sunnuntai 30. marraskuuta 2008

30.11.2008

Hyvää iltaa lukija.

Olen tänään suunnitellut lähetysmatkahakemuksia.
Huh, mikä homma. Oikeastaan eilen illalla jo kannoin sisälläni ajatusta, että pitäisi suunnitella hakemukset, joilla voisi hakea mukaan FFS:n lähetysmatkoille.

Yöllä aloin kirjoittaa raakiletta niistä. Tänään kirjoittelin ja jopa hioin ensimmäistä versiota siitä. Eli kyseessä on siis varsinainen hakemus. Sen lisäksi tietenkin tarvitaan pastorin ja ystävän lomakkeet, joissa arvioidaan osallistujaa sekä pastorin että lähimmäisen näkökulmasta.

Esim. Afrikkaan mentäessä on niin äärettömän tärkeää, että ihminen, joka lähetysmatkalle osallistuu, elää puhdasta elämää ja on valmis olemaan auktoriteetin alla, jotta hän, hänen seurakuntansa sekä lähetystiimi ja luonnollisesti Jeesuksen vastaanottavat ja ne, joita lähetysmatkan aikana palvellaan, tulisivat saamaan mahdollisimman suuren hyödyn. Me, täällä länsimaissa, oppimisen kannalta ja he, kolmansissa maissa, Jumalallisia ratkaisuita heidän elämäänsä, joilla on iakaikkisuusmerkitys eli tulisivat sisään pelastukseen (SOZO), parantumiseen (SOZO) ja vapautumiseen (SOZO) Jeesuksen nimessä.

Nämä asioiden synnyttämiset eivät käy kivuttomasti. Kaikesta pitää, tulee ja saa maksaa hinnan. Hinnan maksaminen ei aina ole ihan helppoa. Joskus se pitää sisällään tutkimusmatkan itseensä ja haavojen parantumisen. Ja joskus se pitää sisällään vielä suuremman raamatullisen totuuden oivaltamisen. Aina se ei ole "lasten leikkiä".

Haluatko sinä maksaa uskostasi, uskonelämästäsi, hengellisestä kasvustasi, palvelutyöstäsi hinnan? Silläkin uhalla, että sinusta puhutaan ikävään sävyyn, sinua nimitellään "vaikkamillänimillä", sinut tuodaan esiin "huonossavalossa". Oletko valmis ottamaan vastaan herjausmeilit, -kirjeet, -puhelut ja silti seisomaan suorana Herran, sinun Jumalalsi edessä?

Kaikesta huolimatta vastaat - KYLLÄ! Niin minäkin vastasin vuosia sitten kun eräs ulkomaalainen julistaja asiasta minulta kysyi. Nyt kun aikaa on kulunut ja olen itse ollut kaiken tämän kohteena ja vastaanottajana... en olekaan niin varma...

Inhimillisesti katsottuna/sanottuna sellainen tuntuu aika pahalta, mutta Jumalan rakkauden vastaanottajana ja kokevana, vastaus on silti kyllä. Ikävistä kommenteista huolimatta, vastaus on KYLLÄ. Haluan maksaa hinnan! Siitäkin huolimatta, että minusta tuntuu, että haluaisin lyödä hanskat tiskiin. Siitäkin huolimatta, etten jaksa kaikkea sitä "ympärilläkuohuvaa". Minä rakastan Jeesusta yli kaiken ja haluan vain julistaa evankeliumia, rukoilla sairaiden puolesta ja vapauttaa ihmisiä riivaajista, Jeesuksen nimessä.

En minä tiedä muusta.... enkä halua välittää muusta, kuin siitä, että ihmiset saavat Jumalallisen ratkaisun elämäänsä. Vaikka se aiheuttaisi kipua omassa elämässäni.

Olen aina ollut todella huono "ihmisten välisissä peleissä". En ole osannut puhua pahasti kaverista, vaikka minua olisikin kohdeltu kurjasti. Jopa pienenä tyttönä kun pihalla käytiin tyttöjen välisiä kaverikilpailuita, en osannut "pelata kortteja oikein" vaan olin kaikkien kaveri. Nyt kun olen Jeesuksen kaveri, on "ne kaverit" pudonneet pois yksi toisensa jälkeen. Herra on tuonut tilalle niitä "kavereita", jotka ovat "kavereita Kristuksessa", jotka ovat ystäviä palvelutyöstä huolimatta, eikä sen tähden. Ihmisiä, jotka sietävät minua siitä huolimatta, että minussa näkyy ihminen saarnaajan sijaan.

Et voi olla saarnaaja ja sanan opettaja, jos et koskaan ole läpinäkyvä. Läpinäkyvyys tuo haavoittuvaisuutta. Olet kohde: rakkauden ja/tai kritiikin.

Eräs tuttavani sanoi minulle: "Tina, et voi päästää kotiisi ketä tahansa"...
Kotonamme kokoontuu pieni seurakunta. Ja olen sitä mieltä, että kotini on avoin kaikille, jotka apua tarvitsevat. Joskus avun saanut (puhelimessa, kirjeessä, livenä) on kiitollinen ja joskus taas hän ei pidä siitä, mitä raamattu sanoo ja ilmaisee tyytymättömyytensä minuun, joka olen puhunut raamattua (Jumalan sana) ja vapautta, inhimillisen "mutu-tuntuman", kuoleman tai uskonnollisuuden sijaan.

Jeesus sanoi vuosia sitten minulle... Tina, rakasta.... sinun tehtäväsi on rakastaa.
Rakastaminen ei ole helppoa silloin kun sinua syytetään, se ei ole helppoa silloin kun sinua halveksitaan, se ei ole helppoa silloin kun puhutut asiat tulevat "väänneltyinä" vastaan. Se ei ole helppoa silloin kun avaat elämäsi ja tulet pilkatuksi, avaat sydämesi ja tulet hyväksikäytetyksi. Se ei ole helppoa silloin kun sitoudut ja tulet jätetyksi/petetyksi/hyljätksi. Se ei ole helppoa silloin kun lupaukset ovatkin muuttuneet "ilmaan heitetyiksi ajatuksiksi". Se ei ole helppoa kun paljastat tunteesi ja niitä pidetään halpana tai niille nauretaan.

Oletko sinä valmis oikeasti kuuntelemaan lähimmäistäsi? Oletko valmis sinetöimään huulesi hänen tuskansa kuultuasi? Oletko valmis antamaan anteeksi ja unohtamaan? Oletko valmis astumaan yhdessä ystäväsi kanssa eteenpäin, kasvaen itsekin Kristuksessa? Oletko valmis maksamaan hinnan?

Tällaisin ajatuksin uuteen kuukauteen astuen....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti