ottamaan mukaan... tai ajattelin, että Herra järjestää myös heidän asiansa niin, että voisin tehdä työtä vaivatta lapsineni...

Vasta vuoden 2004 Tsunamin jälkeen tajusin, että saari, jonka näyssä näin oli Sumatra. Ja sielut, joiden puolesta jo vuosia aikaisemmin rukoilin, oli Sumantran hukkuvia sieluja.

Me emme koskaan tiedä, milloin on "aika"... lähdön aika.

Mitäs, jos kaikki tapahtuisi jo huomenna?

Oleko sinä lykännyt ajattelemista… iankaikkisuudesta? Ajatteletko, että ”uskonto” on mummojen tai luusereiden hommaa? Pelottaako sinua kuolema, Jeesus vai Jumala? Pelottaako sinua luonnon katastrofit, lento-onnettomuudet, sairaudet... Vai pelkäätkö kipua?

Usko ei koskaan ole uskontoa vaan se on elävä ja toimiva suhde Jeesuksen ja Pyhän Hengen kautta Jumalan kanssa. Uskonto ei voi pelastaa ketään, ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta voi pelastua ja oppia tuntemaan Jumalaa ja Hänen tahtonsa, elää olla ja toimia sen mukaan.

Nämä asiat, joita nyt tapahtuu.... Ne ovat ihan raamatun mukaisia... Raamatussa kerrotaan nykyisistä tapahtumista, luonnonkatastrofeista.

Miksi siis pelkäät?

Pelko tulee pelkästään siitä, että elämäsi ei ole oikeassa suhteessa Jeesukseen, Vapahtajaamme, joka vapautti meidät synnin orjuudesta! Pelko on sidoksissa omaan mieleesi, moraaliisi, tunteisiisi - ymmärrykseesi... Ei siihen tosiasiaan, että Jumala on rakkaus... Raamatussa sanotaan, että täydellinen rakkaus karkottaa pelon!...

Tällä hetkellä sinulla on vain yksi vaihtoehto: sinun moraalisi/valtaväestön moraali sekä odotukset, jotka poikkeavat mahdollisesti valtaosasta. Mittarina on vain oma ymmärryksesi ja mielesi. Toiselle on sallittua varastaminen, toiselle valehtelu jollekin puolisonsa pettäminen… Teot siis oman moraalisi mukaan. Näin toimii se ihminen, joka ei tunne Jeesusta.

Mutta kun annat Jeesuksen tulla elämääsi, kaikki muuttuu.. Pelko poistuu ja sisäinen parantuminen voi alkaa, kun vain antaudut.

Rukoillaan:

Jeesus, Kristus, minä tunnustan, että olen syntinen, enkä voi itse itseäni pelastaa. Pyydän Sinua, Herra Jeesus antamaan minulle kaikki syntini anteeksi ja puhdistamaan minut verelläsi, kaikesta väärästä ja synnistä. Otan sinut vastaan Vapahtajanani ja elämäni Herrana. Kiitos siitä, että Sinäkin tahdot ottaa minut vastaan ja pelastaa sieluni ja elämäni. Amen!

Kosketa meitä Henki, kosketa Kirkkaus!

Jeesuksen Nimessä...

Armo, anteeksiantamus, Vapahtajan ihmisrakkaus…

2010-04-05T09:48:00.008+03:00

Armo, anteeksiantamus, Vapahtajan ihmisrakkaus…

Heräsin aikaisin aamulla lauluun, joka soi mielessäni. Se on vanha Avoimen Lähteen laulu, joka kertoo anteeksiantamisesta… Sen kertosäe alkaa sanoin Armo… Anteeksiantamus… Vapahtajan…. Ihmisrakkaus…

Tämä sydämessäni soiva laulu kirvoitti mieleni miettimään anteeksiantamusta....

Anteeksiantamus

Anteeksiantaminen ei suurimmalle osalle meistä, ole helppoa. Kun meitä tavalla tai toisella loukataan nousee itsesuojeluvaistomme esiin. Ihmiselle ei luontaisesti ole helppoa olla armollinen silloin kun meitä on kohdeltu väärin.

Onko anteeksi antaminen tietoinen valinta, tahtosidonnainen fyysinen toiminta? Vai onko se tunne? Julistus tunteittemme olemassaolosta?

Raamattu antaa meille vastauksia moniin anteeksiantoa koskeviin kysymyksiin.

Onko anteeksiantamus tietoinen valinta vai julistus tunteiden olemassaolosta?

Uskon, että anteeksiantamus on valinta. Tahdon päätös, jonka motiivina on kuuliaisuus Jumalalle ja Hänen käskyjensä noudattamisen kautta.

Kol 3:13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

Miten voi antaa anteeksi, vaikka ei tunnu siltä? Miten päätös anteeksiantamisesta voidaan kääntää sydämen muutokseksi?

Me annamme anteeksi uskon kautta. Koska anteeksiantamus on luontoamme vastaan, meidän tulisi antaa anteeksi uskomme kautta, vaikka meistä ei tuntuisikaan siltä. Meidän tulee luottaa Jumalaan siinä, että Hän tekee sen työn, joka tarvitsee tehdä, jotta anteeksiantamus tulisi täydelliseksi.

Uskon Jumalan kunnioittavan meitä kun sitoudumme olemaan Hänelle kuuliainen ja halustamme mielyttää Häntä silloin kun valitsemme antaa anteeksi. Silloin Hän pääsee tekemään työtään. Meidän tehtävämme on antaa anteeksi uskon kautta. Ja Jumalan tehtävä on saattaa se työ sydämissämme päätökseen.

Fil 1:6 varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.

Anteeksiantaminen päästää vangin vapaaksi….

Anteeksiantaminen vapauttaa sinut tunteiden vankilasta. Silloin tiedämme anteeksiantamisen tulleen täydelliseksi kun saamme tulokseksi vapauden. Me itse olemme se, joka kärsii kaikkein eniten silloin kun valitsemme anteeksiantamattomuuden. Kun me annamme anteeksi, Herra päästää sydämemme vapaaksi vihasta, katkerudesta, mielipahasta ja närkästyksestä sekä loukkaantumisesta, joka ilmiselvästi sitoo meitä tunteiden vankilaan.

Anteeksiantamus on usein hidas prosessi

Matt 18:21-22 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" 22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Tässä jakeessa Jeesus teki selväksi, ettei anteeksi antaminen ole ihmiselle helppoa. Se ei ole vain kertavalinta, jolla automaattisesti eläisimme anteeksiantamuksessa. Anteeksi antaminen saattaa vaatia koko elämän pituisen ajan, mutta silti se on Herralle tärkeää. Meidän tulee antaa jatkuvasti anteeksi kunnes asia on kokonaan rauhoittunut sydämessämme.

Onko oikein tuntea vihaa ja tuomiota sitä ihmistä kohtaan, jolle meidän tulisi antaa anteeksi?

Tämä kysymys on toinen syy rukoilla sen ihmisen puolesta, jolle meidän tulisi antaa anteeksi. Me voimme rukoilla Jumalaa käsittelemään hänen elämässänsä oleva epäoikeudenmukaisuus/vääryys ja sen jälkeen jättää rukouksemme Jumalan alttarille. Meidän ei enää sen jälkeen tarvitse kantaa vihaa tai loukkausta mukanamme. Luonnollista on tuntea vihaa syntiä, epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä vastaan, mutta se ei ole meidän tehtävämme tuomita toista ihmistä synnistä.

Luuk 6:37 Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

Miksi meidän tulisi sitten antaa anteeksi?

Matt 6:14-16 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; 15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. 16 Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

Tärkein syy on se, että Jeesus itse neuvoo meitä antamaan anteeksi. Raamattu sanoo, jos me emme anna anteeksi, ei meillekään anneta anteeksi. Toinen syy on se, ettei meidän rukouksemme/anteeksiantamuksemme estyisi.

Mark 11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

Yhteenvetona…

Anteeksiantamus on valinta, päätös, jonka teemme. Vaikka me suoritamme tämän "anteeksiannon" me asetamme käskyn paikoilleen elämässämme ja ihan omaksi hyväksemme ja vastaanotamme palkinnon anteeksiantamuksestamme - vapauden.

POK - Tulppa on poksahtanut

2010-03-30T00:17:00.002+03:00

Pok - Tulppa on poksahtanut!

Olen viime ajat ollut valtavan inspiraation vallassa...

Taivaallisia Koruja on valmistunut monenlaisia.... Lasista, kivestä, kristalleista, nahasta, nauhasta, organzasta, mokasta, hopeasta ja muovistakin... Kaulakoruja, rannekoruja, korvarenkaita, kaulaan ripustettavia avaimenperiä. Hopeaan ja kullattuun hopeaan linkittettyjä. Jokainen koru on erinäköinen...

Jokaisella korulla on aiheryhmä, mihin ne kuuluvat: SKY, Purity, Kingdom, Earth, Fire, Life jne jne...

Inspiraatiota...

Kun katselin koruaihioita, syntyi visioita... Sanoisin, että luovuus on puhjennut kukkaan.

Joitakin vuosia sitten sanoin, huolissani, ystävättärelleni... "Ennen olin niin kovin luova... kirjoitin runoja, sävelsin inspiraatiossa, lauloin inspiraatiossa, suunnittelin vaatteita jne... Tuntui, että aina kun istuin alas, pulppuaminen alkoi... Nyt olen ihan tyhjä.... Mihin on kadonnut luovuuteni? Ystävättäreni sanoi.... "kyllä se sieltä vielä tulee".

Niinhän se tulikin... Vuosia meni, mutta se on tullut...

Nyt luon joka päivä uutta... Asiakkaalle; kynsiin, ripsiin, hiuksiin, kasvoihin, käsiin, jalkoihin... niin ja koruihin. Joskus kun katselen asiakastani, näen hänen näköisen korun. Taivaallisen värisen tai oloisen... Tai hänelle sopivan tyylin, kynsiin, hiuksiin, vaatteisiin, kasvoille... Se on ihan ihmeellistä!

Jumala on Luoja...

Me olemme osalliset Hänen luonteenpiireteistään. Jumlan luovuus asuu meissä. Se suorastaan huutaa päästä esiin kauttamme.
Ei pelkästään kauneudenhoidossa tai korujen/kynsien teossa vaan Herran käsinä, jalkoina, suuna... Ikäänkuin Jumalan jatkeena, tässä ajassa.

Jokaisen korun olen tehnyt rukoillen... Koruihin on kätkettynä jotakin... Taivaallista!... Jumalallista luovuutta, joka rukouksessa on asetettu olemassa olemaan. Kun ihminen pukee korun päällensä, hän pitää rukouksin valmistettua, unikkia (ainoa laatuaan) korua yllään. Uniikkia, kuten hän itsekin on, ainutlaatuinen. Jumalan silmissä arvokas, suloinen ja ihana.

Näin meidän Isämme näkee meidät jokaisen. Kauniina, ihanana, suloisena... ja ainutlaatuisena.

Niiinpä rukoukseni tänään on... että oppisimme näkemään itsemme ja toisemme Jumalan silmin, ainutlaatuisina yksilöinä, ainutlaatuisine lahjoinemme. Toinen on Jumalallisen erinomainen toisessa asiassa ja toinen toisessa. Karsikoon Jumala meistä kaiken vertailun ja kilpailun. Olkoon meillä yksi, ainutlaatuinen Jumala, Kaikkivaltias, joka näkee ja tuntee jokaisen meistä läpikotaisin, näkee meidät Jumalallisessa läpivalaisussaan... Täydellisinä ja suloisina... Niin rukoilen näkeväni sinut ja sinä minut...

Rakkaudella ja rakkaudessa...

Osta totuutta

2010-03-21T01:22:00.003+02:00

Luin tänään raamatusta sananlaskuja...

Tai itse asiassa etsin viisautta... Jumalallisia ratkaisuita: viisautta, ymmärrystä, neuvoa, voimaa, tietoa, totuutta ja Herran pelkoa... Rukouksessa viisauden pyytäminen johti minut sananlaskuihin.

San 23:23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

Aloin miettiä totuuden ostamista....

Kun ostat jotain annat pois omastasi, jotta pystyt ostoksen tekemään... Joskus ostos on halpa, eikä se vaadi sinulta suurtakaan ponnistusta maksaa ostoksen hinta, ja sinusta tulee ostetun asian omistaja. Joskus taas joudut tekemään pitkän ajan suunnitelmia elämässäsi eli säästää, panna rahaa syrjään, jotta voit sitten ostaa kalliin tuotteen. Kaikella on aina hinta!

Jos ostan totuutta, tulee minusta totuuden omistaja... Totuutta ei kannata myydä.. sitä kannattaa vaan hankkia.

Mitä on totuuden myyminen?

Sitä, että annat pois. Ajattele, jos antaisit totuuden tai edes osan totuutta pois... Mitä sen sijaan tulee?

Onko muita vaihtoehtoja kuin totuus tai valhe?
Minä ehdottomana ihmisenä sanon että ei... mutta ehkä voisi olla harmaa alue (liberalismi)... se kohta, jossa ollaan hiljaa, vaikka pitäisi puhua, puolustaa, pitää puoliaan...? Ei sano totuutta... Ei kerro kaikkea... Ympäripyöreilee...

Jos sinulla on totuus, riittääkö se?

Hmm... eipä taida riittää... Totuuden lisäksi tarvitaan "kuria". Tässä kohtaa kurilla tarkoitetaan opetusta, opettamista, neuvomista, ohjaamista... Opetusta raamatusta, vanhemmiltasi, opettajalta koulussa, hengelliseltä äidiltäsi/isältäsi... ja ennen kaikkea Pyhältä Hengeltä.

Riitääkö kuri ja totuus?

Ei taida riittää... Tulee auktoriteetin alla olevaa tottelemista... Jos olet tottelija, voit alkaa ajatella, että joku käskee sinua tekemään jotakin, mitä et ymmärrä... sokeasti vain tottelet. Ehkä ajattelet, että sinua ohjataan ulkoapäin ja sinun pitää vain totella... Robotti-uskoa, uskonnollisuutta...

Pieni maahanmuuttajalapsi aloittaa Suomessa koulun. Hän istuu koulunpenkillä ja yrittää ymmärtää, mitä opettaja puhuu. Hänelle opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti... Mutta jos hän ei ymmärrä, mitä opetetaan, ei hän pysty soveltamaan sitä käytäntöön, vaikka olisi kuinka hyvää opetusta.

Tarvitaan ymmärrystä, jotta voidaan ymmärtää opetusta totuudesta. Tieto ja ymmärrys johtaa viisauteen!

Tieto ilmoittaa meille tosiasiat.... Ymmärrys on kyky rakentaa tosiasioiden/totuuden päälle ja sen varaan. Meillä tulee olla tieto ja ymmärrys. Toinen ilman toista on vähäarvoista... Tieto (usko) tulee kuulemisesta, ja kuuleminen Kristuksen sanan (raamattu) kautta.

Joskus kuulemisen ja kuuntelemisen esteenä voi olla oma egomme ja se meidän tulee laittaa syrjään, koska juuri inhimillinen katsantokanta, sinun egosi estää sinulta voiton. Voita oma egosi, nöyrry totuuden (=Jeesus) edessä... Vaikka et ymmärtäsi.. Et käsittäisi... Jumalan ymmärrys on kuitenkin paljon ylempi kuin meidän limiittimme.

Ymmärrys tulee ohjeiden kautta..

Olet varmasti joskus leiponut tai kokannut jotakin sellaista, mihin olet tarvinnut keittokirjaa?
Keittokirjan ohjeiden avulla olet onnistunut loihtimaan onnistuneen, suorastaan taivaallisen herkun. Olet lukenut ohjeet, ymmärtänyt ne ja toiminut niiden mukaan ja tulos on ollut erinomainen.

Näin on myös raamatun ohjeiden kanssa. Kun toimit niiden mukaan, saat ymmärryksen laajasti toimia oikein ja totuudessa... Silloin toimit viisaasti.

Ilman ohjeita, emme voi ymmärtää miten ratkaista ongelmia, olivatpa ne elämisessä tai olemisessa.

Avain on raamattu!

Kuinka hyvin tunnemme Jumalan sanan (totuus), kuinka hyvin olemme kuuliaiset (kuri) ja olemme saaneet ymmärryksen toimia oikein... ja näemme viisauden valinnoissamme.

Vain raamattu voi johtaa sinut sisään totuuteen. Totuus on kuin arvokas jalokivi, joka on taitavasti hiottu ja sen jokainen fasetti (hiontapinta) vain odottaa paljastumista. Totuus tekee sinut vapaaksi synnin kahleista, ja voit nousta siivillesi korkeuteen kuin kotka.

Totuus itsessään on liikkumatonta ellei sinulla ole viisautta, joka avaa sen salaisuudet, seurattavaksi ohjeiden ja ymmärryksen kautta.

Raamattu on syvällinen, monimutkainenkin, mutta Pyhän Hengen johdolla me löydämme elämiseemme ja olemiseemme Jumalalliset, viisaat ratkaisut.

Jeesuksen nimessä!

Pyörällä Päästä ja Pää Pyörällä

2010-03-07T18:34:00.003+02:00

Kävimme tänään vanhukselassa pakkaamassa tavaroita. Tai emme me pelkästään pakanneet vaan myös purimme, lajittelimme, heitimme pois ja hävitimme. Osa tavaroista menee roskiin, osa mökille, osa poltetaan, osa annetaan hyväntekeväisyyteen, osa myydään ja osa säästetään. Karmea urakka selvittää... Myös henkisesti...

Tänään kun katselin tyhjeneviä huoneita ja pakkailin tavaroita, ajattelin, että kaikki kävi niin äkkiä. Monia asioita jäi jakamatta... Jotenkin sitä ei osannut ajatella, että lähdön hetki voi tulla nopeasti, niin nopeasti, ettei kerkeä reagoida.

Nythän minulla oli joitakin kuukausia aikaa tajuta menettäväni vanhempani ja keskustella heidän kanssaan kuolemasta ja hautajaisjärjestelyistä.

Keskustelua elämästä siinä ajassa ei kuitenkaan kerennyt enää käymään, koska hoitaminen vei suurimman osa ajasta... koska he lähtivät ikäänkuin "suorilta jalolta sairaalaan". Siitä ei pystynyt puhumaan, koska sairaus runteli molemmat niin nopeasti. Ei kerennyt jakamaan viimeisen vuoden oivalluksia kuin osittain, muu aika meni sairauden käsittelemiseen puolin ja toisin. Eikä kokonaisuudessaan kerennyt kiittämäänkään sanoin, vain teoin...

Joka kerta kun lähdin isin tai äidin luota, hyvästelin heidät niinkuin näkisin heidät viimeistä kertaa, joten mitään ei jäänyt sinänsä sanomatta, mutta jotenkin ajattelen silti, että elämä päättyi liian nopeasti.

Emme tiedä päiviemme määrää, joten meidän pitäisi osata elää niin, että asiamme on jatkuvasti kunnossa Herran kanssa, koska lähdön hetki voi periaatteessa olla koska vaan.

Meidän tulisi myös elää lähimmäistemme kanssa niin, että mitään selvittämätöntä ei jäisi jäljelle, vaan kaikki on sovittu ja anteeksi annettu - niin ja saatu. Et voi tietää, milloin suljet oven viimeistä kertaa perässäsi.

Läheistesi tulisi tietää asioistasi, mielipiteistäsi ja ajatuksistasi, joten osaisivat toimia sitten kuoleman hetkellä ja tietäisivät, mikä on sinun viimeinen toiveesi hautajaisten, omaisuutesi tai muiden käytännön järjestelyiden kanssa.

Onko meistä keskustelemaan kuolemasta toinen toistemme kanssa? Tai edes läheistemme kanssa?

Uskon, että moni meistä ihmisistä pelkää kuolemaa tavalla tai toisella, vaikka olisimmekin kristittyjä. Osa siksi, ettei tunne Jeesusta ja pelastusvarmuus puuttuu. Osa siksi, että uskoontulosta huolimatta hengellinen elämä ei ole lähtenyt kasvuun ja oppi/opetus pelastuksesta on jäänyt hämäräksi tai jopa epäselväksi, eikä ihminen olekaan varma siitä, jatkuuko elämä kuoleman jälkeen tai jos jatkuu, jatkuisiko omakin? Osa taas siksi, että heihin on istutettu elämänsä aikana monenlaisia pelkoja, kivun pelkoa, sairauden pelkoa, hylkäämisen pelkoa, muutoksen pelkoa jne jne.

Osa taas pelkää ikävää... En näe koskaan lapsiani, lapsen lapsiani, puolisoani.
Osa pelkää miten omaisten, puolison, lapsien käy... Osa pelkää muuten vain, eikä osaa antaa pelolleen nimeä.

Puhukaa elämästä ja kuolemasta - etsikää vastauksia...

Raamatussa sanotaan:
Joh. 3:15-16 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. 16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Joh. 5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

Kuolemassa ei ole pelättävää kun asiat Jumalan kanssa on kunnossa. Elämässäkään ei ole mitään pelättävää kun panee asiansa Jumalan ja läheistensä kanssa kuntoon.
Elämän rehellisyys ja omantunnon puhtaus auttavat selviytymään päivittäin, ei tarvitse pelätä mitään. Avoimmuus ja ystävällisyys auttavat myös.

Ei sinun tarvitse pelätä sitä, mitä muut sanovat tai ajattelevat. Ne ovat vain ihmisten mielipiteitä. Tärkein on se, mitä Jumala on sinusta ja tekemisistäsi mieltä.

Jos joku puukottaa sinua selkään, loukkaannut, se on luonnollista... mutta mitäs siitä? Ne, jotka sinut tuntevat, tietävät, että elät aidosti ja rehellisesti. He myös luottavat sinun terveeseen harkintaasi. Kannustavat sinua. Rakastavat sinua. Auttavat sinua.

Luuk. 10:27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

Tässä on meille ohjenuora elämälle... Ja tähän on hyvä myös tämä pohdiskelu päättää...

Jeesuksen nimessä!

Muista pyhittää lepopäivä...

2010-02-28T00:37:00.002+02:00

Muista pyhittää lepopäivä... 2 Moos 20:8

Olen Thaimaan matkamme jälkeen tehnyt paljon töitä ja pitkää päivää. Pidin matkan jälkeisen maanantain vapaata ja tein töitä seuraavan lauantain, jotta sain kaikki asiakkaani hoidettua "ennen ja jälkeen"...

Ajattelin viime torstaina, että enää perjantai ja sitten on vapaata. Se oli ensimmäinen kerta kun ajattelin niin. Huomasin, että isin ja äidin saattohoito ja kuolema, kaikki hautajaisjärjestelyt ja muut kuolemaan ja perukirjoituksiin yms. liittyvät järjestelyt, remonttimme, työ, huoli lapsista ym. sai minut väsyneeksi. Häämatkallamme/lomallamme nukuin yhdet tai kahdet päikkärit, joten loma tuli ajankohdallisesti erinomaiseen paikkaan.

Olen nauttinut tänä viikonlopuna siitä, että olen saanut tehdä ihan perinteisiä kotihommia, laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä jne.

Aikaa on myös kulunut vanhojen valokuvien hävittämiseen ja osan säilyttämiseen. Löysin paljon kuvia lapsuudestani.

Perheemme oli hyvin yhtenäinen. Teimme kaikki yhdessä, jopa silloin kun olin jo naimisissa ja perheellinen, olimme paljon tekemisissä vanhempieni kanssa. Isän kanssa soittelimme viikottain. Läheisyys ja avoimmuus oli perheessämme tärkeää.

Isin ja äidin kuoleman jälkeen olen purkanut elämääni ja varsinkin tänään kun istuin olohuoneen lattialla, siivosin ja järkkäilin tavaroita uudelleen paikoilleen ja lajittelin valokuvia (vesivaurion ja sen korjaamisen jälkeen), Herra palautti mieleeni asioita lapsuudestani. Kävin läpi kaikki isin ja äidin valokuvat, joista säästin osan - ne tärkeimmät. Loput laiton Arille poltettavaksi. Muisto äidistä ja isistä on sydämessäni ja vain harvat kokemukset valokuvissa.

Osan valokuvista lajittelin tädeilleni ja serkkupojalleni. Mietiskelin myös, mitä äidin tavaroita äiti haluaisi minun lähettävän sisaruksilleen.

Pyysin Herraa tuomaan mieleeni lisää muistoja, jotta pääsen surun yli. En halua ylläpitää surua vaan päästää siitä irti.

Olen myös nähnyt vanhemmistani unia. Sekä hengellisesti merkittäviä, että minua koskevia "heittäytymisiä". Olen kiitollinen jokaisesta unesta, jonka voin käsitellä ja ymmärtää, saattaakseni surutyön päätökseen.

Mieleeni putkahti kolmas käsky... Muista pyhittää lepopäivä!

Herra on antanut minulle lepopäiviä, jotta saisin käsiteltyä nämä kuolemaan ja suruun liittyvät asiat. Vaikka välillä kaipaankin "Jumalan radalle", on minun odotettava. Kutsu kansakuntiin odottaa...

Nyt on lepopäivä... Nyt pyhitetään se!

Tehdään se, mitä Herra pyytää, vaikka se olisi elämästä, ajatuksista, työstä, kaikkinaisesta puuhastelusta sekä palvelutyöstä lepäämistä!

Jeesuksen nimessä!

Hajatelmia...

2010-02-09T18:49:00.004+02:00

Meillä on vielä muutama päivä aikaa nauttia lämpimästä säästä täällä Thaimaassa.

Tänään tapahtui hassu juttu kun menimme illalliselle.

Olemme pyrkineet siihen, että kävisimme joka ilta eri ravintolassa. Meille on kyllä muodostunut jo parikin suosikkia. Yleensä niissä on ollut hyvä ruoka ja aivan ihana vastaanotto. Mutta sitten on jäänyt mieleen erityisesti eileniltainen ruokapaikka.

Olimme saaneet kaupasta 20% alennuskupongin ravintolaan, johon eilen sitten menimme.
Meidät ohjattiin pöytään keskelle ravintolaa. Juuri kun olimme istuutumassa, tuli paikalle toinen tarjoilija, joka alkoi pöytään ohjanneen tarjoilijan kanssa kinaamaan onko pöytä vapaa vai ei. Meidän käskettiin lähteä pöydästä ja juuri kun olimme lähtemässä, sanoi pöytään ohjaaja, että ei kun pöytä on teille, joten jäimmekin sitten pöytään.

Tarjoilijamme oli juuri "se toinen" joka sanoi, ettemme voi siihen jäädä (minä en ymmärtänyt thaikieltä, mutta ymmärsin asian poukkoilusta ja apinaenglannista). Tämä tarjoilija ei hymyillyt kertaakaan koko illan aikana. Hän oli erittäin töykeä ja koppavan oloinen. Piti suuta mutrussa eikä katsonut silmiin. Tempoi tavaroita pöydästä jne.
Mieleeni nousi ajatus, että heillä oli todella hieno ravintola, mutta huono yhteishenki ja jokin hierarkia, joka ei miellyttänyt kaikkia tarjoilijoita. Puitteet olivat upeat, tyylikäs ja trendikäs sisustus, tarjoilijoilla hienot "viimeisen päälle" vaatteet, kaikki kuin samasta "mallityttö-muotista" otettuja pitkine mustine hiuksineen ja tympeine "catwalk-ilmeineen". Meille jäi ravintolasta todella huono maku.

No palataan tämäniltaiseen. Menimme rannassa olevaan ravintolaan, joka oli hieman syrjässä "humusta". Ravintola oli melko iso ja annoksien hinnat olivat hyvinkin kohtuulliset. Alkusalaatti ja jälkiruoka (hedelmät) kuuluivat hintaan. Vilkaisin kahteen pyöreään pöytään, jossa oli täysi miehitys ja huomasin suomenkielisiä ruokailijoita. Ainoa asia, jonka selkeästi kuulin, oli eräs lause: "tämä on meidän viimeinen ateriamme", silloin tajusin, että siinä istui pöydällinen uskovaisia.

Mieheni sanoi, että hänestä tuntuu, että tuo eräs mies on tuttu. Ari mietti tovin ja muisti miehen. Sanoin: "mene tervehtimään". Menimme tervehtimään pariskuntaa ja he kutsuivat meidät ensin kotiinsa ja myös huomiseen rukouskokoukseen.
Teimme heti pöydässä päätöksen, että huomenna menemme rukoilemaan heidän kanssaan. Siitä tulee varmasti mukavaa. Meitä on eri ikäisiä ja eri paikkakunnilta ihmisiä koolla, joten varmasti tulee hyvä yhteinen rukous.

On se vaan niin jännää, miten Kristuksen rakkaus vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, miten onnistuimmekin menemään tähän ravintolaan. Olimme juuri edellisenä iltana valinneet rantaravintoloiden ja 20% alennuksen välillä juuri 20% alennuksen ja töykeän palvelun, mukavan rantaravintolan sijaan :) Mutta, kas kas, kristityt eivät olisikaan olleet siellä eilen, eikä kohtaamista olisi syntynyt.

Pääsääntöisesti kokemuksemme Thaimaasta on olleet positiivisia, paria ikävää kokemusta lukuunottamatta.

Kerran saimme peräämme suomenkielellä kirosanojen litanian. Huutaja tunsi kaikki suomenkieliset kirosanat ja huusi ne meidän peräämme, koska emme olleet kiinnostuneita, hänen tarjoamistaan, räätälipalveluista. Toinen ikävä kokemus oli se toissailtainen "tympeiden kasvojen" ravintola.

Olen myös huomannut kauppiaita ja kauppiaita sekä taksikuskeja ja taksikuskeja. Osa kauppiaista haluaa sun rahat, ovat töykeitä ja röyhkeitä. Toiset taas palvelevat sinua, he tarjoavat laskukonetta, että tingittäisiin ja kaupankäynnistä tulee hauskaa... vaikka maksaisitkin ylihintaa, teet sen ilomielin vaan sen takia. koska myyjä on vaan niin hyvä tyyppi.

Taksikuskeissa on niitä, jotka haluavat sun rahat sekä heitä, jotka palvelevat. Avaavat ovet, hymyilevät, katsovat silmiin jne.

TukTuk-kuskeilla on kartelli.... alle 200 bahtin ei mikään tuktuk liikahda, mutta sulle tarjotaan vaihtoehto, pakettiauto tai joskus ei sitäkään, he viittaavat kintaalla. Rantaan pääset 100 bahtia ja puolesta välistä rantaa ja hotellia, maksat 200bahtia. Eikö kuulosta järjettömältä? Joten me kävelemme, koska pidämme siitä enemmän kuin tuktuk kuskien ahneudesta. Tuktuk-kuskit ovat varmasti tämän kansan ylensyönneimpiä ihmisiä. He polttavat tupakkaa ja jokaisella on massu, mitä muilla thaimaalaisilla ei juurikaan ole.

Vuokrasimme auton ja kuskin kierrättämään meitä mm. Phuket Towniin. Hän näytti meille, ei vain luksusta, vaan myös heikolla englannillaan yritti vastata kysymyksiini, missä paikalliset asuvat tai missä kaikkein köyhimmät ihmiset ovat/asuvat.

Toivonkin, että seuraavalla kerralla kun tulemme, pääsisimme näkemään todellista elämää, tapaamaan köyhiä ja vaivaisia.

Olen ollut hämmästynyt siitä, kuinka paljon täällä onkaan länsimaisia miehiä, joilla on hyvin nuori thainainen seuralaisenaan. Näitä miehiä, joilla oli sormus sormessa, näkyi kauppakeskuksissa, ravintoloissa, kaduilla - kaikkialla. He ostivat seuralaiselleen kaikkea, ylläpitivät heitä.

Toinen asia, jonka myös huomasin oli nämä poika-tytöt, LadyBoyt. He olivat tytöistä kaikkein parhaimman näköisiä ja huolitelluimpia. Heidät erotti "miesmäisistä" kasvonpiirteistä, isoista käsistä ja jaloista (poikamaisista), vaikka monilla olikin rakennekynnet ja korkokengät.... niin ja aataminomenasta. Osalla heistä oli ihan rinnat, niin ja tietenkin pitkät hiukset. He olivat siis pukeutuneet minihameisiin. Näitä "Ladyboita" löytyi juomaravintoloiden edustoilta penkeiltä tai baaritiskiltä istumassa.

Samoin näin viikonloppu-markkinoita kiertäessämme paljon ihmisiä, joilla oli fyysisiä epämuodostumia. Samoin rannalla toimivilla myyjillä oli niitä.

Näillä saaduilla eväillä palaan Suomeen ja alan rukoilla Herralta mahdollisuutta päästä uudelleen tänne, ei turistimatkalle, vaan lähetysmatkalle. Siihen tarvitaan hyvä valmistautuminen, perustutkimustyö buddhalaisuudesta sekä muista kulttuurillisistakin vaikutuksista, jotta Herra pääsee avaamaan syvällisesti sen, mikä tulee olemaan oikea lähestymistapa ja mihin kohdistetaan kasapanos.

Näillä hajatelmilla tänään...

Jeesuksen nimessä!

Virta vie helposti

2010-02-08T04:49:00.003+02:00

Virtauksia.... virtauksia... virtauksia

Olimme viime keskiviikkona rannalla ja kävimme meressä uimassa. Vaikka aallot eivät olleet korkeita, ne olivat voimakkaita.
Seisoin vedessä niin, että vesi ylettyi vyötärööni, aallon huipulla ollessa, ei varpaani koskettanut lainkaan maahan. Virtaus oli todella voimakas ja se vei mukanaan syvempiin vesiin.

Mietiskelin iltasella virtauksia... Mietin, miten virtaukset vaikuttavat elämäämme.

Maailmallinen virtaus... Elämme uskovan elämää, onnellisena, elämme lähellä Jumalaa... Jumalan lähellä eläminen on oikeanlaisten valintojen tekemistä, jotka kuljettavat sinua aina vain lähemmäksi Häntä. Ne ovat Jeesuksen valintoja. Sitten ote herpaantuu... ajattelet, no katson telkkarista Lostia (tai Kauniita ja rohkeita, Emmerdalea, urheilua)... seuraavankin kerran valitset katsoa ja sitäseuraavalla... Pian huomaatkin, kuinka TV:n katsominen, urheilun tai telkkarisarjan katsominen onkin syrjäyttänyt sinun aikaasi Jumalasuhteesi hoitamiselta.... Virta on vienyt sinua mukanaan...

Tämä oli esimerkki TV:stä, mutta TV:n paikalle voit laittaa minkä tahansa muun asian, jolle on, ajan myötä, tullut elämässäsi liian suuri sija, joka on syrjäyttänyt tilaa Herran kanssa vietetyltä ajalta.

Virtauksia....

Meillä on myös menellään erilaisia hengellisiä virtauksia seurakunnissa...

Jotkut keskittyvät sanaan, hyläten kokonaan ylistyksen, rukouksen ja palvonnan. Kolmesta jälkimmäisestä on tehty nopea alku ja loppurukous, pari virttä/haikeaa laulua/hymniä ja muutama "kiitos Jeesus", ylistetty Jeesus-sanonta, jotta tämä palvonta-osuus täyttyy. Näin tehdään, koska raamatussa sanotaan niin. Ja loput jäävät sitten ihmisen oman hengellisen elämän varaan, kotioloihin.

Jotkut seurakunnat keskittyvät ylistykseen... Ovat ylistäviä seurakuntia... Sinänsä ihana asia, mutta ylistys ei saa syrjäyttää raamatun opetusta. Ihminen ei opi Jumalasta, jollei hänellä ole halua oppia. Halu oppimiseen tulee kun sanaa julistetaan/raamattua opetetaan Hengen avaamana, ei IRT:stä tai jostakin hengellisestä kirjasta kopioituna. Profetaalinen sana, eli raamatunpaikka, joka avataan Pyhän Hengen toimesta, yliluonnollisella tavalla, saa ihmisten mielet, asenteen, elämän muuttumaan. Se saat jalat ja kädet kasvamaan, ruumiilliset vaivat poistumaan. Mutta se edellyttää julistajan elävän lähellä Jumalaa, Jumalan mielenmukaista elämää.

Sitten on seurakuntia, joissa vuosi toisensa jälkeen julistetaan samaa sanomaa, evankeliumia ilman Jumalan voiman osoitusta ja ollaan sitä mieltä, että Jumalan voimateot tapahtuivat julistuksen aikana, mutta ne eivät vaan näy missään.... tai ne tapahtuivat niin hienovaraisesti, ihmistä nolaamatta ja muita häiritsemättä, etteivät kukaan niitä huomanneet, eikä niistä todistettu. Kaikki menee samalla, entisellä painollaan... Onko tällaisessa seurakunnassa virtauksia? Ei koska sellainen seurakunta yrittää välttää kaikki virtaukset, sulkemalta niiltä oven. Sellaiset seurakunnat eivät pääse kasvamaan eikä kehittymään, koska he pelkäävät niin paljon saastuttavia virtauksia. Usein tällaiset seurakunnat makaavat "väljähtyneessä vedessä, joka ei kierrä eikä vaihdu".

Virtaukset voivat olla hyviä tai pahoja... riippuen siitä, miten me niissä pystymme olemaan, hallitusti antautumaan, heittäytymään, mutta ei ilman pelastusrengasta...

Kun seisoin meressä, sanoin miehelleni, etten halua mennä syvemmälle, koska, aallon tullessa, jalat ei ylety pohjaan. Ari on minua reilut 20cm pidempi ja hän sanoi, pidä minusta kiinni, niin mennään syvemmälle, sillä minun jalat ylettyvät pohjaan. Niin minä pidin Arin kaulasta kiinni ja hän minusta ja menimme syvemmälle. Sitten hän päästi ja sanoi, ylettääkö... ja välillä yletti ja välillä tarrasin mieheeni kiinni, kun ei ylettäneet.

Mieheni muistutti minua Jeesuksesta.... Kuinka uskallan mennä Jumalan virtauksiin mukaan yhdessä Hänen kanssaan...
Vaikka uusi minua pelottaisikin, mutta Hän on kokoajan saatavilla kun elän Häntä lähellä ja Hänen kanssaan. Saan pitää Hänestä kiinni, tarttua arkuudessa/pelossa Häneen.

Jumala on ihana! Hän puhuu aina tavalla tai toisella..... Haluatko sinä kuulla Herran, sinun Jumalasi äänen?

Jeesuksen nimessä!

Häämatkallakin Thaimaassa

2010-01-30T19:01:00.003+02:00

Häämatkalla Thaimaassa - ja vähän muutakin...

Kun tätä tekstiä luet, olemme olleet pari päivää Thaimaassa.

Lähdimme häämatkalle 28.1 ja vietämme palmujen alla tovin. Lähtö oli melkoista sählinkiä kun vielä viime hetkillä piti kotona raivata olohuone tyhjäksi että remonttimiehet pääsevät kuivattamaan olohuoneessamme ollutta vesivauriota. Kerkesimme juuri hyvin koneeseen eli kun pääsimme turvatarkistuksesta läpi ja ostettua videokameraan filmiä, piti jo rientää portille.

Pitkä lento sujui mukavasti lastenfilmiä ja paria komediaa katsellen... Taisin olla erikoinen "näky" naurunpurskahduksineni (siis leffoja katsoessa).

Saavuttiin aamulla n. klo 8.00 Phuketin lentokentälle, josta jatkoimme matkaa bussilla Karon Beachille. Hotellimme on ns. "aikuiseen makuun" eli täällä ei ole lastenallasta ollenkaan, vaan siipi, jossa asumme on täysin vain aikuisille tarkoitettu.

Huoneemme on kaunis. Tässä on maaterassi, jolta pääsee suoraan uima-altaaseen. Hotelli on n. 800m päästä rannasta ja keskustasta, joten täällä ei ole mitään hälinää tai hulinaa, vaan täysin hiljaista ja rauhallista aamusta iltaan.

Ensimmäisenä päivänä nukuimme monen tunnin päikkärit ja kävimme illalla syömässä paikallista ruokaa.. Kanaa ja cashew-pähkinöitä sekä riisiä... Aivan ihania makuja. Nopeasti aterian jälkeen palasimme hotellille. En muista, milloin olisin ollut niin väsynyt, että oli vain pakko mennä nukkumaan, muuten olisin nukahtanut pystyyn.

Tänään aamun pulikoimme altaalla ja otimme aurinkoa terassilla. Sitten päätimme vuokrata taksin koko päiväksi. Pyysimme kuskia viemään meidät Patong Beachille. Sieltä suuntasimme illaksi viikonloppumarkkinoille. Aika paljon ihmisiä yhdessä paikassa samaan aikaan ja paljon feikkitavaraa (en ostanut). Kiersimme markkinat systemaattiesti joka käytävän ja kojun. Lopulta menimme ruokapuolelle, jossa näimme hyvin erikoisia paikallisia ruokia. Mietimme uskallammeko maistaa niitä, mutta minulta meni pupu pöksyyn... Näimme mm. kaikenlaisia palleroita, upporasvassa paistettua kanaa, kummalisen väristä, oranssia "sorsaa" ehkä ankkaa? Kanoja oli raakoina ja kypsinä sekä kokonaisina että paloina. Näimme myös sian kieltä, sorkkia ja kärsää... Ehkä vielä maistamme niitä - tai sitten emme.

Tulimme hotellille illansuussa ja lähdimme syömään. Tänään söimme friteerattua kanaa, salaattia ja riisiä. Pihvipaikan hinnoista meinasin lentää peffalleen... Hinta oli 19euroa... Sillä hinnalla saa pihvin Suomessakin.

Nämä olivat näitä maallisia kokemuksia.

Sitten hengellisiin...

Kun saavuimme Phuketin kentälle, Herra sanoi minulle: "Tina, tämä ei ole viimeinen matkasi tänne. Tulet Thaimaahan uudelleen". Kyyneleet nousivat silmiini ja kerroin Arille, mitä Herra sanoi. Jäin miettimään, miten Herra tulee avaamaan ovet tänne...

Tänään kun menimme Patong Beachille.... Aloin miettiä, että Herra on vienyt minut aina eri puolille maapalloa, ikäänkuin näyttääkseen minulle kättensä töitä. Mietin paikkoja, jossa olen jo käynyt, niiden maisemien vaihtelevuutta, ihmisten ja ilmaston erilaisuutta. Mietin ja vertailin niitä hiljaa mielessäni. Tajusin, että Herra tahtoo näyttää minulle jotakin kokonaisuudesta. Ei vaan siitä, mitä kaikkea kaunista Hän on tehnyt.. vaan jotakin vielä syvempää.

Aloin miettiä, että jokaisella maanosalla ja maalla on omat erityisjuttunsa, mitä Isä on näyttänyt... ja jokainen kansa, jonka olen kohdannut, on ollut erilainen ja eritavoin lähestyttävä...

Mutta Jumala on sama, samanlainen jokapaikassa. Evankeliumi on samanlainen kaikkialla. Jokainen, joka Jeesukseen uskoo ja Hänet suullansa tunnustaa Herrakseen pelastuu. Evankeliumissa on Jumalan Voima eli Taivasten Valtakunnan läsnäolo.

Olen nähnyt täällä paljon ihmisiä, joilla on epämuodostumia sekä henkisiä, että ruumiillisia ja uskon, että Herra tahtoo täällä näyttäytyä suuremmassa voimassa, mitä nyt on nähty.

Minä alan rukoilla tätä paikkaa Herralle, vallata alaa... Murtaa ilmapiiriä... Rukoilen myös, että Isä tuo oikeat ihmiset linkittämään minut tämän maan uskoviin, jotka paikallisesti voivat asioita hoitaa ja järjestää... Herra tulee tekemään Thaimaassa ja thaimaalaisten keskuudessa vielä suuria ihmeitä.

Siispä pyydänkin, että voisit olla rukouksin tukemassa Jumalan oikeaa aikataulua ja oikeita kohtaamisia...

Jeesuksen nimessä.